Oletko kokenut jotakin yliluonnollista?

Täytyy olla yliluonnollista että sain vaimon joka elättää minut ja tekee lisäksi kaikki kotityöt.

Vierailija kirjoitti:

Olen pari kertaa kokenut astraaliprojektion. Olin silloin noista asioista enemmän kiinnostunut, ja tein kaikenlaisia harjoituksiakin jotka varmaankin edesauttoivat. 

Mikä on astraaliprojektio?

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ollessani mulla oli ahdistuneisuushäiriö johon liittyi paniikkioireilua ihmispaljoudessa kuten vaikkapa luokkahuoneessa. Olin tunnilla, jossa aika kului jäätävän hitaasti; oli tylsää ja olo hyvin epämukava. Veri kohisi päässä ja sydän jyskytti, koska tiiviisti istuminen tuntui veemäiseltä.

Yllättäen oloni raukesi, tunsin rauhaa ja euforiaa. Lämmin olo tulvi kehooni ja hiljensi yliaktiivisen keskushermostoni. Tunne jatkui tunnin loppuun saakka ja kävelin rauhallisena ulos luokasta. Sain viestin puhelimeeni sillä hetkellä ja siinä luki että ukkini oli kuollut.

Koin vahvasti, että ukkini oli juuri hetki sitten tullut minut hyvästelemään ja tunsin oloni helpottuneeksi ja tyyneksi.

Ihminen on olento, jota tiede ei täysin selitä. Tuo ”epätiede” on varmastikin suurimmalta osaltaan kvanttimekaniikkaa ja astrofysiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa sekä ripauksen verran kemiaa ja osin tuntematonta/mittaamisarvoltaan mahdotonta materiaa.

Kaikki mitä maailmankaikkeudessa jo on, todistaa sen, että kokonaisuuteen sisältyy paljon semmosta minkä olemassaolo on täysin mahdollista mutta tieteellisesti epätodennettavaa. Esim.tietoisuus ei voi mitenkään olla vain aivojen tuotos. Miettikää miten älyttömiä juttuja pelkästään aurinkokuntaamme liittyy!

Ihmisen mieli on turhan vajavainen käsittelemään kokonaisuutta.

Minä koin täsmälleen saman tunteen, kun isäni kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut sellasia etiäisiä, että oon esimerkiksi ajatellut päivällä ruokaa laittaessa,että ai kauhee jos toi puukko tekis ison haavan käteen ja kuinka siinä sitten huutaisin miestä apuun ja tyrehdyttäisin verenvuotoa.

Sitten seuraavana päivänä se puukko on oikeesti vahingossa tehnyt ison haavan käteen.

..

Tai olen nähnyt unta, jossa nuorisojoukko oli mopoautoillaan mellastamassa meidän pihassa, yrittäen murtautua autotalliin ja tästä muutaman yön päästä on meidän pihasta varastettu lasten pyörä.

Tai olen ollut lähdössä esim. kirjastoon ja aatellut, että siellä törmään varmasti vaikka johonkin vanhaan tuttuun. Ja sitten se vanha tuttu on juurikin siellä kirjastossa.

Vähän pelottavia juttuja.

Nämä on enteitä tai ennustamista, ei varsinaisia etiäisiä.

Etiäinen on mulle sellainen olento/energia/whatever joka kulkee tiettyjen ihmisten edellä. Tiedät esim. tasan tarkkaan, milloin joku tulee asuntoon. Saatat kuulla kuinka hän ajaa pihaan, kävelee ovelle, rapistelee sen auki ja menet eteiseen eikä siellä ole ketään. Hetken kuluttua hän tulee. Joskus tämä tunne on tällainen "harha-aistimus", joskus hyvin säpsäyttävä, koko keho saa kuin sähköiskun ja tiedät että nyt tulee vieras, sydän hakkaa ja hengitys on kiihtynyt. Ja jotkut näkevät etiäisiä joko ihan selvinä hahmoina, toiset vaan "vilahtavina varjoina" silmäkulmasta.

