Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäinen joulu kahdestaan, mies on valittanut lakkaamatta.
26.12.2017 |
Meillä oli ensimmäinen täysin kahdestaan ja nyt on kurja, masentunut olo ja ero mielessä. Meni ihan penkin alle.
Ensimmäinen asia on miehen saamattomuus. Varauduin jo henkisesti etukäteen että joudun tekemään suurimman osan, minkä sitten teinkin. Mutta yllätys yllätys, se ei riittänytkään. Ei tehnyt häntä onnelliseksi. Mies on valittanut, ulissut, haukkunut, kuittaillut ja kommentoinut IHAN kaikkea. Ruokia (jotka tein eri tavalla kuin hänen äitinsä), koristeita (jotka tein huonommin kuin hänen äitinsä), siivousta (en siivonnut saunaa). Miehellä on tapana, että heittää todella vähättelevän kommentin "vitsin" muodossa,ja sitten hermostuu kun kysynki asiasta tai en pysty sekunissa toipumaan ja olemaan iloinen. Nyt syyttää minua että minä pilasin ilmapiirin. Oon kyllä huomannut, että hänen vanhemmillaan on juuri sellainen suhde, että mies heittää paskaa (muidenkin edessä, valitettavasti) ja äiti nielee kaiken ja piipertää ja hyysää mukisematta.
Ihan kuin ois kolmevuotiaan kanssa aikaa viettänyt. Miks täs kinkussa on auran sinappia päällä, meillä on kotitekoista sinappia :( Miks pitää pukeutua, oota mä pelaan tän loppuun, tää sun leipä on pahaa, miks et oo leikannu tonttuja ikkunaan, miks meillä on muovikuusi (no kun hän ei halunnut hakea kuusta, mä otin sitten ilmaiseksi muovikuusen kun sellaista tarjottiin) täällä ei tuoksu yhtään hyvältä, voi voi kun ne mun vanhemmat lähti lomalle tää ei tunnu joululta yhtään kahestaan ynynynyny uliululiululi mömmömmööö. Kaikki pitäis kantaa eteen, ja kun kannan tulee kiukuttelua ja valitusta kun pahaselta teinipojalta.
Mä ajattelin että meille tulee ihana omannäköinen joulu, eikä menty munkaan vanhemmille. Alunperinhän koko idea oli miehen oma. Nyt ymmärrän että kaikki johtui ainoastaan siitä e ttä hänen omat vanhempansa olivat poissa, ei siitä että hän olisi halunnut olla minun kanssani.
Mä en jaksa olla se jolla on vastuu kaikesta. Juhlan järjestämisestä, juhlan onnistumisesta ja tunnelman ylläpitmisestä kun toinen tekee kaikkensa sen sabotoidakseen. Nyt on paraikaa mykkäkoulu meneillään kun olen tänään lähdössä kavereiden kanssa ulos (asia minkä hän on tiennyt jo noin kolme viikkoa ja minne hänet on kutsuttu mukaan). Taidan riipasta oikeen kunnon kännin.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Run forrest, run! Karkuun ja äkkiä sillä mies toimii vanhempiensa antaman roolimallin mukaisesti parisuhteessa,.
Katsopa miten appi kohtelee anoppia ja mieti haluatko olla anopin roolissa seuraavat vuosikymmenet? Hyviäkin miehiä on. Oma mies joulusiivosi, teki laatikot, koristeli kuusen ja hoiti lapsetkin sivussa ilman marttyyriulinaa. Tuollaista ”miestä” sinun ei kannata katsoa päivääkään sillä mies muuttuu vain korkeintaan pahempaan suuntaan ajan funktiona.Minä olin taas se mies joka teki kaiken ja ulisi myös senkin edestä.
Olen aina ollut kova tekemään ja ulisemaan ihan kaikesta, jos en vain voi olla. Tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta olen kova tekemään ihan kaiken ja eteen sen nopeasti ulisten.
Jos minua rasitetaan liikaa niin aloitan ulisemisen. Toiset laulaa työtä tehdessään niin minä ulisen.
Toistaiseksi ei vaimoa ole ulinat haitannut. koska olen niin helvetin kova työmies. Eikä toista löydy samalaista. Veikkaan että miehesi ei olisi niin hyvä ja nopea kuin minä olen.
Olen minuutin mies. Teen homman minuutissa ja ennen hommaa ulisen kolme minuuttia asiasta, kun en jaksaisi.
Harrastat siis henkistä väkivaltaa.
