Lue keskustelun säännöt.
"Hetken kestää elämä, ja sekin synkkä ja ikävä". Selittäkääpä joululaulun kohta
21.12.2017 |
Miten kappaleessa Hei, tonttu-ukot, hyppikää (!!) voi olla tuollainen kohta? Sehän on vahvasti lasten joululaulu. Todella latistavaa.
Kommentit (48)
Jep
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varpunen jouluaamuna kappaleessa lauletaan kuolleesta lapsesta.
"En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta".Z. Topelius kirjoitti runon kuolleelle lapselleen. Oli erittäin lämmin isä aikalaisekseen ja piti lapsista. Siksi kirjoitti lapsille satujakin.
Topelius toivoi kovasti poikaa, mutta hänen kaikki poikansa kuolivat pieninä. Vain tytöt selviytyivät aikuisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on jouluinen ryyppylaulu, ei mikään lastenlaulu. Sanat on suora käännös ruotsista.
Epäonnistunut käännös. Ruotsinkielisessä versiossa on siinä kohdassa pientä huumoria.
Vierailija kirjoitti:
Kristilliseen maailmankäsitykseen kuuluu ajatus elämästä aikana murheen alhossa ennen pääsyä paratiisiin.
Ennen tämä oli iskostettu kaikkien selkärankaan eikä laulun sanoissa ollut mitään erikoista.
totta. tuo oli myös tapa pitää rahvas ruodussa. "kun nyt vaan lapioit tätä paskaa vielä kymmenen vuotta, saat palkkion taivaassa!"
Topeliuksen kuollut lapsi oli kyllä tyttö.
Sipilä ja Lindström siinä laulavat suu messingillään työttömille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me käymme joulun viettohon-laulun toinen säkeistöhän päättyy ”laps hankeen hukkuu unhoittuu”. Tätä mä oon ihmetelly joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me käymme joulun viettohon-laulun toinen säkeistöhän päättyy ”laps hankeen hukkuu unhoittuu”. Tätä mä oon ihmetelly joskus.
Mä ainakin käsitän tämän niin, että joulun tarkoitus hukkuu kaikkeen muuhun sälään. Kritisoi joulun muuttumista kulutusjuhlaksi.
kyllähän se nykyäänkin pitää paikkaansa. suomalaiset on masentunutta ja vihaista kansaa. lisäksi suurin osa vuodesta on synkkää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran loppuu satu joulun saa. Suru säveliä sumentaapi. Kerran silmän täyttää kyyneleet, virtaa vuolahina tuskan veet. Siks oi tähtisilmät loistakaa.
Se on pakanallinen joululaulu, joten koko elämä on ohimenevää, kestää vain hetken. Se että elämä maailmassa on synkkää ja pimeys vallitsee, kuuluu myös kristillisten joululaulujen sanomaan, mutta niissä Jeesus on se valkeus, joka tuli maailman pimeyden keskelle.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin että se meni näin´´Hei tenttu-ukot hyppikää nyt on apteekit auki.Hetken kestää humalaa,se on helkkarin mukavaa...´´
🎶 Hei tenttu-ukot hyppikää, nyt on apteekit auki!
Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää 🎶
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen hilpein joululaulu. :D
Se on ruotsalainen.
"Hej tomtegubbar, slåt på glasen och låt oss lustiga vara."
Masurkan tahtiin.
Laulun idea on ottaa ilo irti, kun kerrankin voi ja arki ei uhkaa.
Tympii kun tätä pidetään jonain suomalaisen synkkyyden huipentumana. Eikä ole.
Vierailija kirjoitti:
Me käymme joulun viettohon-laulun toinen säkeistöhän päättyy ”laps hankeen hukkuu unhoittuu”. Tätä mä oon ihmetelly joskus.
Joulun kristillinen sanoma hukkuu kaikkeen maalliseen, eli unohdamme Jeesuksen syntymän.
Vierailija kirjoitti:
Kerran loppuu satu joulun saa. Suru säveliä sumentaapi. Kerran silmän täyttää kyyneleet, virtaa vuolahina tuskan veet. Siks oi tähtisilmät loistakaa.
Kertoo sanoittajan (opettaja)kokemuksista kovilla metsäseuduilla. Innokkaasti joulua puuhanneet lapset olivat muutaman vuoden päästä vanhoja ja väsyneitä raadettuaan perheensä eteen.
Toisekseen, ko. naisen sulhanen oli lähtenyt menemään morsiamensa keuhkotaudin vuoksi. Lopulta nainen eli kauemmin, 1980-luvulle asti, ja mies ei löytänyt pysyvää onnea vaan erosi useamman kerran. Mies oli säveltäjä, jonka tuotannosta jäi eniten muistiin Yleisradion pitkään käytetty väliaikamerkki. Pim pim pim pim pim, pim pim pim pim. Pom.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me käymme joulun viettohon-laulun toinen säkeistöhän päättyy ”laps hankeen hukkuu unhoittuu”. Tätä mä oon ihmetelly joskus.
Joulun kristillinen sanoma hukkuu kaikkeen maalliseen, eli unohdamme Jeesuksen syntymän.
Olen aitopakanallisen brittijoulun ystävä. Siinä tuntuu alkuperäinen roomalainen Saturnalia- juhla, johon kuului kulkuset ja puna-vihreä väritys.
Kristillistä joulua saa viettää se joka niin haluaa. Ei kenenkään juhlatyyli ole muilta pois.
"Oi murheita muistaa ken vois laulajan?" Masis iskee heti. Tonttu-ukoissa on sentään iloinen tempo.
Vierailija kirjoitti:
Varpunen jouluaamuna kappaleessa lauletaan kuolleesta lapsesta.
"En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta".
Topelius suri kuollutta poikaansa, mutta koko perhettä lohdutti kun he hautajaisten jälkeen kuulivat yhtäkkisen linnunlaulun.
He uskoivat lapsensa lähettäneen viimeisen tervehdyksensä.
Ajatus jalostui runoksi.
Ehkä tässä oli myös poliittis-hallinnollinen merkitys. Ettei köyhät ja kurjat innostu vaatimaan samaa luksusta kuin ylemmillään on, vaan tyytyvät raatamaan murheen alhossa ja saavat palkkionsa sitten taivaassa.