Kun oli teini ja asuimme rivitalossa, alkoi isän edellä yhtäkkiä kulkea etiäinen! Aikaisemmin niin ei ollut ikinä käynyt, enkä äitini tuloa kuullut etukäteen. Vain isän. Yskintää, takki naulaan, pientä kolahtelua mitä nyt tulee kun saapuu kotiin.

Saanut viestejä (sanoja) unessa.

Joku asia on yhtäkkiä alkanut painamaan mieltä ja sitten olen tutkinut sitä ja pian asia on tullutkin muuta kautta eteeni.

Kuolleet ovat käyneet unessa kertomassa asioita.

Olen pelastunut pari kertaa kuolemalta (onnettomuus) enkelin avulla.

Kirjaston vaihtohyllyssä on ollut kirjoja jotka liittyvät elämäntilanteeseeni.

Olen löytänyt kirjeen kirpputorilta ostamani kirjan välistä, jossa oli viesti minulle.

Sitten tietysti "näinhän tämä menee" tilanteet.

Kadonneita tavaroita on ilmestynyt kun olen saanut jonkin asian selville.

Löydän aina henkilön kenen kautta pääsen jossain asiassa eteenpäin.

Näin kerran kun lasinen tuoppi lensi hyllyltä lattialle. Olin kaverini seurassa tuolloin ja se tuoppi lensi kaverini jalkoihin ja hajosi. Se siis lennähti kaarella sieltä hyllystä, ohi alla olevasta pöydästä, se ei siis vain pudonnut reunan yli.

Olen julkishallinnossa johtavana virkamiehenä, lakiasioiden parissa, eli rationaalinen ihminen jolla tieteellinen koulutus ja ymmärrys siitä mitä reliabiliteetti ja validiteetti tutkimuksessa on. Olen myös sivutoimena (jota harjoitan ilmaiseksi palveluna ihmiskunnalle) reikiopettaja ja energiahoitaja/opettaja.

Olen sitä mieltä että yliluonnollinen sanana pitäisi muuttaa muotoon ”vielä tutkimaton” tai ”toistaiseksi tieteellisesti todistamaton”. Emme tiedä juuri vielä mitään.

Henkimaailma on olemassa, kvanttimekaniikka on totta ja mahdollistaa kvarkkiparien avulla mm etäenergiahoidon, jokainen meistä on henkimaailmassa oikeassa kodissaan ja käy täällä vain oppimassa. Jokainen meistä on osa jumalaa ja jumala on tietyllä tapaa ”kollektiivi”. Jokainen meistä pystyy tekemään jumalaisia tekoja ja parantamaan kuten Jeesuskin teki (pienellä opettelulla).

Nyt menee noin kolme sekuntia kun joku uskovainen tulee sanomasn että voimasi ovat saatanasta. Olkaa huoleti, ei ole, minulla on suora puheyhteys jumaluuteen ja lupalisenssi kunnossa :). Työskentelen siis myös universumille - ja olen tehnyt sitä ennenkin, muistan esimerkiksi 4-5 elämää tasksepäin mitä olen tehnyt ja missä asunut jne.

Jokainen teistä on solu jumalaa, aivan kuin jumala on meri ja te olette lasillinen meren vettä. Kun löydät yhteyden korkeampaan minään, löydät myös tarkoituksesi, rakkautesi (agape-rakkauden) ja suurenmoisen olemuksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ollessani mulla oli ahdistuneisuushäiriö johon liittyi paniikkioireilua ihmispaljoudessa kuten vaikkapa luokkahuoneessa. Olin tunnilla, jossa aika kului jäätävän hitaasti; oli tylsää ja olo hyvin epämukava. Veri kohisi päässä ja sydän jyskytti, koska tiiviisti istuminen tuntui veemäiseltä.

Yllättäen oloni raukesi, tunsin rauhaa ja euforiaa. Lämmin olo tulvi kehooni ja hiljensi yliaktiivisen keskushermostoni. Tunne jatkui tunnin loppuun saakka ja kävelin rauhallisena ulos luokasta. Sain viestin puhelimeeni sillä hetkellä ja siinä luki että ukkini oli kuollut.

Koin vahvasti, että ukkini oli juuri hetki sitten tullut minut hyvästelemään ja tunsin oloni helpottuneeksi ja tyyneksi.

