Jouluapu ja ihmisten ahneus
Mulla on mennyt usko ihmisiin ja noihin apukeräyksiin.
Paikallisessa Facebook-ryhmässä nuori kahden lapsen äiti päivitti tähän tapaan: "Synkkä joulu tulossa. :'( Ei olla saatu vielä yhtään jouluapua tai ruokaa. :'( Miten pärjätään joulun yli ilman rahaa. :'( Lapsillekaan ei ole lahjoja. :'("
Ainut vaan, että sama ihminen etsi jouluapua jo muutama viikko sitten ja sai sitä jo silloin. Kuinka ahne ja kiittämätön voi ihminen olla? Tyhmäkin kaiken lisäksi, kun päivitti tuon samaan ryhmään, josta sai muutama viikko sitten sekä lahjoja lapsilleen että laatikkoruokia hyväsydämisiltä lahjoittajilta. Muutama lahjoittaja kommentoi siihen uuteen postaukseen aika kärkkääseen sävyyn, enkä voinut kuin tykätä kommenteista. Hetki sitten kävin katsomassa, niin koko julkaisu oli poistettu. Kyllä jotkut sitten kehtaavat käyttää aina tilaisuutta hyväkseen.
Kommentit (73)
Sellaiset, jotka eivät pysty kerjäämään tarvitisivat ilahduttamista ja apua eniten; kuten yksinäiset vanhukset ja yksinäiset ja syrjäytyneet suomalaisnuoret.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000852653.html
Tässäkin kerjättiin monista paikoista ja apua tulvi ja pennutkin ihmetteli, että onko nää kaikki meille. Kinkut paistettiin yms. ja roinaa riitti. Mutta vaikka tavaraa tuli ovista ja ikkunoista, ei avunpyytäjä ahneena antanut ylimääräisiä muille avuntarvitsijoille, vaan ahneesti piti kaiken itse.
Ensin kerjättiin yhdestä ryhmästä, sitten toisesta ja kolmannesta ja tavaraa tuli. Joku yksisarvishoitaja taisi tämä nainen olla ammatiltaan
Uskomattoman törkeää.
Ensin yhdestä paikasta saa (omien sanojensa mukaan) enemmän kun tarvitsee ja sitten hakee vielä kahdesta paikasta LISÄÄ!!!
Siis kahdesta paikasta jo saanut järkyttävät määrät apua niin vielä kehtaa kolmannessa ilmoituksessa pyytää "joulukoristeita, että vähävaraisen perheen lapset saisi edes vähän joulutunnelmaa". Eikö sitä joulutunnelmaa ollut tullut jo "yllättävän paljon".
Ei kai tarvitse erikseen sanoa, ettei paljon kiinnosta auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000852653.html
Tässäkin kerjättiin monista paikoista ja apua tulvi ja pennutkin ihmetteli, että onko nää kaikki meille. Kinkut paistettiin yms. ja roinaa riitti. Mutta vaikka tavaraa tuli ovista ja ikkunoista, ei avunpyytäjä ahneena antanut ylimääräisiä muille avuntarvitsijoille, vaan ahneesti piti kaiken itse.
Ensin kerjättiin yhdestä ryhmästä, sitten toisesta ja kolmannesta ja tavaraa tuli. Joku yksisarvishoitaja taisi tämä nainen olla ammatiltaan
Tämä juttu mullekin on jäänyt lähtemättömällä tavalla mieleen juuri siksi, että vaikuttaa harvinaisen härskiltä naiselta tämä tyyppi. Ensin kulkee kerjuulla monessa paikassa vaikka on edellisistäkin jo saanut runsain mitoin apua, ja sitten vielä leuhkii lehdessä, kuinka sai kerjättyä perheelleen niin yltäkylläisen joulun, että todennäköisesti edes niillä, jotka häntä auttoivat, ei vastaavaan ole itselläänkään varaa. Aivan käsittämätöntä ahneutta.
Jos olisin lahjoittanut tuolle naiselle jotain vaikka silloin kun kolmannen kerran pyysi apua, (että lapset saisi edes vähän jotain joulufiilistä), niin olisin yhtä röyhkeä ja hakisin lahjoittamani asiat pois, tai kysäisisin joltain itseäni fiksummalta että täyttääkö tuo jo petoksen tms kriteerit. Oli kuitenkin saanut jo tosi paljon kaikkea mutta esitti asian ihan toisin.