Vaimosi pitäisi antaa potut pottuina ulisemalla ja valittamalla kolminkertaisen ajan joka kerta, kun tekee jonkin kotityön. Saattaisit tajuta, miltä se muista ihmisistä tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs ap:lle kuuluu? Miten meni eilinen ilta, ja joko lähetit mammanpojan potiinsa kasvamaan?
Miehesi kuulostaa aika lapselliselta. Kannattaako tuollaisen kanssa jatkaa olemista?
Itse vietin taas joulun vanhempieni luona, jossa taas perinteisesti isäni (yli 60) valitti yli pyhien kuinka ruoka ei ole niin hyvää kuin oman äitinsä tekemä ja raivosi kuinka me (minä ja äitini) stressaamme joulun laittamisesta. Todellisuudessa nautimme joulumusiikista keittiössä ja rauhassa valmistelimme laatikoita ja pipareita ym. Isäni vain on "pakko" saada räyhätä ja huutaa ja haukkua, ilmeisesti itse stressaa kun näkee muiden tekevän jotain. Silti loputulos ei miellytä vaatimustasoa. Tätä on jatkunut koko elämäni ajan :( Ja kyllä, hänelle pitää lämmittää valmista ruokaa jääkaapista, asetella lautaselle valmis annos, lämmittää se mikrossa ja kattaa kaikki valmiiksi pöytään. Vaikka kukaan muu ei söisi, mutta hänellä on nälkä koska joutuu kuuntelemaan imurin ääntä.
Säälin äitiäni niin paljon ja voitte vain kuvitella kuinka itse vihaan tuollaisia mieslapsia. Luojan kiitos veljeni ei ole tullut ollenkaan isääni, vaan on hyvinkin aktiivinen kokki omassa kodissaan.
Sanoisin, että tuo mies ei tule paranemaan ilman kovia otteita. Niin kovat oteet saattaa olla laittomia. Nuoreen mieheen saattaisi vielä toimia vanha kunnon pihtaus selkeällä uhkauksella ryyditettynä. ;)
Omalla isälläni on ollut taipumusta kiukutella joka ikinen joulu viimeiset 25 vuotta. Jos joku asia ei mene herran mielen mukaan, niin sitten menee esim. nukkumaan, kun joululahjat pitäisi jakaa. Vaihtoehtoisesti voidaan vittuilla joulupöydässä, tai istutetaan lapsia pari tuntia pöydässä, kun lipeäkala ei uppoa nassuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkee että miesten henkinen kehitys tulee useamman vuoden naisia perässä.. Jo on kun ei edes seitsemän vuoden ikäero riitä eroa kuromaan... No toiset kai jäävätkin henkisesti lapsen tasolle.
Voi kuule, tietäisitpä miten paljon tuollaisia henkisiä kakaroita on vanhemmissa miehissä. Naiset saa sapiskaa milloin mistäkin. Nuorten naisten perään ollaan ja omaa haukutaan vaikka kukaan oman ikäinenkään ei tällaista kakara huolisi. Silloin joskus ennen muinoin kun miehet oli kaiken yläpuolella perheissä ja pojat pääsi helpommalla kuin tytöt. Nyt ne ihmishirviöt ei mitään muuta tee kuin vihaa kaikkia naisia somessa ja omassa elinpiirissään. Säälittävää sakkia.
Kyllä tästä taas huomaa miten jotkut miehet kypsyy niin paljon naisia jäljessä!!! En kestä mikä lapsellinen "mies". Vituttaa sun puolesta! Eroa hyvä ihminen👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi seksi ei toimi?
Vibraattori rikki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin pitemmällä elämänkokemuksella teen sinulle ehdotuksen: älä edes yritä tehdä miestä onnelliseksi vaan etsi sellaista miestä, joka tekisi SINUT onnelliseksi.
Aseta tavoitteeksi viettää seuraava joulu sellaisen miehen kanssa, joka toivoisi sinun olevan onnellinen tai edes iloinen.
Kysyn kuitenkin aloittajalta ja muutamalta muulta, kuinka epätoivoinen ja miehenkipeä naisen pitää olla, jotta suostuu pilaamaan joulunsa ja ehkä koko elämänsä ikävän ja ilkeän miehen kanssa?
