Tuli sitten avioero jouluaattona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Astiat on astioita ja ihmiset hieman tärkeämpiä. Olet aivan liian kiinni turhassa romussa ja joissain tunnemuistoissa liittyen niihin. Nyt soitat miehellesi ja pyydät anteeksi ja ette rikonjoulurauhaa enempää. Tavaroita saa kaupasta, mutta ihmissuhteita ei.

Älytön vastaus. Uutta mummon tavaraa ei saa kaupasta. Jos tahallaan rikkoo toiselle tärkeän tavaran ja loukkaa ja vielä vetää esiin arat asiat ja aiheetta syyllistää niillä...mies on omalta osaltaan rikkonut liiton.

Samat sanat! Ja tuohon päälle varmaan aina se vakio "anteeks". Voihan v.

Vierailija kirjoitti:

Laskettu aika.

Jouluksi.

vauvapalstalla näin paljon alaspeukkuja. tässä näkyy nykyajan meno ja mikä yhteiskunnassa on tärkeää, käsittämätöntä. homot tuskin yläpeukkuja antaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo, että mies rikkoo nimenomaan APn tärkeitä tavaroita kertoo sen, että hänellä EI ole ongelmia impulssikontrollin kanssa vaan kyseessä on vallankäyttö ja henkinen väkivalta.

Oikeassa olimyös se vastaaja joka sanoi, ettei mikään määrä nalkutusta oikeuta tuommoista. Asiallinen reaktio olisi todeta että haluaa vaikka sitten eron, ei yrittää pelotella toista hiljaiseksi.

Nalkutus on henkistä väkivaltaa. Tavaroiden rikkominen on ilkivaltaa. Parempi jättää tämä mies. Hän kuulostaa ääliöltä. Mutta ei asiat yleensä ole niin mustavalkoisia että toinen on uhri ja toinen sadistinen hirviö.

Vierailija kirjoitti:

Meillä aikanaan lensi ikkunasta kanankoivet.vatserin suklaa.piimäpurkki jne. Ei suhde siihen kaatunut.

Mulla taas on handussa sanansäilä ja tehokas nauru

Vierailija kirjoitti:

olen ajanut exmieheni hakkaamaan minua.

Sikäli kun et pidellyt pistoolia äijän ohimolla, tällaista väitettä ei pidä koskaan hyväksyä. Henkilön joka pystyy hakkaamaan pitäisi pystyä myös kävelemään tilanteesta pois.

Pahoitteluni, että olet toistamiseen törmännyt melkoiseen kusipäähän. Olet oikeassa siinä, että nyt on oikea hetki erota.

Ei mies ilman syytä suuttunut. Hyvin mahdollisesti ap ON TUHONNUT miehen ystävyyssuhteet ja voi olla armoton NARSISTI???

Ap, sait parhaan joululahjan, josta on iloa vuosiksi eteenpäin!

En edes lukenut koko ketjua, koska siihen ei ole mitään syytä. Tavaroiden rikkominen on väkivaltaa ja vuosien saatossa se muuttuu pahemmaksi. Älä anna tuota anteeksi vaan pidä pääsi. Sinä olet oikeassa. Pahalta se tuntuu, mutta kirpaisee vain kerran. 

Vierailija kirjoitti:

Minä hajotin tavaraa joskus teininä, kun oireilin pahaa oloani. Normaali aikuinen ihminen ei hajota tavaraa suuttuessaan, joten aloituksen miestä ei ole olemassa tai hän on noin 20-vuotias poika.

Olet elänyt elämäsi tiedostamatta, että ilkeitä ihmisiä on ja ikäviä asioita tapahtuu. Se on sinun kannaltasi hyvä, olet säästynyt kohtaamasta väkivaltaa ja häiriköintiä aikuisten taholta.

Vierailija kirjoitti:

Mies on hajoittanut oven kertaalleen, yhden piirongin, astioita..

Kuulemma hänen tapansa reagoida riitelyyn ja eihän hän ole minua lyönyt omasta mielestään joten minä ylireagoin.

