Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (4405)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia aivan rakastunut erääseen poikaan teininä. Minulla oli kuitenkin huono itsetunto, enkä uskötanut sanoa mitään. Poika tuntui täydeltä sielunkumppanilta ja haaveilin hänestä joka päivä. Lopulta tiemme erkanivat ja näin hänestä unia yli 15 vuotta aina parin vuoden välein. Eräs yö näin hänestä taas niin voimakkaan unen, että kaivoin hänen yhteystietonsa esille (olin tietysti jo aikaisemmin etsinyt niitä lukuisia kertoja, mutta ei ollut somessa tai julkista numeroa). Lopulta tapaisimme, Rakastuimme samantien, menimme naimisiin ja perustimme perheen. Tuntuu kuin olisin palannut kotiin. En ymmärrä, miten voi olla niin äärimmäisen voimakas tunne toisesta ihmisestä, ettei se laannu edes tuossa ajassa. Miellä loksahti kaikki elämän palaset yhteen, elämäntilanteet ja kokemukset.

Ihana päiväuni. Minäkin haaveilen tuommoisesta!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi Salattujen elämien alkupuolella Seppo lauloi Elviksen kappaletta Hound Dog, mutta yhdessä jaksossa joskus olikohan 2003, kun hän mietti Ullan kanssa ulkomaille lähtemistä ja he miettivät, osaisivatko tilata ruokaa, Seppo sanoi, että hän osaa vain että "one beer, please".

Monikin osaa lauluja kielillä joita eivät juurikaan tai ollenkaan puhu. Laulun voi opetella ulkoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, näin tosielämässä

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin vuosia aivan rakastunut erääseen poikaan teininä. Minulla oli kuitenkin huono itsetunto, enkä uskötanut sanoa mitään. Poika tuntui täydeltä sielunkumppanilta ja haaveilin hänestä joka päivä. Lopulta tiemme erkanivat ja näin hänestä unia yli 15 vuotta aina parin vuoden välein. Eräs yö näin hänestä taas niin voimakkaan unen, että kaivoin hänen yhteystietonsa esille (olin tietysti jo aikaisemmin etsinyt niitä lukuisia kertoja, mutta ei ollut somessa tai julkista numeroa). Lopulta tapaisimme, Rakastuimme samantien, menimme naimisiin ja perustimme perheen. Tuntuu kuin olisin palannut kotiin. En ymmärrä, miten voi olla niin äärimmäisen voimakas tunne toisesta ihmisestä, ettei se laannu edes tuossa ajassa. Miellä loksahti kaikki elämän palaset yhteen, elämäntilanteet ja kokemukset.

Ihana päiväuni. Minäkin haaveilen tuommoisesta!

Itse vastaavassa tilanteessa vuosi sitten. Oli kasvanut komeaksi hyvin pukeutuneeksimieheksi. Itse näytin kassialmalta hänen rinnallaan, joten luikin pakoon ettei näkisi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tämä tapahtui eilen... ei ehkä mikään niin selittämätön tapahtuma mutta vähän outo kuitenkin. Työkaverin huoneessa on seinäkello, hän jäi syksyllä pois töistä ja sairastui vakavasti. Kello toimi moitteetta sairastumiseen asti ( tai oletetusti siihen about niille nurkille ). Esimiehemme ( siis myös tämän sairastuneen työkaverin esimies ) oli käymässä eilen toimistollamme ja istuu aina yleensä siellä käydessään tämän työkaverin huoneessa kun se on tyhjillään. Juteltiin siinä ja katsahdin seinäkelloa joka näytti ihan mitä sattuu ja sekuntiviisari nyki oudosti. Sanoin asiasta esimiehelleni joka sanoi että seinäkello on mennyt ihan sekaisin tämän työkaverin sairastumisen jälkeen. Sattumaa vai ei, hieman kummallista silti.

Kellot tekee noin kun patteri alkaa olla lopuillaan. Ihan normaalia.