Saa valmiit jouluruuat ja kinkut ja NAURESKELEE kun joku vielä on luvannut paistaa kinkun valmiiksi, koska osaa homman.
Ei luoja miten tyhmä voi ihminen olla kun kertoo tämän kaiken lehdessä. Moniko viitsii enää auttaa kun vain ahneuttaan pyydetään lisää ja lisää.
Olen opisleleva yh. Periaatteessa ruoasta ei ole ongelmaa, mutta kummempia lahjoja ei luonnollisesti ostella. Hain ensimmäistä kertaa jouluapua, enkä edes päässyt mihinkään jouluapuryhmään. Tuntuu oudolta kuinka monelle sitä apua on suorastaan tyrkytetty.
Vierailija kirjoitti:
Olen opisleleva yh. Periaatteessa ruoasta ei ole ongelmaa, mutta kummempia lahjoja ei luonnollisesti ostella. Hain ensimmäistä kertaa jouluapua, enkä edes päässyt mihinkään jouluapuryhmään. Tuntuu oudolta kuinka monelle sitä apua on suorastaan tyrkytetty.
Yleensä nuo tahot ovat neuvola, sosiaalivirasto (mm lastensuojelu) sekä seurakunta. Pitää siis olla hakenut jotain apua (ei välttämättä taloudellista) näiltä tahoilta ja silloin voi saada jouluapua ilman, että on sellaista edes hakenut.
Älkää antako SPR:lle, koska 80% menee niitten katu-kärjääjä-ämmien omaan taskuun
Vein jouluruokaa yhteen joulupua-perheeseen viime viikolla yli 80 eurolla, joka on itselleni paljon. Kiitos olisi ilahduttanut. Sitä odotellessa..
En tue enkä anna mitään tuntemattomille enkä järjestöille. Kaikilta löytyy joku lähistöllä joka kaipaa apua. Niin minullakin. Keskityn niiden ihmisten auttamiseen joiden elämää olen tavalla tai toisella seurannut sivusta. Rahaa sellaisenaan ei Suomessa pidä hyväntekeväisyytenä antaa mihinkään.
Sen sijaan että syytää rahaa tuntemattomille voi hakea sen mummun, äidin, isän tai vaikka ukin sieltä vanhustenkodista viettämään joulua kanssasi. Tarjota rauhaa ja rakkautta. Niin moni vanhus joutuu olemaan joulun yksin ja heidän jälkeläisensä kehuvat kuinka ovat laittaneet rahaa hyväntekevïasyyteen. Sairasta.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, kun osa ei saa kohtuullista toivetta läpi ja sitten osalle taas kannetaan kaikki mahdolliset lahjakortit ym.?? Facebookissa on nytkin yhdessä ryhmässä kuva lahjakorteista, yksi perhe oli saanut 5(!) kpl 50€:n lahjakortteja eli 250€...miksi? Eikö tuosta olisi voinut antaa muutaman toisillekin?
Jotenkin musta tuntuu, että ei ne huvikseen niitä kortteja saa tai toivo
Ja onko 250 sinusta iso joulurahaa perheelle??
Ihan hyvä noin on.
Jos sinne joukkoon muuutama ahne paska mahtuu, niin veikkaan että enin menee tarpeeseen. Ei siellä huvikseen olla anomassa.
Oikeesti. Mitä viitsit aapee rutista ja te muutkin.
Kyllä enin osa lahjoituksista menee tarpeeseen ja enempi olisi tarvetta.
Ja ne kaikkien heikoimmat...niitä menkää auttamaan, sinne lähelle. Ei ne itse pääse sinne FB:iin ym.
Apua tarvitaan aina. Ei pidä kaikkea tyrmätä niitten tollojen takia.
Hyvää joulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulin eilen erään laitoksen odotustilassa, kun yksi nuori nainen puhui jollekin kaverilleen, että he saivat 70 euron joulumielilahjakortin, vaikka eivät ole millään listoilla, ja töistä sai joululahjan ja isovanhemmilla on iso määrä lahjoja lapsille, puolisokin hänellä oli. En ymmärrä, miten hän oli lahjakortin tarpeessa, ja miten nämä saajat valitaan. Onneksi en ole osallistunut siihen keräykseen, annoin vain Pelastusarmeijalle.
