Oletko kokenut jotakin yliluonnollista?

Juu olen herkkä arvaamaan asioita ennalta ja saan etiäisiäkin.

Vierailija kirjoitti:

Juu olen herkkä arvaamaan asioita ennalta ja saan etiäisiäkin.

Olisiko yhtään esimerkkiä? :)

Olen kokenut. Ihan oikeasti en enää tiedä, miksi. Saatan olla mielisairas, mutta toisaalta yhteensattumia on liikaa. En enää tiedä. En usko, mutten myöskään voi varmuudella sanoa, ettei mitään ole.

Ennalta tietäminen ja miten sen nyt ottaa.

Lapsena Enkeli ilmestyi eteeni kun olin erittäin kipeä, paranin täysin sillä sekunnilla.

Olen parantanut puolisoni kipuja "loitsuilla". Sanat vain tulevat jostain alitajunnasta ja niitä sanomalla ja pitämällä kättä kipeällä kohdalla, on kuulemma auttanut. Hölmöähän on, että tavallaan en itse usko siihen ollenkaan. Haluaisin ehkä uskoa ja jotenkin se toimiikin, mutta järki sanoo ei. Silti toimii.

Olen ennustanut ihmisten kuoleman etukäteen

En, ja jos kokisin jotain, epäilisin mieleni tehneen tepposet.

Jumala ja saatana puhuivat minulle kuukauden juomaputken jälkeen. Onneksi tila ei jäänyt pysyväksi.

Olen pari kertaa kokenut astraaliprojektion. Olin silloin noista asioista enemmän kiinnostunut, ja tein kaikenlaisia harjoituksiakin jotka varmaankin edesauttoivat. 

Jep, kun olin uskis koin yliluonnollisuuksia koko ajan. Yliluonnollisen ja luonnollisen raja on häilyvä. Kvanttimekaniikka, onko se uskonto vai tiede?

Sini-valkoinen ufo sieppasi minut kapakan edestä ja vei mukanaan. Vapauttivat seuraavana aamuna toisella puolella kaupunkia.

Joo, lapsena, mutta myöhemmin ymmärsin että se oli mielikuvitusta.

Vierailija kirjoitti:

Sini-valkoinen ufo sieppasi minut kapakan edestä ja vei mukanaan. Vapauttivat seuraavana aamuna toisella puolella kaupunkia.

Pikkujouluaikaan ufot tuntuvat olevan erityisen aktiivisia. Itsellekkin kävi niin että viimeinen muistikuva on yökerhosta ja aamulla heräsin hotellihuoneestani, eikä mitään käryä että miten olen sinne joutunut. Päästä oli ilmeisesti otettu näytteitä, koska siinä oli kuhmu.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena Enkeli ilmestyi eteeni kun olin erittäin kipeä, paranin täysin sillä sekunnilla.

Mulle on käynyt sama, eikä tarvittu edes enkeliä. Äiti vaan totesi että jos on niin kipeä että ei voi mennä kouluun, niin sitten ei voi myöskään syödä jälkiruokaa.

Isäni kuoli 2014. Päiväsaikaan. Olin sitten tuon yön kotona lapsuudenkodissani, että voi seuraavana päivänä ryhtyä hoitamaan asioita. Meillä on keittiössä vanha, natiseva lattia. Kamarini on keittiön vieressä. Yöllä sängyssä, pimeässä, maatessani, kuulin kun keittiön lattia narisi, juuri samalla tavalla kuin jos isä olisi kävellyt keittiöön. Kieltämättä säikähdin että keittiössä oikeasti on joku.

Olen. En itse ensin uskonut siihen ja luulin unihoureiksi, mutta sitten kävi ilmi, että kahdella muulla läheisellä sukulaisella oli ollut sama kokemus samana yönä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena Enkeli ilmestyi eteeni kun olin erittäin kipeä, paranin täysin sillä sekunnilla.

Mulle on käynyt sama, eikä tarvittu edes enkeliä. Äiti vaan totesi että jos on niin kipeä että ei voi mennä kouluun, niin sitten ei voi myöskään syödä jälkiruokaa.

Minulla oli juuri mitattu +40c kuume, puolestani rukoiltiin sillä tilani oli oikeasti todella huono.

Näin kattoon asti korkean miehen, jolla oli kaapu päällä, hänen kasvonsa, vaatteensa kätensä ja jalkansa hohti valoa niin kuin aurinko.

Kaksi ihmistä oli vieressäni he eivät nähneet häntä, mutta toinen kanssani olleista ihmisistä aisti selvästi tämä. läsnäolon, sillä hän romahti itkien sohvalle, eikä kyennyt hetkeen puhumaan mitään.

Olin täysin terve sillä sekunnilla, vaikka juuri ennen tätä minua oltiin lähdössä viemään jo sairaallaan.

Pidetäänkö enneunia yliluonnollisena? Niitä olen jokusen nähnyt. Yksi esimerkki; näin tietystä paikasta järven rannalla unta vuosikymmeniä. Paikka liittyy lapsuuteeni. Unessa on aina aluksi hyvä tunnelma, usein kesäpäivä. Mutta hetkessä tunnelma muuttuu uhkaavaksi, järvi synkkenee ja tulee myrsky. Aallot alkavat velloa ja yritän paeta niitä. Aallot voivat olla korkeita kuin järvellä voi olla ja myrsky ankara. Vuonna 2004 näin joulukuun alussa unen että toisesta suunnasta kuin ikinä ennen, järvellä nousi yksi ainut aalto kesken normaalin kesäpäivän. Se oli hyökyaalto ja todella korkea. Useita metrejä, kuin kapea seinä. Uni päättyi kun aalto lähestyi paikkaa jossa olin. Ihmettelin unta monta päivää koska aalto oli ollut niin erilainen kun aiemmissa unissa vuosien aikana. Kunnes 2004 jouluna iski tsunami Thaimaaseen ja äitini kuoli tuolloin 29.12.

Olen kuullut Jumalan puhuvan unessa antaen vastauksia mieltäni askarruttaneisiin, moraalisessa/eettisessä mielessä vaikeisiin kysymyksiin. Näin unessa isääni auttaneen enkelin samana aamuna, kun isäni todellisuudessa sai aivoverenvuodon, josta selvisi. Koirani kuoltua tunsin/näin hänet vierelläni juuri, kun olin heräämäisilläni. Hän tervehti minua vielä. Tuossa muutamia; olen kokenut vastaavia enemmänkin.