Vit**taa niin saat*nasti - jään työttömäksi vuoden alusta.
Pääseekö tästä ahdistuksesta ja vitutusesta mitenkään eroon? Antakaa vinkkejä, miten olette selvinneet järjissänne työttömyydestä? Lisäksi tuleva taloudellinen ahdinko huolettaa, sillä en tule saamaan mitään asumistukia tai toimeentulotukea, koska asun velkaisessa talossa ja pienituloisella miehelläni on vielä työpaikka. Lapsetkin vielä elätettävänä. Avioero ja muutto lähiöslummin asumistuettuun vuokrakämppään on edessä, mikäli töitä ei ala löytymään parin vuoden sisällä.
Olen käynyt useammalla työnhakuvalmennuskurssilla ja yksityisvalmennuksessa ja hakenut kymmeniä työpaikkoja, mutta työtä vaan ei löydy. Pari kertaa olen päässyt haastatteluun asti. Hakijoita on paikkohin kymmeniä tai yli sata ja aina paikan on saanut joku nuorempi. Keski-ikäiselle työnsaanti näyttää mahdottoman vaikealta.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja ole mitenkään kaikille työttömille, se on vaan fakta. Netti ja automaatio vievät työpaikkoja kiihtyvällä vauhdilla ja loputkin suorittavan työn duunit on osa-aikaisia tai tuntitöitä. Pieni eliittijoukko saa vielä isopalkkaisia töitä, mutta se vaatii lähes lottovoiton kaltaisen tuurin. Työnhakuvaatimukset ovat aivan mahdottomat ja epärealistiset eikä niitä voi täyttää lähes kukaan ja muodollisesti auki oleviin paikkoihin on jo tulossa tiskin alta sopiva tyyppi, joka on kärkkynyt hommaa vuosikausia. Sopivuus tarkoittaa sopivaa puoluekirjaa, sopivas taustaa ja koulutusta mutta ns.tavis ei koskaan täytä näitä, vaan vaatimuksia vaihdetaan lennosta ilman ennakkovaroituksia ja kukaan työtön ei koskaan voi tietää, miksi juuri hän ei kelvannut työhön. Seuraukšena on epävarmuus ja kalvava epätietoisuus omasta kyvystään ja tämä johtaa pahimmillasn mielenterveysongelmiin. Mutta: työttömät! Älkää alistuko kapitalistisen koneiston murskaamaksi, vaikka ne sitä haluavat ja syyllistävät teitä kaikesta! Etsi elämääsi sisältöä, joka kannattelee itsetuntoasi. Keskitysleireilläkin ihmiset pystyivät roikkumaan kiinni elämässä ja osa selvisi sieltäkin. Työttömyyden keskitysleiriltä ei tule joukkoja vapauttamaan mutta olkaa henkisesti vapaita!
Täyttä asiaa! Näin olen itsekin huomannut että tällaiseksihan tämä työmarkkinateatteri on vedetty. Välillä on itsetunto koetuksella, mutta toistaiseksi on järki pysynyt päässä. Ei auta muu kuin löytää elämään mielekkyyttä muista asioista kuin siitä iänikuisesta työnteosta, joka on jostain syystä onnistuttu nostamaan joksikin ihmisarvon keskeiseksi mittariksi yhteiskunnassa. Itseään voi aina kehittää ilman suuria taloudellisia satsauksia, ja henkisyyden ja nuukailun tulo materialismin tilalle ei sekään ole mitenkään huono asia.
Helppoa ei kyllä työttömällä tässä nyky-yhteiskunnassa ole. Tsemppiä meille kaikille!
Vierailija kirjoitti:
insinööri kirjoitti:
Pääseekö tästä ahdistuksesta ja vitutusesta mitenkään eroon? Antakaa vinkkejä, miten olette selvinneet järjissänne työttömyydestä? Lisäksi tuleva taloudellinen ahdinko huolettaa, sillä en tule saamaan mitään asumistukia tai toimeentulotukea, koska asun velkaisessa talossa ja pienituloisella miehelläni on vielä työpaikka. Lapsetkin vielä elätettävänä. Avioero ja muutto lähiöslummin asumistuettuun vuokrakämppään on edessä, mikäli töitä ei ala löytymään parin vuoden sisällä.
Olen käynyt useammalla työnhakuvalmennuskurssilla ja yksityisvalmennuksessa ja hakenut kymmeniä työpaikkoja, mutta työtä vaan ei löydy. Pari kertaa olen päässyt haastatteluun asti. Hakijoita on paikkohin kymmeniä tai yli sata ja aina paikan on saanut joku nuorempi. Keski-ikäiselle työnsaanti näyttää mahdottoman vaikealta.