Ihminen on olento, jota tiede ei täysin selitä. Tuo ”epätiede” on varmastikin suurimmalta osaltaan kvanttimekaniikkaa ja astrofysiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa sekä ripauksen verran kemiaa ja osin tuntematonta/mittaamisarvoltaan mahdotonta materiaa.

Kaikki mitä maailmankaikkeudessa jo on, todistaa sen, että kokonaisuuteen sisältyy paljon semmosta minkä olemassaolo on täysin mahdollista mutta tieteellisesti epätodennettavaa. Esim.tietoisuus ei voi mitenkään olla vain aivojen tuotos. Miettikää miten älyttömiä juttuja pelkästään aurinkokuntaamme liittyy!

Ihmisen mieli on turhan vajavainen käsittelemään kokonaisuutta.

Minä koin täsmälleen saman tunteen, kun isäni kuoli.

Sukulaiseni ajoi autoa maantiellä, kun hänelle ihan yhtäkkisesti tuli todella omituinen olo. Hänen oli ajettava auto tien sivuun joksikin aikaa, sillä ei kyennyt jatkamaan matkaa. Myöhemmin vasta kuuli, että anoppi oli kuollut sillä täsmälleen samalla hetkellä.

Olen nähnyt unessa asian, joka oli seuraavana päivänä valtakunnan kärkiuutisena. Ja kyseessä ei ollut siis mikään sellainen uutinen, jonka olisi voinut päätellä tai odottaa tapahtuvan vaan täysin "puskista tullut" yllättävä tapaus. Pelästyin todella paljon. En ole muuten tällaisiin juttuihin kallellaan.

Äitini ystävä suri kuollutta isäänsä, itki asiaa saunoessaan. Vaatteita pukiessaan pukuhuoneen höyrystyneeseen peiliin piirtyi yhtäkkiä risti.

Up

Vierailija kirjoitti:

Äitini ystävä suri kuollutta isäänsä, itki asiaa saunoessaan. Vaatteita pukiessaan pukuhuoneen höyrystyneeseen peiliin piirtyi yhtäkkiä risti.

Jos joku on rasvaisella sormella piirtänyt ristin peiliin. (ei näy kuivassa pinnassa) Höyry ei tartu rasvaiseen kohtaan ,vaan kuvio erottuu pinnasta.

Kesämökillä laitoin uutta paneelia pesuhuoneen seinään ja tuumailin siinä hetken paikallani kun yhtäkkiä yksi pesuvati päätti pompata penkiltä lattialle ja hetki siitä saunassa tippui verhotanko alas. Arvelin että ehkäpä edesmennyt isäni ei tykännyt että sauna saa uutta pintaa.[/quote]

Olitko jo naulannut seinää?Tärinä voisi saada vadin ja tangon liikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena Enkeli ilmestyi eteeni kun olin erittäin kipeä, paranin täysin sillä sekunnilla.

Miltä se näytti? Miltä tilanne tuntui? Kerroitko jollekulle asiasta? Muuttiko se elämääsi/uskoasi tällaiseen?

Vierailija kirjoitti:

Olen. En itse ensin uskonut siihen ja luulin unihoureiksi, mutta sitten kävi ilmi, että kahdella muulla läheisellä sukulaisella oli ollut sama kokemus samana yönä. 

Kerro enemmän!

Minulle ja äidilleni tapahtui outo juttu yhtä aikaa, kun vaari (äidin isä) kuoli. Vaari kuoli yllättäen kotonaan ja samana yönä sekä äiti että minä heräsimme klo 3:23. Vaari seisoi sänkyni vieressä läpikuultavan oloisena, mutta silti omana itsenään. Hän hymyili ja sain sanattoman "vaikutelman" tai ajatuksen, että hänellä on oikein hyvä olla. Sitten hän katosi. Tajusin heti, että hän oli kuollut enkä pystynyt tuon jälkeen oikein edes nukkumaan. Sama kokemus äidilläni. Aamulla mummi soitteli, että vaari oli nukkunut yön aikana pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa ollessani mulla oli ahdistuneisuushäiriö johon liittyi paniikkioireilua ihmispaljoudessa kuten vaikkapa luokkahuoneessa. Olin tunnilla, jossa aika kului jäätävän hitaasti; oli tylsää ja olo hyvin epämukava. Veri kohisi päässä ja sydän jyskytti, koska tiiviisti istuminen tuntui veemäiseltä.