Tästä ketjusta tuli jotenkin mieleen mun vanha suosikkiketju jossa sai seurata kun ketjun AP jätti vittumaisen poikaystävänsä (noihin aikoihin AP:t vielä vastaili ketjuihinsa, nykyään tuntuu että tulee pelkkä alotusviesti = kaikki provoja? Sori, ei nyt liity tähän ketjuun siis.)!
https://www.vauva.fi/keskustelu/4205395/ketju/ma_tulin_asken_kotiin_ja_voisin_itkea_raivosta
AP, lue toi varottavana esimerkkinä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kuin eroat, kannatta kuitenkin keskustella pojan kanssa ja kertoa, että vaikka pojan vanhemmilla on tuollainen suhde, niin sinä et halua sellaista kommunikaatiota omaan parisuhteeseesi. Kerro, että haluat kunnioitusta ja sitä, että sinulle puhutaan arvostavasti ja kiitetään siitä, mitä olet tehnyt. Jos näin ei tapahdu, niin et näe tulevaisuutta yhdessä. Jos tuo käyttäytyminen on vain sitä, että poika ei ole muuta mallia parisuhteelle saanut eikä siksi tajua muuta, niin suora puhe voi auttaa häntä heräämään ja opettelemaan uusille tavoille. Ekan kuukauden ja parin aikana voi tulla lipsahduksia huonoille tavoille, jolloin niistä pitää heti puhua, mutta olla myös kärsivällinen. Yhdessä yössä ei voi odottaa keneltäkään täydellistä muutosta käyttäytymisessä, mutta jos on tosissaan, niin aitoa muutosta kuitenkin tulisi nähdä arjessa.
Jos haluat olla onnellinen parisuhteessasi, on ainoa keino nostaa asia kunnolla käsittelyyn. Jos poikanen ei siitä opi mitään, niin ainakin itse olet oppinut paljon siitä, miten parisuhteessa toimitaan ja minkälaisen henkilön kanssa haluat myöhemmin parisuhteen muodostaa. Sinulle siis käy tässä joka tapauksessa hyvin, rohkeasti eteenpäin!
Vierailija kirjoitti:
19 ja 26. Mies vanhempi.
Jos teillä ei ole lapsia, suosittelen vaihtamaan miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
19 ja 26. Mies vanhempi.
Herranjestas, laita luiskaan tuollainen vinkuja!
Oikeasti.
Jos hänen vanhempiensa suhde on sellainen kuin kuvailet... sä et halua sitä.
Tuossa vaiheessa (nuoria, ei lapsia jne.) pitää olla ihanaa, että sitten joskus myöhemmin kun on vaikeampaa, on niitä hyviä muistoja, jotka saa jaksamaan ja olemaan hyvä toisilleen.
Luulin, että kyse on pariskunnasta, jonka lapset ovat lähteneet maailmalle ja ovat kahdestaan eka kertaa sen jälkeen. Mutta tämä olikin kotileikkipariskunta.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin eroat, kannatta kuitenkin keskustella pojan kanssa ja kertoa, että vaikka pojan vanhemmilla on tuollainen suhde, niin sinä et halua sellaista kommunikaatiota omaan parisuhteeseesi. Kerro, että haluat kunnioitusta ja sitä, että sinulle puhutaan arvostavasti ja kiitetään siitä, mitä olet tehnyt. Jos näin ei tapahdu, niin et näe tulevaisuutta yhdessä. Jos tuo käyttäytyminen on vain sitä, että poika ei ole muuta mallia parisuhteelle saanut eikä siksi tajua muuta, niin suora puhe voi auttaa häntä heräämään ja opettelemaan uusille tavoille. Ekan kuukauden ja parin aikana voi tulla lipsahduksia huonoille tavoille, jolloin niistä pitää heti puhua, mutta olla myös kärsivällinen. Yhdessä yössä ei voi odottaa keneltäkään täydellistä muutosta käyttäytymisessä, mutta jos on tosissaan, niin aitoa muutosta kuitenkin tulisi nähdä arjessa.
Jos haluat olla onnellinen parisuhteessasi, on ainoa keino nostaa asia kunnolla käsittelyyn. Jos poikanen ei siitä opi mitään, niin ainakin itse olet oppinut paljon siitä, miten parisuhteessa toimitaan ja minkälaisen henkilön kanssa haluat myöhemmin parisuhteen muodostaa. Sinulle siis käy tässä joka tapauksessa hyvin, rohkeasti eteenpäin!