Kiroilustasi päätellen tulet sopiutumaan lähiöslummiin erinomaisesti.
Kyllä sinuakin kiroiluttaisi, jos menettäisit työpaikkasi, eikä uutta ole näköpiirissä.
insinööri kirjoitti:
Pääseekö tästä ahdistuksesta ja vitutusesta mitenkään eroon? Antakaa vinkkejä, miten olette selvinneet järjissänne työttömyydestä? Lisäksi tuleva taloudellinen ahdinko huolettaa, sillä en tule saamaan mitään asumistukia tai toimeentulotukea, koska asun velkaisessa talossa ja pienituloisella miehelläni on vielä työpaikka. Lapsetkin vielä elätettävänä. Avioero ja muutto lähiöslummin asumistuettuun vuokrakämppään on edessä, mikäli töitä ei ala löytymään parin vuoden sisällä.
Olen käynyt useammalla työnhakuvalmennuskurssilla ja yksityisvalmennuksessa ja hakenut kymmeniä työpaikkoja, mutta työtä vaan ei löydy. Pari kertaa olen päässyt haastatteluun asti. Hakijoita on paikkohin kymmeniä tai yli sata ja aina paikan on saanut joku nuorempi. Keski-ikäiselle työnsaanti näyttää mahdottoman vaikealta.
Hae töitä Norjasta.
Turha aloittajan valittaa. Laskeudu norsunluutornista ja ota vastaan mitä saat. Siivous, pihvinkääntö hampparipaikassa, vanhusten hoito, opiskelu,,,,,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Julkisella sektorilla on paljon tryöpaikkoja, jotka eivät ole kovinkaan mediaseksikkäitä ja sen vuoksi hakijoita on joskus jopa alle 10. katso www.kuntarekry.fi vaikkapa aluksi
Oletko kokeillut henkilöstönvuokrausfirmaa? Juu, osa-aikaista varmaan on tarjolla, mutta sitä kautta voisi ehkä löytyä jotain. Tai jos pääsisi johonkin oppisopimuskuvioon kiinni, tai kouluttautumaan hoitoalalle.
Jokaista pysyvää virkaa halee toistasataa hakijaa. Poliisin vahtimestarin työhön haki 159 ihmistä Lappeenrannassa. Revi siitä mediaseksittönyyttä kunta-alalla. Nyt on työnantajien markkinat ja kova pudotuspeli käynnissä. Peli kovenee, kun terveydenhoito yksityistetään ja virat lopetetaan.
Juu kyllä osa paikoista on räätälöity ja julökinen haku on tehtry vain koska on pakko. Olen kuulut omilta tuttavilta vähän toisenlaisia lukuja. Tehtävät ovat myös olleet erilaisia, assareita tms. En minä nyt sanonut, että tuolta löytyy työpaikka auotmaattisesti. Sanoin, että jos ei ole kokeillut niin kannattaa ainakin harkita. Onhan se työttömyys kamalaa, en kiellä. Sille tulee loppu kuitenkin vain sillä sinnikkyydellä ja sillä, että kääntää kaikki kivet. Jos on huono tuuri niin sekään ei riitä, mutta kaikkensa täytyy yrittää. Ja pitää taukoa välillä.
Vierailija kirjoitti:
Kevytyrittäminen on hyvä vaihtoehto jos sinulla on semmoista osaamista että voisit tehdä keikkaa freelancer-pohjalla.
Sillä tavalla on helpompi saada töitä, sillä nykyään työnantajat mieluummin ostavat vain työsuorituksen kuin palkkaavat työntekijän edes pätkätyöhön.Kannattaa kuitenkin ensin varmistaa ettei Te-toimisto määritä sinua päätoimiseksi yrittäjäksi. Tekevät nämä päätökset tapauskohtaisesti.
Itse onneksi sain lausunnon "sivutoiminen yrittäjä, ei estettä työttömyysetuuden maksamiselle".
Kysyin etukäteen hyvin tarkkaan (kirjallisesti) miten pitää toimia ettei menetä työttömyysturvaa.