Yllättäen oloni raukesi, tunsin rauhaa ja euforiaa. Lämmin olo tulvi kehooni ja hiljensi yliaktiivisen keskushermostoni. Tunne jatkui tunnin loppuun saakka ja kävelin rauhallisena ulos luokasta. Sain viestin puhelimeeni sillä hetkellä ja siinä luki että ukkini oli kuollut.

Koin vahvasti, että ukkini oli juuri hetki sitten tullut minut hyvästelemään ja tunsin oloni helpottuneeksi ja tyyneksi.

Ihminen on olento, jota tiede ei täysin selitä. Tuo ”epätiede” on varmastikin suurimmalta osaltaan kvanttimekaniikkaa ja astrofysiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa sekä ripauksen verran kemiaa ja osin tuntematonta/mittaamisarvoltaan mahdotonta materiaa.

Kaikki mitä maailmankaikkeudessa jo on, todistaa sen, että kokonaisuuteen sisältyy paljon semmosta minkä olemassaolo on täysin mahdollista mutta tieteellisesti epätodennettavaa. Esim.tietoisuus ei voi mitenkään olla vain aivojen tuotos. Miettikää miten älyttömiä juttuja pelkästään aurinkokuntaamme liittyy!

Ihmisen mieli on turhan vajavainen käsittelemään kokonaisuutta.

Minä koin täsmälleen saman tunteen, kun isäni kuoli.

Sama täällä! Olin nukkumassa, kun heräsin yöllä tunteeseen, että joku vetää minua kulmakarvasta. Katsoin ja huoneeni keskellä velloi vaalea sumupatsas. Siitä alkoi muotoutua joku. Kauhistuin ja kiskoin peiton ylleni, sydän hakkasi ja tuli kylmä hiki. Yhtäkkiä koko kauhuntunne katosi, rentouduin ja olo oli hyvin rauhallinen ja miellyttävä. Vaivuin jopa uneen, mitä ihmettelin tapahtuneen jälkeen aamulla.

Kuulin, että Vaarini oli kuollut. Hän taisi käydä katsomassa minua.

Olen nähnyt edesmenneitä sukulaisiani unissa. He ovat erittäin elävän oloisia ja kertovat tuonpuoleisesta, käymme siis järkeviä keskusteluja. Olen unessa ajatellut, että tottahan tiedän asioiden olevan näin, Tämänhän minä kyllä tiedän jo.

Harmi, etten herätessäni muista mitään niistä keskusteluista. Ei kai sitten pidä tietääkään virallisesti. Ehkä se muuttaisi ihmiselämää liikaa, jos tietäisi asioista, jotka saa tietää vasta tuonpuoleisessa. Kenties?

Olen nähnyt siskoni kanssa samaa unta. Nukuimme viereisissä huoneissa, molemmat teini-ikäisiä tuolloin. Aamulla rupesin juttelemaan siskolleni umesta joka tapahtui vanhan ala-asteemme pihalla... oli aika outo fiilis kun toinen kertoili ihan samoista tapahtumista ja ihmisistä joista oli juuri itse uneksinut.

En tiedä onko tämä yliluonnollista vai mitä. Näin unta jossa olin joku aivan toinen ihminen kuin olen. Olin tummahiuksinen tyttö ja ystävien kanssa road tripilla Keski-Euroopassa. Jossain vaiheessa istuin yhdessä jonkun kundin kanssa penkillä kun auto jossa ei ollut käsijarrua päällä lähti valumaan ja syöksyin perään.

Myöhemmin samassa unessa katselin ulkopuolelta eri tapahtumia. Siinä peruukkipäinen yliopisto-opettaja puhui jollekin nuorelle tanssiaisista.

Nämä olisivat muuten normaaleja unia, mutta sama lyhyttukkainen tumma tyttö on ollut näissä ennenkin ja niihin liittyy tunne, että katselen ulkopuolelta ihmistä joka ei ole minä.