Vierailija

Se lääkärissä käynyt henkilö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin viime viikolla lääkärissä selkäkipujen vuoksi. Olen lykännyt sinne menoa toivoen, että kivut lakkaisivat itsestään ja peläten, että lääkäri sanoo niiden johtuvan vain ylipainostani käskien minun laihduttaa. Ihme kyllä, lääkäri ei maininnut painostani mitään vaan oli erittäin ystävällinen minulle. Sain myös reseptin, jolla sain ostettua apteekista melko tehokkaita särkylääkkeitä. Kaikkein kummallisinta on kuitenkin, että lääkäri sanoi minulle, että kivusta ei tarvitse kärsiä. Siis minulle sanottiin niin, vaikka minä olen vain pelkkä mitätön pikku paska ilman ihmisarvoa jonka kaikkien muiden mielestä pitää kärsiä oikein paljon henkisesti ja fyysisesti. Niin ainakin olen luullut.

Millä tavalla tämä oli selvittämätön tapahtuma?

No sillä tavalla, että lääkäri kohteli minua hyvin eikä tappanut minua niinkuin hänen olisi pitänyt tehdä, koska minä olen kaikkien vihaama vainon uhri.

Ei, taas sinä. Kukaan ei jaksa sinua täällä, mene muualle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää koirien käytös minua kohtaan. Ne joko ovat kuin minua ei olisi edes olemassa eli jättävät minut täysin huomiotta tai sitten ne murisevat, haukkuvat ja näyttävät hampaita minulle yrittäen samalla hyökätä minua kohtaan. Yksikään kohtaamani koira ei ole käyttäytynyt minua kohtaan ystävällisesti eikä ole esim. antanut minun silittää itseään. Koirat joko vain kävelevät luotani pois tai yrittävät purra minua jos minä yritän silittää niitä. Tätä on jatkunut koko elämäni, sillä jo silloin kuin synnyin niin veljelläni oli koira ja se kuuleman mukaan oli kuin minua ei olisi ollut olemassa eikä reagoinut esim. siihen, että minä itkin vauvana. Minua hiukan vuoden vanhemman isosiskoni itkiessä se oli ollut levoton ja yritti päästä rauhoittamaan siskoa. En ole koskaan tehnyt koirille mitään pahaa tai käyttäytynyt niitä kohtaan ilkeästi, mutta olen alkanut pelkäämään niitä. Koirat varmasti vaistoavat sen, mutta en ymmärrä, että miksi se saisi koiran haukkumaan raivokkaasti, murisemaan, vetämään niin lujaa kuin pystyy päästääkseen irti omistajaltaan ja yrittää selvästi päästä luokseni tappamaan minut.

Intiassa on vihaisia koiria. Lakatkaa tykkäämästä tän horinoista, pilaa koko ketjun.

Vierailija

Minua on vaivannut ohimoista naapurikunnassani entisessä Köyliön kunnan Köyliönjärven jäällä 20.1.1156 tapahtunut väkivallanteko. Kyseessä oli Köyliön Lallien ja tukholmalaisen Djurgårdenin välisestä jääkiekon ystävyysottelusta, jossa Köyliön Lallien kuumaverinen ykkösketjun sentteri Lalli Partinen löi Djurgårdenin brittivahvistuksen Bishop Henrikin tukkajakauksen uuteen (katolilaiseen) uskoon. Saiko Lalli teostaan tavallisen 2 minuuttisen, 5 minuuttisen vai peräti ottelurangaistuksen. Siitä ei löydy mitään tietoa sen aikaisesta wikipediasta. Sen tiedän, että Partisen Lalli sovitti Bishop Henrikin jääkiekkokypärää päähänsä ja häneltä lähti kaikki hiukset. Lisäksi rotat nakersivat Lallin jääkiekkomailan.

Vierailija

Minua ihmetyttää, että miksi lääkäri sanoi minulle, että kivusta ei tarvitse kärsiä. Miten niin ei tarvitse kärsiä? Eikö minulla ole oikeutta kärsiä? En minä kivusta oikein voi nauttiakaan. Sitä paitsi miten voi kärsiä ilman kärsää? Nähdäkseni vain norsut voivat kärsiä, koska niillähän on kärsät.