Miehen henkinen kehitys tuntuu jääneen ajoittain jonnekin 7-v uhmaikäisen tasolle.

Eniten satuttaa se että mies syytti minua siitä että exäni on minua hakannut. Tuntuu samalta kuin olisi lyönyt puukon selkään.

Ap

No, ei noiku poikaan ole ihan terveitä itsetunnoltaan. Sulle sopii sellainen, joka ei hajota eikä hakkaa. Sellainen joku voi osata puhua. Harjoittele sitä itsekin.

Ei tuollaisia tarvitse haikailla eikä itkeä perään. Huonosti käyttäytyviä tyyppejä. Parempia on. Terve ei ahdistu tai ymmärtää, että tarvitset apua. Mene juttelemaan lääkärille ja sitä kautta psykologille. Se on sinulle hyväksi...keskustelu.

Ota noista opiksi. Tiedät mitä et halua... etene koti sitä, mitä haluat. Rohkeutta etsimiseen.

Ap voisi ihan omaksi ilokseen testata tunnelukkonsa ja saada ehkä käsitystä myös siitä mikä saa puolison napsahtamaan:

http://www.tunnelukkosi.fi/testi.php  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä hajotin tavaraa joskus teininä, kun oireilin pahaa oloani. Normaali aikuinen ihminen ei hajota tavaraa suuttuessaan, joten aloituksen miestä ei ole olemassa tai hän on noin 20-vuotias poika.

Olet elänyt elämäsi tiedostamatta, että ilkeitä ihmisiä on ja ikäviä asioita tapahtuu. Se on sinun kannaltasi hyvä, olet säästynyt kohtaamasta väkivaltaa ja häiriköintiä aikuisten taholta.

Tuossa puhuttiinkin normaalista aikuisesta ihmisestä. Vähän sisälukutaitoa, kiitos, ennenkuin tullaan ylimielisesti pätemään.

-eri

Ei todellakaan kuulu kenenkään aikuisen käytökseen rikkoa tavaroita tai lyödä puolisoa ollessaan kiukkuinen. Kyllä pelkät sanat pitäisi riittää. Suuttua voi puolisolleen, mutta viha on jotain ihan muuta. Miksei mies rikkonut omia tavaroiotaan vaan sinulle rakkaita esineitä? Jossain mättää. 4-vuotiaalta voisi odottaa tuollaista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Olisipa tää vitsi mutta ei. Yksin istun kotona täysin shokissa tapahtuneesta.

Taustaa: olin ennen nykyistä (tai siis kohta exää) miestä väkivaltaisessa suhteessa vuosia jolloin päätin etten enää koskaan anna itseäni lyötävän. Nykyinen mieheni ei ole koskaan tehnyt minulle mitään, mutta on riitojen keskellä hajottanut tavaroita. Edellisellä kerralla rikkoi erään minulle todella tärkeän esineen ja sanoin miehelle että jos hajottaa enää ikinä mitään minun tavaroitani, on juttumme tässä. Hän tietää taustastani väkivaltaisen miehen kanssa josta on traumoja edelleen.

No meille tuli riitaa aamulla ja mies meni ja hajoitti ainoan esineen mitä isoäidistä oli jäljellä minulle (hänen antama arvokas astia). Sanoin miehelle että tämä oli viimeinen kerta kun hän hajottaa tavaroitani, nyt joko hän lähtee tai minä lähden.

Mies sanoi että ei ihmettele yhtään että exäni on minua hakannut, että kannattaisi minun miettiä miten käyttäydyn. Lisäsi perään että minä olen tuhonnut kaikki hänen ystävyyssuhteet.

Olen shokissa. Miten hän voi sanoa jotain tuollaista. Tietäen että syytin vuosia itseäni siitä että sain exältä turpaan ja vasta pikkuhiljaa olen oppinut ettei syy olekaan minussa. Ja nyt mies sanoo jotain tuollaista, vetäen maton jalkojen alta.