Me saatiin tuo kortti myös vaikka tullaan ihan hyvin toimeen miehen kanssa. Se tosiaan on hyvä mieli kortti ei vain köyhistä köyhimmille-kortti
Mistä saitte kortin?
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000852653.html
Tässäkin kerjättiin monista paikoista ja apua tulvi ja pennutkin ihmetteli, että onko nää kaikki meille. Kinkut paistettiin yms. ja roinaa riitti. Mutta vaikka tavaraa tuli ovista ja ikkunoista, ei avunpyytäjä ahneena antanut ylimääräisiä muille avuntarvitsijoille, vaan ahneesti piti kaiken itse.
Ensin kerjättiin yhdestä ryhmästä, sitten toisesta ja kolmannesta ja tavaraa tuli. Joku yksisarvishoitaja taisi tämä nainen olla ammatiltaan
Tästä tuli oikeasti vähän inhottava olo. Siis äidin ahneudesta. Eikö moraali sano, että muillekin olisi annettava? Me saatiin viime vuonna lapsen opettajan kautta 70 euron lahjakortti. Toistakin korttia tarjottiin, mutta en tietenkään ottanut. Emme ole pyytäneet mistään mitään, mutta sosiaalityöntekijä otti yhteyttä että meidän lapsille olisi lahjat. Lahjoituksia oli tullut kuulemma paljon niin otin vastaan. Mutta samaan aikaan ostin itse yhdelle perheelle lahjoja. Uskon että hyvä kannattaa laittaa kiertämään.
Mä myös vein eräälle jouluapua pyytäneelle lahjoja ja hygieniatarvikkeita. Hirveä selitys elämästään tuli. Juu ei mun tarvitse kuulla noita. Hyvää joulua ja moro.
Nyt näin fb:ssä yhdellä sivulla että sama tyyppi eri profiililla ruikutti lahjoja ym.. Vähänkö ketutti. Vastedes osallistumme vain ja ainoastaan joulupuu keräykseen. Joulu on kuitenkin tärkeä lapsille ja siksi haluan auttaa minkä voin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opisleleva yh. Periaatteessa ruoasta ei ole ongelmaa, mutta kummempia lahjoja ei luonnollisesti ostella. Hain ensimmäistä kertaa jouluapua, enkä edes päässyt mihinkään jouluapuryhmään. Tuntuu oudolta kuinka monelle sitä apua on suorastaan tyrkytetty.
Yleensä nuo tahot ovat neuvola, sosiaalivirasto (mm lastensuojelu) sekä seurakunta. Pitää siis olla hakenut jotain apua (ei välttämättä taloudellista) näiltä tahoilta ja silloin voi saada jouluapua ilman, että on sellaista edes hakenut.
Voi olla, ettei sitten olla oikein kohderyhmää muutenkaan kun lapsi on jo isompi. Mitä fb ryhmiin tulee, kirjoitti joku aiemmassa vastaavassa ketjussa, että olisi pitänyt kirjoittaa jokin kattavampi selitys elämäntilanteesta apua hakiessa. Tuntuu kyllä itsestäni vähän hankalalta selostaa miksei tukiverkostoa ole ja mitä kaikkea on viimeisten vuosien aikana sattunut ja nöyryyttävältäkin. Vaikea ylipäätään arvioida realistisesti omaa tilannettaan suhteessa muihin, varsinkin kun tiettyihin asioihin ja puutteisiin on tottumusta.
Mulla on menny usko näihin jouluapuihin. Tuttavaperheenikin sai 150 euron lahjakortin diakonilta jolla sitten ostettiin uus puhelin 🙄
Olen itse yh-äidin lapsi ja lapsuus oli todella tiukkaa, kun äiti oli ulosotossa. Oltiin todella onnellisia, kun saatiin 50 euron lahjakortti sossulta jouluruokia varten.