Vierailija

noh tämä tapahtui äskettäin. Minulla on eräs kaveri jonka kanssa ollaan yhteyksissä silloin tällöin. viimeksi kesällä näimme kasvotusten emmekä sen jälkeen olleet hetkeen yhteyksissä. Tuossa marraskuussa minulle tuli yhtäkkiä tunne että tämä kaveri saattaa olla raskaana. Tämä kaveri pisti noihin aikoihin viestiä ja olinkin lähes varma että hän (tietenkin) kertoo tästä iloisesta uutisesta mutta ei hän maininnutkaqn asiasta joten unohdin koko jutun sillä erää. Viime kuussa mietin miksei hänestä ei ole kuulunut mitään hetkeeb ja päähäni tuli vain ajatus että hänellä on muuta ajateltavaa kun on raskaana. Tällä viikolla tuli vahva tunne että tämä kaveri pistää lähipäivinä viestiä missä kertoo olevansa raskaana ja tosiaan tänään hän pisti viestiä. Ei hän ekassa viestissä sanonut mitään mutta tiesin että hän mainitsee asiasta seuraavassa viestissä mikä tosiaan kävi toteen. Eikä uutinen tullut yllätyksenä minulle siinä kohtaa :D Kun kerroin aavistelleeni asiaa jo marraskuussa vastasi kaveri että hän marraskuussa sai tietää olevansa raskaana. Sinänsä hyvin sillä en mistään tiennyt asiasta esim. facesta kun en itse ole siellä eikä meillä ole yhteisiä tuttuja.

Dindz

Oh no! Ketju loppui kesken, olen lukenut kaikki sivut! Olen tässä kerennyt viestien mittaan muistamaan omia mystisiä asioita.

Ensiksi, minulla on vihdoin mahdollisuus kysyä, että kuinka moni on nähnyt tähden/kipinän tms valkoisen pienen valon tippuvan kohtisuoraa alas ja katoavan? Olen nähnyt eläessäni kolme kertaa. Olen koittanut googlettaa, mutta en ole löytänyt vastausta. Se siis näyttää siltä että pieni tähteä tai valkoista kipinää muistuttava valo tippuu sekunnin, pari suoraan alaspäin. Mitään ääntä ei kuulu ja sitä kerkeää katseella seuraamaan kunnes "sammuu". Ensimmäisen kerran näin tippuvan pellolle ja seuraavana päivänä koitin käydä katsomassa, että jäikö jälkeä, oliko se meteoriitti tms. En löytänyt mitään.

Toisella kerralla olin koiran kanssa kaupungissa kävelyllä. Kolmannella kerralla olin kävelemässä koirani kanssa kotini lähettyvillä ja kipinä tippui. Sen ehtii sivusilmällä huomata ja sitä kerkeää aikansa seurata. Mikä lie.

Toinen asia on että muistan viimekesän helteet ja aamukahvin juonnin poikaystäväni terassilla. Kahvin pinnalle kerääntyi rasvaa kuumuudesta. Muistan ihan selkeästi että meillä oli punaista maitoa, minkä takia sitä rasvaa pinnalle kertyi. Kerran marraskuun aikoihin aamupalaa syödessämme tuumasin että ei olla pitkään aikaan ostettu punaista maitoa. Poikaystävä sanoi ettei hän ikinä osta punaista maitoa, kun tavallisen maidonkin juominen kahvin seassa on siinä ja tässä. Olin ihan hämmästynyt ja mietin, että miksi muistan näin väärin, varmasti on ollut punaista.

Kolmanneksi, olin muutama vuosi sitten jälleen kerran koirani kanssa lenkillä syyspimeällä ja se rupesi nostelemaan niskakarvoja ja haukkumaan sellaista varoitushaukkua pimeän, metsäisen yksityistien suuntaan. Siellä tien päässä on kaksi yli kymmenen vuotta sitten poltettua väitettävästi kummittelevaa vanhaa autiotaloa. Kyllä jännitti. Oltiin menty siitä ohi ennenkin ja ollaan menty myöhemminkin, eikä koira toiste haukkunut.