Tässä kannattaa kuitenkin huomata se, että jos ryhdyt kevytyrittäjäksi laskutuspalvelun kautta, joudut myös YEL-eläkkeen piiriin eli maksat itse eläkemaksusi etukäteen arvioitavan vuositulon perusteella. Tietyn summan voi vuodessa ansaita maksamatta eläkemaksuja, mutta eipä siitä sitten myöskään kerry eläkettä. Pahimmassa tapauksessa te-toimisto hoksaa, että olet YELlin alainen ja määrittelee sinut päätoimiseksi yrittäjäksi. Tämä kannattaa selvittää etukäteen!
insinööri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivoi, aapeellä jää nyt meikkien, vaatteiden ja "virvokkeiden" ostaminen vähemmälle. Tai sitten ei jää ja selittää lasten elämän romahtamisen...
Ylipäänsä, millainen vanhempi toteaa heti ensitöikseen, että lasten maailma romahtaa????Eiköhän kaikilla ole komerot täynnä roinaa? Konmaritus ja ostolakko ovat muutenkin muotia. Lakkaa vain kuluttamasta. Ei siitä ap kärsi, vaan yritykset.
Ostolakkoon menenkin. Tosin muutenkan törsäily ei ole kuulunut tapoihini, vaan olen erittäin pihi ihminen. Nyt tästä puolestani tulee olemaan hyötyä, kun on oltava pakon edessä entistäkin pihimpi. Lapset ovat saaneet tähänkin asti vaatteensa alennusmyynneistä ja ruokaa olen ostanut punalappuisena pakkaseen asti.
Nurkkiin on kertynyt roinaa vuosien varrella ja niistä yritän päästä eroon kirppiksellä tai nettikaupoilla.
Jos olet erittäin pihi, niin sitten sulla on varmaan myös sijoitustuottoja, jotka helpottavat talousahdingossasi?
Vierailija kirjoitti:
Turha aloittajan valittaa. Laskeudu norsunluutornista ja ota vastaan mitä saat. Siivous, pihvinkääntö hampparipaikassa, vanhusten hoito, opiskelu,,,,,
Metsissäkin on vaikka kuinka paljon tekemätöntä työtä!
Vierailija kirjoitti:
Turha aloittajan valittaa. Laskeudu norsunluutornista ja ota vastaan mitä saat. Siivous, pihvinkääntö hampparipaikassa, vanhusten hoito, opiskelu,,,,,
Kuvitteletko tosiaan, että näihinkään paikkoihin pääsee kuka tahansa tuosta vain? Tervetuloa todelliseen maailmaan ja nykyaikaan. Se ei onnistu ihan niin kuin sinä kuvittelet.
On totuttu työhön ja hyvään toimeentuloon. On OK taloa ja autoa, venettä ja kesämökkiä. Minä en ole koskaan omistanut mitään, eikä koskaan ole ollut rahaa. Tilipäivänä ostan kuukauden ruuat ja muun pakollisen. Muutama kymppi jää, sillä pärjää. En tipu korkealta, vaikka muutaman kympin nipistävät työkkärin rahoista. Ostan enemmän halpaa jauhelihaa, kanan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
insinööri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivoi, aapeellä jää nyt meikkien, vaatteiden ja "virvokkeiden" ostaminen vähemmälle. Tai sitten ei jää ja selittää lasten elämän romahtamisen...
Ylipäänsä, millainen vanhempi toteaa heti ensitöikseen, että lasten maailma romahtaa????Eiköhän kaikilla ole komerot täynnä roinaa? Konmaritus ja ostolakko ovat muutenkin muotia. Lakkaa vain kuluttamasta. Ei siitä ap kärsi, vaan yritykset.
Ostolakkoon menenkin. Tosin muutenkan törsäily ei ole kuulunut tapoihini, vaan olen erittäin pihi ihminen. Nyt tästä puolestani tulee olemaan hyötyä, kun on oltava pakon edessä entistäkin pihimpi. Lapset ovat saaneet tähänkin asti vaatteensa alennusmyynneistä ja ruokaa olen ostanut punalappuisena pakkaseen asti.
Nurkkiin on kertynyt roinaa vuosien varrella ja niistä yritän päästä eroon kirppiksellä tai nettikaupoilla.
Jos olet erittäin pihi, niin sitten sulla on varmaan myös sijoitustuottoja, jotka helpottavat talousahdingossasi?
Sijoittamisesta en ymmärrä mitään. En ole riskihakuinen ihminen. Sijoitukseni on ollut oma asunto. Muuhun ylimääräiseen sijoittamiseen ei pienestä palkastani ole irronnut ylimäräistä.