Itse vein Jouluapua eräälle perheelle noin 70e:lla. Molemmille tuli jäi hyvämieli, koska se perhe oikeasti tarvitsi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opisleleva yh. Periaatteessa ruoasta ei ole ongelmaa, mutta kummempia lahjoja ei luonnollisesti ostella. Hain ensimmäistä kertaa jouluapua, enkä edes päässyt mihinkään jouluapuryhmään. Tuntuu oudolta kuinka monelle sitä apua on suorastaan tyrkytetty.
Yleensä nuo tahot ovat neuvola, sosiaalivirasto (mm lastensuojelu) sekä seurakunta. Pitää siis olla hakenut jotain apua (ei välttämättä taloudellista) näiltä tahoilta ja silloin voi saada jouluapua ilman, että on sellaista edes hakenut.
Voi olla, ettei sitten olla oikein kohderyhmää muutenkaan kun lapsi on jo isompi. Mitä fb ryhmiin tulee, kirjoitti joku aiemmassa vastaavassa ketjussa, että olisi pitänyt kirjoittaa jokin kattavampi selitys elämäntilanteesta apua hakiessa. Tuntuu kyllä itsestäni vähän hankalalta selostaa miksei tukiverkostoa ole ja mitä kaikkea on viimeisten vuosien aikana sattunut ja nöyryyttävältäkin. Vaikea ylipäätään arvioida realistisesti omaa tilannettaan suhteessa muihin, varsinkin kun tiettyihin asioihin ja puutteisiin on tottumusta.
Facebookissa on toistakymmentä erilaista avustusryhmää ja joihinkin pitää kertoa enemmän ja joihinkin vähemmän. Joihinkin voi laittaa oman ilmoituksensa itse eli ei tarvitse kertoa ylläpitäjille yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinne joukkoon muuutama ahne paska mahtuu, niin veikkaan että enin menee tarpeeseen. Ei siellä huvikseen olla anomassa.
Oikeesti. Mitä viitsit aapee rutista ja te muutkin.
Kyllä enin osa lahjoituksista menee tarpeeseen ja enempi olisi tarvetta.
Ja ne kaikkien heikoimmat...niitä menkää auttamaan, sinne lähelle. Ei ne itse pääse sinne FB:iin ym.
Apua tarvitaan aina. Ei pidä kaikkea tyrmätä niitten tollojen takia.
Hyvää joulua.
Kyllä on enemmistö joka on vain tuhlannut rahansa turhuuksiin,etenkin ruoka jossa ei osata yhtään säästää vaan syödään pikaruokaravintolassa tai tilaillaan pizzaa kotiin tuotuna.Ei pyydettäisi jouluruokaa jos saataisiin VUODEN aikana edes satanen säästettyä,se on omaa holtittomuutta.
Minä opiskelin nuorena yh:na uutta ammattia kun kädet eivät kestäneet vanhaa, atooppinen ihottuma alkoi lehahdella niin pahasti että tajusin, ettei tällä alalla ole tulevaisuutta. Kuulin puistotuttavien saaneen neuvolasta lahjakortteja ennen joulua, heillä oli sentään molemmat vanhemmat perheessä, paljon sukulaisia, jopa työssäkäyviä ihmisiä. Elätin oman lapseni pitkälti opintolainalla ja minimielarilla, ilman tukiverkkoja (vanhempani ovat kuolleet) työssäkäynti opiskelujen ohella oli hyvin vaikeaa. Häpeissäni kysyin neuvolasta minäkin, mutta lahjakorttia en saanut. Opiskelu oli kuulemma itse valittu tilanne ja tilapäinen (viisi vuotta), eikä meillä ollut ongelmia tai kontakteja lastensuojeluun, joten emme olleet avun kohderyhmää. Tietääkseni apua saaneista perheistä kukaan ei ostanut lapselleen maitoa velaksi kuten minä jouduin tekemään. En tiedä vaikuttiko asiaan se että tutkintoni oli korkeakoulusta, leimasiko se minut parempiosaiseksi tai oli muutoin ongelma. Päätin silloin että syön mieluummin maasta kaivamiani juuria kuin pyydän enää ikinä apua, niin nöyryyttävältä se tuntui.
Lol, ei me sillä kortonkipaketilla tehdä mitään kun pikkuvitonen jo masuasukkina xd