Vierailija

Olin juoksulenkillä hiljaisella metsätiellä, lähellä ei ollut muuta taloja kuin autiotalo jossa kuulemma oli tapahtunut kamaluuksia ja kummitteli mutta niinhän monista autiotaloista väitetään! Normaalisti minulla on musiikit korvilla, mutta kuulokkeiden sanottua itsensä irti jouduin tyytymään luonnon ääniin. Olin sen autiotalon kohdilla, katto näkyi puiden takaa kun samassa aloin kuulla takaani kovia, tömiseviä juoksuaskeleita jotka eivät ollet omien askelteni kaiku sillä kuulin ne ensimmäistä kertaa. Vaikka juoksinkin yleensä musiikit korvilla, tiesin etteivät askeleeni kaikuneet tuolla tavoin vaan joku seurasi minua. Ongelma oli vain se, etten nähnyt ketään. Nopeutin vauhtia ja askeleet nopeutuvat myös.  Samassa kuulin myös toisen äänen,  auton äänen ja kohta mieheni pysähtyi vierelleni "Siinähän sä! Tuletko meidän kanssa käymään kaupungissa?"  Normaalisti olisin sanonut ei, en yleensä jätä lenkkiä kesken ja olin ihan hikinenkin mutta askeleet takanani olivat hermostuttaneet minut niin, että vastasin myöntyvästi ja hyppäsin kyytiin.

Myöhemmin koetin testata olisinko sittenkin voinut säikkyä omia askeleitani ja tein hyppyjä sekä pomppuja yrittäen saada samanlaisen raskaan töminän aikaan, turhaan.

Vierailija

Nauhoittelin 2000-luvun alkupuolellla C-kasetille radiosta silloiselta KISS-FM kanavalta kappaleita joista pidin. Tämä oli ainut kanava jota kuuntelin, ja se soitti silloista popmusiiikkia. 

No, kerran aloin kuuntelemaan tätä kasettia läpi, kunnes nauhoitus taukosi muutamaksi sekunniksi ja tuli hiljaisuus. Tämän jälkeen alkoi noin  minuutin pätkä matalaa, murisevaa, erittäin synkkää  ja hidasta musiikkia. Tästä taas lyhyt hiljainen pätkä ja kasetti jatkui normaalisti. Yhdistin tämän musiikin silloin vahvasti saatananpalvontaan.

Tein äsken Youtube tutkimusta ja tämä pätkä taitaa olla jostain pelistä, mutta esimerkiksi noin kohdasta 6:15 tämä muistuttaa aika paljon tuota kyseistä musiikkia. https://www.youtube.com/watch?v=sctWwMVn9Ug 

En ollut koskaan nauhoittanut tällaista, eikä radiosta edes tullut tämän kaltaista musiikkia.  Radio/kasetti oli vain minun käytössäni, eikä kukaan kodissamme olisi voinut tehdä 12-vuotiaalle tällaista pilaa. En ymmärrä vieläkään miten tämä pätkä oli päätynyt kasetille.

Kyseinen kasetti taitaa olla vieläkin jossain porukoitten varastossa, taisin kuitenkin nauhoittaa kyseisen kohdan yli, koska se karmi minua silloin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Nauhoittelin 2000-luvun alkupuolellla C-kasetille radiosta silloiselta KISS-FM kanavalta kappaleita joista pidin. Tämä oli ainut kanava jota kuuntelin, ja se soitti silloista popmusiiikkia. 

No, kerran aloin kuuntelemaan tätä kasettia läpi, kunnes nauhoitus taukosi muutamaksi sekunniksi ja tuli hiljaisuus. Tämän jälkeen alkoi noin  minuutin pätkä matalaa, murisevaa, erittäin synkkää  ja hidasta musiikkia. Tästä taas lyhyt hiljainen pätkä ja kasetti jatkui normaalisti. Yhdistin tämän musiikin silloin vahvasti saatananpalvontaan.

