Lue keskustelun säännöt.
Tuttavaperheiden joulukuvia katsellessa tulee mieleen
25.12.2017 |
että onpa ihanaa, ettei itsellä ole ollenkaan lapsia. Lapseton elämä sopii minulle niin paljon paremmin kuin lapsiperhehelvetti. Tätähän ei saisi sanoa, mutta olen kiitollinen omasta järjestäni ja toimivasta ehkäisystä.
Kommentit (77)
Toisen helvetti on toisen taivas ... ymmärrätkö sen ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin saa sanoa ääneen, että nautit omasta elämästäsi. Sitä vaan en ymmärrä miksi oletat, ettei perheelliset nauttisi.
Eli nautit elämästäsi haukkumalla muiden. Se on aika outoa, ehkä vähän katkerankin kuuloista.
eläkkeetön elämä sopii myös yllättävän useille nykyään.
Hyvä, että olet tyytyväinen elämääsi. Voi yllättää, mutta minäkin olen. Sukulaisilla oli vähän rankkaa, kun porukkaa ja lapsia oli paljon, mutta kotona on kivaa. Omat lapset on välillä 9-16, eli mitään lapsiperhehelvettiä meillä et näe. Fiksuja ja ihania lapsia ja nuoria. Välillä itse kenelläkin huonompaa päivää ja teineilyä, mutta pääsääntöisesti osaavat käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.
Kukaan lapsia hankkinut tai niitä haluava ei pysty kuvittelemaan sitä rakkautta ja iloa, joka syntyy siitä, ettei joudu elämään lapsiperheessä.
Miten niin? Suurin osahan meistä on jossain vaiheessa elänyt lapsetonta elämää ennen omia lapsia.
Koska teiltä puuttuu kokemus siitä, minkälaista se on, kun ei missään tapauksessa halua koskaan lapsia. Ilman sitä lapsettomuus tuskin tuottaa iloa ja kiitollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin saa sanoa ääneen, että nautit omasta elämästäsi. Sitä vaan en ymmärrä miksi oletat, ettei perheelliset nauttisi.
Eli nautit elämästäsi haukkumalla muiden. Se on aika outoa, ehkä vähän katkerankin kuuloista.
Missä tuollaista oletetaan? Sitaatti?
Joo on tää lapsiperhe-elämä välillä aika rasittavaa. Mutta eipä lapseton kaverini ole yhtään sen onnellisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta... yhdelle niin kiiltokuvaelämää elävälle perheelle sattuikin kaksi erityslasta. Helvetin kivaa käydä siellä jouluisin, kun molemmat lapset ölisee, lyö ja ilkkuu. Ja jos komennat, kohta toinen on kiljumassa viereisessä huoneessa niin kovaa kuin keuhkoista lähtee. Ja ihmetellään kun kukaan ei ikinä käy kylässä.
Tolkuttoman ilkeästi sanottu. "Perhehelvetti".
Kuule ap, me ihmiset olemme erinlaisia, kaikkien ei tarvitse lisääntyä ja hyvä ettet lisäännykkään!! Mutta se ei tarkoita että kaikki ovat kaltaisiasi ihmisiä jotka vihaa lapsia tai perhe-elämää. Ei sitten ole tullut mieleen että perustaminen on yhtälailla päätös kun lapsettomuuskin, ja miksi ihmeessä arvistella toisen päätöksiä??,
Itselläni on perhe, joka on parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Jos tulisit mulle väläyttelemään "perhehelvetistä" pamauttaisin sulta saman tien hampaat kurkkuun, en kuuntelis yhtään loukkausta tai vähättelyä perheestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta... yhdelle niin kiiltokuvaelämää elävälle perheelle sattuikin kaksi erityslasta. Helvetin kivaa käydä siellä jouluisin, kun molemmat lapset ölisee, lyö ja ilkkuu. Ja jos komennat, kohta toinen on kiljumassa viereisessä huoneessa niin kovaa kuin keuhkoista lähtee. Ja ihmetellään kun kukaan ei ikinä käy kylässä.
No minkä helvetin takia sun tarttee sinne työntää sitruunanaamas jouluisin? Ja sen jälkeen puhut paskaa selän takana!?? Oot sä niin hieno ja jalo ihminen että..
Mun lapsi on tuonut tullessaan niin uskomattoman elämää mullistavia asioita, etten ikimaailmassa haluaisi asioiden olevan toisin.
Mä elin karmean lapsuuden, hurjan nuoruuden ja vähintään villin varhaisaikuisuuden. Kun sain lapsen, surin melko pitkään "menetettyä elämääni". Silloin en tiennyt vielä nykyisestä.
Koko ajatusmaailma on kääntynyt päälaelleen, kerrankin saan kiksit elämässäni ihan pienistä tavallisista asioista. Koen, etä olen kaikenkaikkiaan onnellisempi kuin ikinä ennen.
Olen saavuttamassa elämässäni asioita, joita en olisi ikinä edes yrittänyt tavoitella ilman lasta. Olen punninnut oman potentiaalini moneen kertaan ja laittanut itseni likoon, tehnyt parhaani ja saavuttanut asiat joiden ennen luulin olevan saavuttamattomissa. Tämän kaiken tein suunnattomasta rakkaudesta lapseeni ja sitä kautta suunnattomasta uudenlaisesta rakkaudesta itseäni kohtaan.