Ei auta. Mies on jo aikuinen, ei tule muuttumaan. Puheessa voi olla ymmärtävinään, jos joutuu koville mutta mikään käytöksessä tulevina vuosina ei tule muuttumaan. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin eroat, kannatta kuitenkin keskustella pojan kanssa ja kertoa, että vaikka pojan vanhemmilla on tuollainen suhde, niin sinä et halua sellaista kommunikaatiota omaan parisuhteeseesi. Kerro, että haluat kunnioitusta ja sitä, että sinulle puhutaan arvostavasti ja kiitetään siitä, mitä olet tehnyt. Jos näin ei tapahdu, niin et näe tulevaisuutta yhdessä. Jos tuo käyttäytyminen on vain sitä, että poika ei ole muuta mallia parisuhteelle saanut eikä siksi tajua muuta, niin suora puhe voi auttaa häntä heräämään ja opettelemaan uusille tavoille. Ekan kuukauden ja parin aikana voi tulla lipsahduksia huonoille tavoille, jolloin niistä pitää heti puhua, mutta olla myös kärsivällinen. Yhdessä yössä ei voi odottaa keneltäkään täydellistä muutosta käyttäytymisessä, mutta jos on tosissaan, niin aitoa muutosta kuitenkin tulisi nähdä arjessa.
Jos haluat olla onnellinen parisuhteessasi, on ainoa keino nostaa asia kunnolla käsittelyyn. Jos poikanen ei siitä opi mitään, niin ainakin itse olet oppinut paljon siitä, miten parisuhteessa toimitaan ja minkälaisen henkilön kanssa haluat myöhemmin parisuhteen muodostaa. Sinulle siis käy tässä joka tapauksessa hyvin, rohkeasti eteenpäin!
Jos olisi ollut kyse jostain pienemmästä ongelmasta kannattaisin tätä lainaamaan kommenttia. Mutta noin pitkäaikainen ja laaja ongelmavyyhti yhdistettynä epäkunnioittavaan käytökseen on liian paha ruveta muuttamaan. En usko että mieskakara haluaa edes luopua saavutetuista eduista pelkällä puheella. Toisekseen en uskaltaisi edes kuvitella että mahdollisesti saavutettu muutos on pysyvä. Niin usein hyvinkäyttäytyvätkin miehet (jotka suhteen alussa automaattisesti tekevät osansa kotitöistä) muuttuvat yhteisen lapsen synnyttyä itsekin jollakin tasolla lapsiksi. Siis lopettavat kotitöiden tein koska ne kuuluvat äidille (vaimon kanssa tehtiin vielä kotitöitä yhdessä mutta lapsen myötä vaimosta tulee äiti jonka kuuluu hoitaa kotityöt). Ja ei miehet tietenkään sano näin ja tuskin edes ajattelevat näin mutta alitajunta hoitaa käytöksen tällaiseksi. Eli jos pohjimmiltaankin tämä mies ajattelee kotityöt naisen/äidin hommaksi en todellakaan jäisi kasvattamaan ja tappelemaan tuollaisen miehen kanssa koko loppuelämäksi.
Reilua kyllä lienee selittää tälle kamaralle miksi eroaa. Tsemppiä ap tulevaisuuteen!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
19 ja 26. Mies vanhempi.
Tyttö, EROA! T. Sinkku 19v.
Tyttö, EROA! T. naimisissa 39v
Hmm. Meidän ekana jouluna tein minulle ja miehelle pihvit pippurikastikkeella ja höyrytettyjä kasviksia, jälkiruuaksi olin valmistanut luumurahkaa. Joimme punaviiniä ruokajuomana ja jälkkärin kanssa espressot. En siivonnut, pyykkikori täynnä eikä meillä ollut kuusta tai muita koristeita. Mies tuli töistä aattona vasta neljältä ja odottelin häntä viimeisen päälle laitettuna pöytä ruokaa lukuunottamatta katettuna. Ruuan jälkeen lähdettiin kävelylle Helsingin kaduille (asuttiin kantakaupungissa) ja takaisin tultua kuunneltiin romanttista joulumusiikkia ja hempeiltiin. Paras joulu mun elämässä:) Miksi pitää jo seurusteluvaiheessa alkaa emännäksi ja tehdä miljoonaa sorttia, puunata ja koristella:/ En ymmärrä....
Tutulta kuulostaa. Seurusteltiin pari vuotta ja sitten muutettiin yhteen. Vasta yhdessäasumisen aikana (minä 21 hän 25) paljastui kaikkea outoa. Sälli jaksoi kitistä mitä ihmeellisimmistä asioista. Laitoin pihalle, kun mitta tuli täysi.
Menin naimisiin miehen kanssa, joka on myös omanlaisensa tapaus. Mutta eipä ole ovella vastassa, kun palaan ylitöistä ja kysy, että onko mitään ruokaa.