Tein äsken Youtube tutkimusta ja tämä pätkä taitaa olla jostain pelistä, mutta esimerkiksi noin kohdasta 6:15 tämä muistuttaa aika paljon tuota kyseistä musiikkia. https://www.youtube.com/watch?v=sctWwMVn9Ug 

En ollut koskaan nauhoittanut tällaista, eikä radiosta edes tullut tämän kaltaista musiikkia.  Radio/kasetti oli vain minun käytössäni, eikä kukaan kodissamme olisi voinut tehdä 12-vuotiaalle tällaista pilaa. En ymmärrä vieläkään miten tämä pätkä oli päätynyt kasetille.

Kyseinen kasetti taitaa olla vieläkin jossain porukoitten varastossa, taisin kuitenkin nauhoittaa kyseisen kohdan yli, koska se karmi minua silloin.

Ettei olis tullut kasettiin virhe ja soitti sitä poppia hidastettuna ja vääristyneesti. Senverran orgaanisia noi kasettien ääninauhat että mikä tahansa ryppy tai pöly rattaissa olis voinut hidastaa nauhoittavan kelan vauhtia ja saada kuulostamaan häröltä.

S44tananpalvontapaniikki oli tietenkin kuumimmillaan tuolloin joten ymmärrän että menit siihen mukaan ;)

Minua on jäänyt vaivaamaan teknisten palvelujen toimimattomuus:

Yritin tällä viikolla useita kertoja kirjautua vanhalle sanoma.fi-tililleni. Välillä palvelu ilmoitti, että sähköpostiosoite tai salasana on väärä, välillä ettei kirjautuminen onnistu "teknisen vian" vuoksi. Lopulta yritin vaihtaa vanhan tilini salasanan. Mutta palvelupa ilmoitti, ettei voi lähettää salasanan vaihtolinkkiä sähköpostiini - teknisen vian vuoksi. Sama ilmoitus toistui eri päivinä, viimeksi tänään 9.2.2019.

Tänään yritin rekisteröidä aivan uuden sanoma.fi-tilin vanhaan sähköpostiosoitteeseeni. Se onnistui. Kun yritin ottaa vanhan nimimerkkini käyttöön, se ei onnistunut. Palvelu ilmoitti, että tämä nimimerkki "on jo käytössä".  Onko minulla nyt siis peräti 2 sanoma.fi-tiliä: 1) vanha tili, jolle palvelu ei suostunut toimittamaan salasanan vaihtolinkkiä ja 2) uusi tili, jolla ei saa ottaa käyttöön, vanhan tilin nimimerkkiä?  Sekä uudelle että vanhalle tilille on ilmoitettu tismalleen samat nimi, osoite ja sähköpostiosoite.  Osaako kukaan ratkaista tätä "mysteeriä"? Miksi samaan sähköpostiosoitteeseen ei voida toimittaa salasanan vaihtolinkkiä, vanhan tilin avaamiseksi, mutta ko. sähköpostiosoitteen tiedoilla voidaan avata uusi "sanoma.fi"-tili?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei täällä vielä yksi, jolta on kadonnut toppahousut mystisesti!

Onkohan siellä rinnakkaistodellisuudessakin talvi, mutta huonosti varustellut vaateliikkeet?

Täällä on selvästi enemmän niitä joilta on kadonnut tavaraa, kuin niitä joille on ilmestynyt mysteeriesineitä.

Odotan innolla sitä viestiä, kun joku näkee miten tyhjästä ilmasta ilmestyy käsi pyykkitelineen yläpuolelle, ja hetken empimisen jälkeen valikoi jonkun vaatteen mukaansa.

Pyykkikorista ne tuskin huolii likaisia vaatteita. Jokin roti se rinnakkaistodellisuudessakin on.

Jospa ne poltergeistimaisesti ilmassa lentävät esineetkin on niitä jotka on ensin valittu, mutta katumapäälle tultua viskattu takaisin.

Multa on kadonnut joskus 2000-luvun alussa musta toppatakki. Siinä takissa oli vielä irrotettava huppu, se huppu oli ainoa mitä siitä takista jäi jäljelle ja sitä itse takkia ei koskaan löytynyt mistään.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat