Tuttavaperheiden joulukuvia katsellessa tulee mieleen

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten täytyy jatkuvasti vertailla omaa elämäänsä muihin niin kauheasti? Itse olen lapseton, mutta katsellessani perheellisten postauksia, pystyn ymmärtämään syyt ja onnenhetket, miksi ovat sellaisen elämän valinneet. Ihmiset ovat erilaisia, turha meitä on samaan muottiin yrittää ängetä. Itse olen tyytyväisempi näin, eikä sitä tarvitse kellekään todistella, eikä siitä tarvitse mitään vastakkainasettelua rakennella, jos joku valitsee elää elämäänsä toisin kuin itse.

Nimenomaan. Suurin osa niistä, jotka vertailee, herättää ainakin heti omat epäilykseni. Oikeasti onnellinen ihminen ei näe tuollaiseen tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.

Kukaan lapsia hankkinut tai niitä haluava ei pysty kuvittelemaan sitä rakkautta ja iloa, joka syntyy siitä, ettei joudu elämään lapsiperheessä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten täytyy jatkuvasti vertailla omaa elämäänsä muihin niin kauheasti? Itse olen lapseton, mutta katsellessani perheellisten postauksia, pystyn ymmärtämään syyt ja onnenhetket, miksi ovat sellaisen elämän valinneet. Ihmiset ovat erilaisia, turha meitä on samaan muottiin yrittää ängetä. Itse olen tyytyväisempi näin, eikä sitä tarvitse kellekään todistella, eikä siitä tarvitse mitään vastakkainasettelua rakennella, jos joku valitsee elää elämäänsä toisin kuin itse.

Tämä. Hyvin turha enää lisätä mitään tämän viestin jälkeen tähän ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten täytyy jatkuvasti vertailla omaa elämäänsä muihin niin kauheasti? Itse olen lapseton, mutta katsellessani perheellisten postauksia, pystyn ymmärtämään syyt ja onnenhetket, miksi ovat sellaisen elämän valinneet. Ihmiset ovat erilaisia, turha meitä on samaan muottiin yrittää ängetä. Itse olen tyytyväisempi näin, eikä sitä tarvitse kellekään todistella, eikä siitä tarvitse mitään vastakkainasettelua rakennella, jos joku valitsee elää elämäänsä toisin kuin itse.

Nimenomaan. Suurin osa niistä, jotka vertailee, herättää ainakin heti omat epäilykseni. Oikeasti onnellinen ihminen ei näe tuollaiseen tarvetta.

En minä ainakaan ole erityisen onnellinen, vaikka lapseton olenkin. Olen vain kiitollinen, ettei minulla ole vielä lapsiakin tässä riesana, koska silloin olisin TODELLA onneton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.

Kukaan lapsia hankkinut tai niitä haluava ei pysty kuvittelemaan sitä rakkautta ja iloa, joka syntyy siitä, ettei joudu elämään lapsiperheessä.

Näin se on mutta samalla logiikalla sinun lapsetonta jouluasi voi kutsua yksinäiseksi ja ankeaksi helvetiksi eikä sinulla ole siihen nokan koputtamista, vaikkei kommentoijalla mitään kokemusta asiasta olekaan.

Jännä kun mulla on nyt lapsi niin tiedän ja muistan millaista oli olla ennen lapsettomana mut jäin miettimään et miten joku voi tietää asiasta mitä ei ole kokenut.Miten voi tietää että ei rakastuiskin täysillä siihen lapseen ja pitäis sitä hyvänä elämänä kun ei ole sitä lasta tai niitä lapsia tavannut? Onko se sellasta mutu-musta tuntuu tietoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.

Kukaan lapsia hankkinut tai niitä haluava ei pysty kuvittelemaan sitä rakkautta ja iloa, joka syntyy siitä, ettei joudu elämään lapsiperheessä.

Näin se on mutta samalla logiikalla sinun lapsetonta jouluasi voi kutsua yksinäiseksi ja ankeaksi helvetiksi eikä sinulla ole siihen nokan koputtamista, vaikkei kommentoijalla mitään kokemusta asiasta olekaan.

Minkälainen ihminen kokee joulun yksinäiseksi, jos siihen ei kuulu lapsia, perhettä ja sukulaisia? Perhe-elämä ei ole kaikkia varten, mutta itsensä kanssa pärjääminen on kyllä ihan elämän perustaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun mulla on nyt lapsi niin tiedän ja muistan millaista oli olla ennen lapsettomana mut jäin miettimään et miten joku voi tietää asiasta mitä ei ole kokenut.Miten voi tietää että ei rakastuiskin täysillä siihen lapseen ja pitäis sitä hyvänä elämänä kun ei ole sitä lasta tai niitä lapsia tavannut? Onko se sellasta mutu-musta tuntuu tietoa?