Tunnen pohjatonta tyhjyyttä ja pettymystä tällä hetkellä. Mies lähti, kiitti vielä minua joulunsa pilaamisesta. Olen palasina, tekisi mieli vaan hypätä parvekkeelta sillä minuun sattuu niin vitusti tällä hetkellä.

Onko liikaa vaadittu että omassa kodissani ei rikottaisi raivopäissään tavaroita, varsinkaan minulle tärkeitä tavaroita? Ja syyttää minua siitä että ajan miehen hajoittamaan tavarat käytökselläni + olen ajanut exmieheni hakkaamaan minua.

Onko käytöksesi perus naista että jouluna valitetaan vielä normaalia enemmän?. Sattuu olemaan mies joka ei jaksa sitä whineemistä kuunnella ja naputtelee tummaksi?-. Uusi miehesi yrittää purkaa raivoaan muualle kun sinuun ja särkee tavaroita. Kukaan ei lyö syyttä suotta?. Ellei nyt ole ihan sairas tapaus.

Minun täytyy antaa toinen näkökulma. Meillä on ollut hurjia riitoja mistä monet olisivat eronneet. Minä olen sanallisesti se vittumaisempi ja mieheni räjähdysherkempi. Molemmilla kiehahtaa sekunnissa nollasta sataan. Minä pärjään suullani ja mieheni alkaa tuhota paikkoja. Käsiksi ei käy vaikka nyrkkiä heilutteleekin naamaani edessä. Olen myös elänyt väkivaltaisessa suhteessa aiemmin joten tiedän myös mitä se on. Meillä kumminkin tilanne se että molemmat olemme oppineet ajan kanssa tappelemaan fiksummin ja tulkitsemaan myös itseämme. Mieheni lähtee tilanteesta pois kun tajuaa että muuten menee hermot ja minä taas osaan lopettaa vittuilun. Meillä mies myös sai aiemmin raivokohtauksia tyhjästä ja ennen lähdin näihin mukaan heti puolustellen mutta nykyään pyydän nätisti vain rauhoittumaan enkä suostu tappelemaan niin mieheni rauhottuu.. Kaikki muu on hyvin niin riitojakin pitää oppia vain rakentavasti ratkaisemaan. Suosittelen terapiassa käyntiä yhdessä. Siellä miehesi ei voi alkaa riehumaan ja saatte ehkä ratkottua asiaa. Tai vihanhallinta kurssi olisi myös varmasti hyvä.

Mies ei varmastikaan ollut sinulle oikea, sillä tavaroiden hajottaminen on sekin väkivaltaa. Kannattaa miettiä, onko tämä suhde sinulle oikeasti hyväksi. Ehkä on niin, että olet yhä kiinnittynyt vääräntyyppiseen mieheen - usein niin käy väkivaltaisen ihmisen jälkeen ihan huomaamattakin. Tarvitsee yhä harjoitusta, että löytää oikeanlaisen puolison, joka kunnioittaa ja huomioi sinut kaikilla tasoilla.

Kukaan ei riitele yksin. Sinullakin on osasi tässä. Mikä sinussa saa miehen niin raivostuneeksi?

Googlaa lähimmät turvakodit, ota selvää tarjoavatko ilmaista lyhytterapiaa lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille.

Helsingissä ainakin yksi paikka.

Sulla on ollut nyt kaksi väkivaltaista suhdetta putkeen. Sinä et niiden puolisoiden väkivallantekoja ole tehnyt, ne ovat heidän vastuullaan, mutta sinun vaikutuspiirissäsi on minkälaisen ihmisen kanssa alat suhteeseen: älä ota enää kolmatta tuollaista.

Nyt kovasti tsemppiä, ja posliinia voi korjuuttaa mutta se isoäitisi särkynyt astia kertoi myös että joitakin suhteita ei pidä elämässä säilyttää ja vaalia.

Kyllä se isoäidin vaasi on nyt tärkein