Lapsi nyt 7-v ja elän täysillä. Mulla on sopivasti myös omaa aikaa, mutta parasta on aika lapsen kanssa. Se on niin hyvä tyyppi, ihan paras koko maailmassa. Se on erityislapsi ja kun meillä on rankkaa, niin on tosi rankkaa. Mutta se on koko jutun juoni. Pitää ollakkin. Koska se antaa niin paljon, nään koko maailman eri tavalla kuin ennen, oon onnellisempi kuin ikinä. Eikä tollasta oppia voi kenenkään päähän takoa ilman, ettei olis joskus rankkaa. Pääasiallinen fiilis on kuitenkn euforia ton kanssa.
Mä oon onnellinen lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset 3 ja 5 v. Jouluun kuului hyvää ruokaa, omat sekä appivanhemmat, sekä aikuisia että lapsia viihdyttävä joulupukki, joulukuusi, pakettien availua ja lahjojen ihastelua. Illalla lasten mentyä nukkumaan ja vieraiden lähdettyä luin rauhassa kirjaa, join viiniä ja söin suklaata. Vielä myöhemmin kiihkeää lempeä ja jälkilämmöillä nukkumaan... ;)
Jep, täyttä helvettiä!
Lapset pääasiassa käyttäytyvät hyvin (helpon luonteisia ja jämäkällä rakkaudella kasvatettu), mutta nyt jouluna vielä ylittivät itsensä! Saunaan ei ehditty, eli pikku miinus siitä.
Nämä "olen jo 40v. ja onneksi en lähtenyt mukaan lapsihössötykseen" on vaan pettymyksen peittelyä kun ei tehnyt lapsia :D alkaa olla myöhäistä jo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että lapsiperhe-elämä ei ole kaikille, eikä Suomenkaltaisessa maassa onneksi tarvitsekaan olla vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Siihen pitää kyllä puuttua, että ainoastaan lapseton kutsuu tätä elämää helvetiksi, sitä rakkautta ja iloa kun ei pysty kuvittelemaan, jos ei sitä ole kokenut.
Helvettiähän se on, kun joutuu elämään elämää, joka ei ole ollenkaan itsen näköistä. Ei sillä rakkauden ja ilon kanssa ole mitään tekemistä.
Sulla ei taida olla lapsia, et tiedä yhtään mistä puhut. Tai jos on niin pakko sanoa että jotain on pahasti pielessä, eivätkä varmasti lapsesikaan voi hyvin.
Miten niin en tiedä, mistä puhun? Totta kai lapsiperhe-elämä on helvettiä sellaiselle, joka ei koskaan lapsia ole halunnut!
Niin me ihmiset olemme erilaisia ja hyvä niin. Minulle ja miehelleni elämä viiden lapsen kanssa on suuri onni ihan joka päivä, mutta ei ole minulta pois, jos joku ei lapsia halua lainkaan. Ihan sama minulle ja hyvä, jos vela kokee vela-elämänsä yhtä onnellisena kuin minä omani.
Juuri jouluna erityisesti koen suurta onnea lapsistani. Kun muistan, miten aikanaan odotin esikoistamme ja silloin jouluna, loppuraskaudessa liikutuin niin paljon siitä, että saisin viettää seuraavan joulun pienen vauvan äitinä, jos kaikki menisi hyvin. Ja miten vaikka eilen esikoiseni oli niin onnellinen, kun paketista paljastui Legopaketti, jota hän oli koko syksyn toivonut ja kaupassa ihaillut. "Miten se pukki tiesikin", ujo poika kuiskasi ja silmät säihkyivät iloa.
Tai kun aamulla saimme köllötellä koko perhe isossa sängyssä ja sain lapsiltani pusuhyökkäyksen. Sitä naurunremakkaa! En vaihtaisi mihinkään. Tai kun eilen illalla tuuditin vauvaa sylissä ja mielessäni tapailin Taivas sylissäni -laulun sanoja, joka aiemmin tuli radiosta. Se rakkauden määrä on sanoinkuvaamaton.
Mutta ei se toki pelkkää auringonpaistetta lasten kanssa ole, tietenkään. Meilläkin tuli itku eilen kun lapsi liukastui liukkaalla pihatiellä ja sisarusten kanssa tuli illemmalla väsyneenä riitaa. En silti koe sitä jotenkin ihmeellisenä, kun ei se elämä pelkkää aurinkoa ollut silloin lapsettomanakaan.
Minusta jouluna nimenomaan korostuu se kuinka tärkeitä ja rakkaita omat lapset on ja ylipäätään koko perhe. On ihanaa kun ympärillä on ihmisiä ja lapsia innoissaan avaamassa lahjoja. Olisi kamalaa olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Aijaa. Itse eilen kun katselin tyttäreni iloa hänen avatessaan paketteja mietin mitä ihmettä tekisin ilman häntä ja kuinka toista voi edes rakastaa niin paljon.
Vahva sama.
No mutta sehän on hyvä:) Itselleni elämä ilman lastani olisi täysin merkityksetöntä, kun tämän onnen olen saanut kokea. Yhtä ihanaa, että sinä olet ymmärtänyt onnesi, joka tulee siitä, että saat olla yksin. Meitä on niin moneen junaan:)
Mikä vertailu? Jos katson uutisista Filippiinien tulvaa ja mietin, että onpa hyvä kun asun täällä pohjoisessa hirmumyrskyjen ulottumattomissa, onko sekin vertailua? Jos on, niin sitten vertailu kyllä auttaa. Olen kiitollisempi ja sitä kautta onnellisempi.