Sitä kutsutaan itsetuntemuksesi. Sinä et ole vapaaehtoisesti lapseton, joten et tiedä, minkälaista se on. Se on ihan yhtä selvä juttu kuin vaikka seksuaalinen suuntautuminen.

Lehdetön puu luo merelle siltaa, koskaan ei voi tulla tälläistä iltaa...

Hyvä, että olet tyytyväinen lapsettomuuteesi. :D

Nyt Ap voi suorittaa sitä yksilöllisempää ja juur hänen näköistä elämäänsä. :D

Täällä vauvapalstalla tuhertaminen joulupäivänä on ilmeisesti tuon yksilöllisen ja niin erikoisen ainutkertaisen elämän kulminaatiopiste.

Jotkut vain ovat ehkä kokemuksen perusteella niin herkkiä, että tietävät lapsista olevan ilon lisäksi myös huolta ja murhetta. On paljon perheitä, jotka eivä totisesti ole sopivia lapsille. Varsinkin se, kun tuntee olevansa täysin avuton auttamaan lasta, on melkoista tuskaa vanhemmille.

Niin paljon tapahtuu pahaa ihan tässäkin rauhallisessa tukia jakavassa maassa lapsille, että toivoisi, että kukaan lapsi ei syntyisi muuten kuin toivottuna ja niin, että hänellä olsii edellytykset elää muuttuvassa maailmassa,

Melkoisen väsynyttä läppää nämä "tätähän ei saisi ääneen sanoa" -jutut. Tämäkin juttu on luettu täältä miljoona kertaa. Ootteko tyhmiä tai jotain kun luulette olevanne ekoja jotka sanoo jonkun mielipiteen? Keksikää edes uusia näkökulmia. Lukija pettyy kun huomaa, että tätäkin asiaa on toistettu väsymykseen saakka.

Heh. Just ajattelin, miten kauheaa olisi olla jonkun mieslapsen kanssa yhdessä ja mennä sen eläkeläisvanhempien luo jouluksi. Onneksi minulla on oikea mies ja pienet lapset. Joulu on lasten juhla.

Oi miten ihanaa että en joudu viettämään ankeaa pariskuntajouluhelvettiä. ❤

Ja kyllä, minä yksilöllisesti ja ainutlaatuisesti tämän kokemuksetta tiedän _koska tunnen itseni_.

❤❤❤

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.

Helvettiähän se on, kun joutuu elämään elämää, joka ei ole ollenkaan itsen näköistä. Ei sillä rakkauden ja ilon kanssa ole mitään tekemistä.

Sulla ei taida olla lapsia, et tiedä yhtään mistä puhut. Tai jos on niin pakko sanoa että jotain on pahasti pielessä, eivätkä varmasti lapsesikaan voi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisten täytyy jatkuvasti vertailla omaa elämäänsä muihin niin kauheasti? Itse olen lapseton, mutta katsellessani perheellisten postauksia, pystyn ymmärtämään syyt ja onnenhetket, miksi ovat sellaisen elämän valinneet. Ihmiset ovat erilaisia, turha meitä on samaan muottiin yrittää ängetä. Itse olen tyytyväisempi näin, eikä sitä tarvitse kellekään todistella, eikä siitä tarvitse mitään vastakkainasettelua rakennella, jos joku valitsee elää elämäänsä toisin kuin itse.

Nimenomaan. Suurin osa niistä, jotka vertailee, herättää ainakin heti omat epäilykseni. Oikeasti onnellinen ihminen ei näe tuollaiseen tarvetta.

En minä ainakaan ole erityisen onnellinen, vaikka lapseton olenkin. Olen vain kiitollinen, ettei minulla ole vielä lapsiakin tässä riesana, koska silloin olisin TODELLA onneton.

Ja auttaako vertailu sua jotenkin?

Lapset tuo iloa ja jatkuvuutta elämään. Lasten myötä kasvaa henkisesti ja rakkaus saa uuden ulottuvuuden. Miten syvästi sitä voikaan rakastaa. En vaihtaisi lapsiperhe elämää mihinkään. Tämä on hyvää elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.

Kukaan lapsia hankkinut tai niitä haluava ei pysty kuvittelemaan sitä rakkautta ja iloa, joka syntyy siitä, ettei joudu elämään lapsiperheessä.

Miten niin? Suurin osahan meistä on jossain vaiheessa elänyt lapsetonta elämää ennen omia lapsia.