Vierailija kirjoitti:
On totuttu työhön ja hyvään toimeentuloon. On OK taloa ja autoa, venettä ja kesämökkiä. Minä en ole koskaan omistanut mitään, eikä koskaan ole ollut rahaa. Tilipäivänä ostan kuukauden ruuat ja muun pakollisen. Muutama kymppi jää, sillä pärjää. En tipu korkealta, vaikka muutaman kympin nipistävät työkkärin rahoista. Ostan enemmän halpaa jauhelihaa, kanan sijaan.
Ei ole monella muullakaan veneitä tai kesämökkejä. Sinulla ei varmaan ole lapsiakaan elätettävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivista on, että sinulla on ainakin paikkoja mitä hakea ja pääset jopa haastatteluun asti. Toivoa on.
Sius missä kohtaa ap sanoi, että hänen alalla on paikkoja mitä hakea, tai että olisi haastatteluun päässyt?
Viestin loppuosassa.
Omalla kohdallani palkittiin sitkeys. Toisin kuin moni väittää, paikka ei mene parhaalle kuin joka toinen kerta. Ne loput menee suhteilla tai pärstän mukaan. Suurin osa itsensä kehujista on juuri sellaisia, jotka eivät oikeasti kovin kummoisia tekijöitä ole.
Ap, moni meistä on laittanut satoja hakemuksia ja etsinyt vuosia. Nauti lasten seurasta ja ennen kaikkea lopeta stressaaminen. Rentous auttaa paremmin. Lisäksi käännä katse pieniin yrityksiin. Itsekin olen töissä pienessä yrityksessä, kaksi työntekijää ja pomo, suunnitteluinsinöörinä. Siellä ei saa kultuuriseteleitä eikä ole tykypäiviä tai firman juhlia, mutta palkka tulee ja töitä on mitä tehdä.
Minkä alan insinööri ja mistä työkokemus? Insinööreistähän on tällä hetkellä pulaa.
Vierailija kirjoitti:
Turha aloittajan valittaa. Laskeudu norsunluutornista ja ota vastaan mitä saat. Siivous, pihvinkääntö hampparipaikassa, vanhusten hoito, opiskelu,,,,,
Miten vieläkin joku voi luulla, että on paikkoja, joihin vain mennään.
Aika ikävästi ilmaiset vuokraslummiuden, Suomessa ei vuokraslummeja ole, mutta asenteesi paljastaa ylimielisen asenteen. Voisin kuvitella, että olet mielessäsi ajatellut olevasi parempi ja ylempänä kun käyhemmät kanssaihmisesi täällä maapallolla omaisuutesi, asumismuotosi ja työpaikkasi perustella.
Koska olet kaiken arvon itsestäsi ja muista ihmisistä mitannut vain ulkoisten ominaisuuksien persuteella (samaiset status, omaisuus jne.) putoat nyt korkealta ja koet olevasi ilman ihmisarvoa itsekin.
Näin se karma toimii. Jos olisit ajatellut hyvää kanssaihmisistä ja nähnyt jo aikaisemmin pintaa syvemmältä, et putoaisi nyt niin korkealta - koska materialistiset arvot eivät olisi olleet päällimmäiset asiat sinussa vaan olisit jopa kehittnäyt itsellesi syvyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Minkä alan insinööri ja mistä työkokemus? Insinööreistähän on tällä hetkellä pulaa.
Omalla alallani on ylitarjontaa työntekijöistä ja pulaa työpaikoista.
Aloittajalle ei kelpaa mikä tahansa työ vaan pitää olla koulutusta vastaava. Näitä omavalintatyöttömiä on suomi täynnä !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha aloittajan valittaa. Laskeudu norsunluutornista ja ota vastaan mitä saat. Siivous, pihvinkääntö hampparipaikassa, vanhusten hoito, opiskelu,,,,,
Miten vieläkin joku voi luulla, että on paikkoja, joihin vain mennään.
Näin. Olen insinööri kuten ap:kin nimimerkkinsä mukaan on. Muutama vuosi sitten kun olin työtön, hain kaikkea. En päässyt haastatteluihin mihinkään muualle kuin omalle alalleni. Nyt on oman alan työ.
Jokaista pysyvää virkaa halee toistasataa hakijaa. Poliisin vahtimestarin työhön haki 159 ihmistä Lappeenrannassa. Revi siitä mediaseksittönyyttä kunta-alalla. Nyt on työnantajien markkinat ja kova pudotuspeli käynnissä. Peli kovenee, kun terveydenhoito yksityistetään ja virat lopetetaan.