Lue keskustelun säännöt.
"Hetken kestää elämä, ja sekin synkkä ja ikävä". Selittäkääpä joululaulun kohta
21.12.2017 |
Miten kappaleessa Hei, tonttu-ukot, hyppikää (!!) voi olla tuollainen kohta? Sehän on vahvasti lasten joululaulu. Todella latistavaa.
Kommentit (48)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entisaikojen elämänmeno ja luterilainen elämänkatsomus yhdistettynä.
Elämä on ollut aika ankeeta silloin 1700-luvulla kun tuo biisi on kirjoitettu
"Juhlitaan kerrankin täykkää kun siihen on tilaisuus yhtenä iltana vuodessa!"
Siihen biisiin on kätketty Saatanallisia säkeitä. Kokeilkaa soittaa väärinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on kurjaa, joten jouluna pitää juhlia kunnolla.
Nyt melkein naurattaa, kun tajusin, ettei siinä sanota yhtään mitään muuta tuon lisäksi kuin että
Hei, tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun raikkahin aika. Sitä sitten hoetaan ja välillä todetaan tuo elähdyttävä masisfakta. Ihan sairas kappale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on kännirenkutus. Että kehoitetaan bilettämään vielä, kun voi.
Aika monissa joulu(virsissä)lauluissa on melko synkkä sanoma. Ei ole ollut herkkua eläminen ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on... Miksi sokerikuorruttaa faktoja lapsille?
😀
Kansanlaulu "Hei, tonttu-ukot" on alunalkaen ruotsalainen juomalaulu, jollaisena sitä on alettu käyttää 1900-luvun alkupuolella. Sitä on laulettu myös lasten erilaisissa joulun laulu- ja tanssileikeissä. Suomessahan laulu on vakiintunut täysin joululauluksi.
Laulun sävel julkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1815, mutta silloin lauluun ei vielä ollut sanoja. Katkelma sanoitusta löytyy ensimmäisen kerran vuodelta 1833.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hej, tomtegubbar, slå i glasen och låt oss lustiga vara!
Hej, tomtegubbar, slå i glasen och låt oss lustiga vara!
En liten tid vi leva här, med mycket möda och stort besvär.
Hej, tomtegubbar, slå i glasen och låt oss lustiga vara!
Jos juo paljon viinaksia niin voi joutua sekavaan mielentilaan, jota kutsutaan deliriumiksi. Silloin voi nähdä pikku-ukkoja. Oisko ne tonttu-ukot niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varpunen jouluaamuna kappaleessa lauletaan kuolleesta lapsesta.
"En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta".
Vierailija kirjoitti:
Aika monissa joulu(virsissä)lauluissa on melko synkkä sanoma. Ei ole ollut herkkua eläminen ennen.
Varsinkaan Suomessa ja varsinkaan joulun aikaan.
Kristilliseen maailmankäsitykseen kuuluu ajatus elämästä aikana murheen alhossa ennen pääsyä paratiisiin.
Ennen tämä oli iskostettu kaikkien selkärankaan eikä laulun sanoissa ollut mitään erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Varpunen jouluaamuna kappaleessa lauletaan kuolleesta lapsesta.
"En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta".
Siihen aikaan lapsikuolleisuus oli suurta, moni samastui laulun tyttöön.
Tuo on jouluinen ryyppylaulu, ei mikään lastenlaulu. Sanat on suora käännös ruotsista.
Vierailija kirjoitti:
Varpunen jouluaamuna kappaleessa lauletaan kuolleesta lapsesta.
"En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta.
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta".
Z. Topelius kirjoitti runon kuolleelle lapselleen. Oli erittäin lämmin isä aikalaisekseen ja piti lapsista. Siksi kirjoitti lapsille satujakin.
Tottahan se on... Miksi sokerikuorruttaa faktoja lapsille?