Mitä sinä pitkän parisuhteen nainen teet niin paljon paremmin kun olet onnistunut pitämään miehesi?

Tavallinen mies pysyy ihan yhdellä blowjobilla päivässä.

Yhdessä asuttu kymmeniä vuosia,, pari aikuista lasta. Hautaan asti ollaan yhdessä, tietenkin.

En määräile toista, enkä vahtaa hänen menemisiään, menojaa tai tulojaan. En tiedä  edes paljonko rahaa hankkii tai minne rahojaan käyttää., mulle ihan sama. Annan henkistä ja fyysistä  tilaa miehen omille harrastuksille,. Joustan, tulen vastaan, Mies saa ostaa rahoillaan mitä haluaa, niinhän minäkin teen.

Vain isoista yhteisistä hankkeista päätämme yhdessä, kuten talosta jonka velat maksettiin puoliksi. Laskut ja lasten menot jaetaan puoliksi tai sen mukaan kummalla tuntuu olevan enemmän varaa.  Autot kummallakin omansa, en  puutu siihen mllaisen auton mies kulloinkin haluaa.  Mies saa myös vallata kodista tilaa omille projekteilleen ja  puuhailla tai askarrella mitä lystää, saa myös sisustaa.  En naputa enkä moiti. Mies saa ostella itselleen myös mitä  ruokia tahtoo. Ja ostella herkkuja ja napsia niitä jääkaapista. Välillä lihoen, välillä laihdutellen.  Itse syön harvemmin, askeettisemmin ja terveellisemmin.

Keskustelemme paljon, väittelemme maailman menosta. olemme monista asioista  täysin eri mieltä. Se on kiinnostavaa. Kummallakin omat harrastukset ja iltamenot, mutta kutsumme usein vieraita ja kiinnostavat keskustelut  ystävien kanssa tuovat iloisen mielen pitkäksi aikaa.

Kotitöistä emme riitele, kumpiin hoitaa oman osansa sitten kun ehtii. Ei haittaa jos välillä sotkuista.  Minä laitan ruokaa viikolla, mies viikonloppuna. Kerran viikossa siivoamme yhdessä.

Seksiä mies on aina saanut ihan niin paljon ja sillä tavalla kuin haluaa, en koskaan ole kääntänyt selkää,  kieltäytynyt tai valittanut uupumusta. Seksi on kaikille miehille arka ja Hyvin  Iso Asia,  ymmärtämätön nainen voi syvästi loukata miehen itsetuntoa ja miehuutta.  Ja jos nainen tyytymätön tai seksi ei suju, mies ärtyy ja  ahdistuu ,  syntyy riitoja, itsetunto murenee ja lohtu löytyy vaikka  alkoholista.

Toista täytyy arvostaa, ja iloita toisen läsnäolosta. Ja pitää muistaa pyytää anteeksi jos loukkaa, ja kiittää. Ja ymmärtää toisen  erilaista näkökulmaa ja ajattelua.

Omat "salaisuuteni":

-ei joka päiväistä seksiä

-ei turhia ulkonäköpaineita eli keskitytään oikeaan rakkauteen

-joka päivä toiselle rakkauden tunnustaminen

-paljon päivän aikana intiimejä hetkiä/ läheisyyttä keho kehoa vaaten

-naurua, pelleilyä, typeriä vitsejä

-riitelyä, huutoa, outoja haukkumasanoja, mielensäosoitusta jos kenkää puristaa (ei koskaan jätä mitään hampaankoloon ja kannustaa miestä samaan) eli antaa paukkua jos tarve!

-nopeat lemppymiset, lepyttelyt, anteeksipyynnöt, riitojen terapisointi ja toisen näkökulman sisäistäminen riidan jälkeen

-elä pidätä pierua, naisellakin on pyllynreikä

-hyvä ruoka arjessa - parempi mieli

-kunnioitus, kehuminen, arvostus

-toisen kuunteleminen vaikka mielipiteet voisi olla ärsyttäviä (tämä aiheuttaa monta riitaa, mutta tiedostetaan se ja yritetään kehittyä)

-vapaus antaa mennä eli luottamus

-avoimuus kaikessa; kerron heti jos vaikka baarissa olen hinkannut persettä kajareihin.

-empatia- ja sympatiakyky toista kohtaan

Suurin ero minkä olen huomannut helposti eroaviin kavereihin on se, että nopeasti tuttujen jutuista hoksaa kuinka arvostusta ei löydy seurustelukumppanille. Haukutaan ja dissataan. Olemalla ovela ja manipuloiva pystyt muokkamaan ikäviä piirteitä pois kumppanista ilman, että toiselle tulee riittämätön olo. Esim. mielipiteitä haastamalla ja rauhallisuudella olen omasta miehestä saanut turhat homo, mamuläpät pois.

Parisuhteeseen tarvitaan paljon tunneälyä!

Annan pillua säännöllisesti/tarvittaessa.

Olen seksin suhteen kokeilunhaluinen.

Näillä pysyy hyvin ukko mukana.

En ole päässyt pakenemaan. Roikkuu pultussa kuin terrieri.

Kun vaan päättää jo naimisiin mennessään, että tässä ollaan ja pysytään.  Eli ei lähde heti puuhaamaan eroa ensimmäisestä riidasta tai pikkujouluhorjahduksesta. Jos ei nyt ihan väkivaltainen ole, melkein kaiken voi unohtaa ja jatkaa taas kuin ennenkin. Eikä kai naisetkaan ole täydellisiä. Yhdessä oltu 49 vuotta. Seksi ei ole avainsana, se nimittäin loppui lähes 10 v. sitten, ihan vaan uuvahti kun ollaan jo vanhoja. 

Vierailija kirjoitti:

Tavallinen mies pysyy ihan yhdellä blowjobilla päivässä.

Ja vaimon pitää tyytyväisenä rakastaja joka huomioi, rakastelee nautinnollisesti pitkään ja hartaasti. Antaa sun vaimolles puolestaan suuseksiä. Win win;D

Minä taas olen ollut erään "kiltin, kunnollisen, luotettavan, lempeän ja älykkään miehen" toinen nainen jo yli viiden vuoden ajan. Sen ansiosta hän on jaksanut avioliittossaan, joka on kestänyt jo lähes kolmekymmentä vuotta. Eli tällainenkin järjestely saattaa olla pitkän liiton salaisuus. "Kunnollinen" ja "luotettava" saattavat tuntua hieman kummallisilta sanavalinnoilta tässä yhteydessä, mutta juuri noiden ominaisuuksien vuoksi hän ei ole jättänyt vaimoaan, joka epäilemättä luhistuisi hyvin pian ilman kärsivällisen miehensä tukea.

En itse ole pitkässä parisuhteessa enkä tällä hetkellä parisuhteessa lainkaan mutta huvittavaa huomata alapeukutusten määrä kommenteissa joissa kerrotaan että ulkonäöstä pidetään huolta, seksiä harrastetaan säännöllisesti jne. Miksi ihmeessä se on huono asia? Toki jos siellä näppisten takana on se +10-20kg ylipainoa itselleen kerännyt noin kolmekymppinen mamma joka ei ole missään vaiheessa ulkonäöllään oikein pärjännyt ja seksielämäkin on mitä nyt on koska pillu on kuiva kuin sahara ja selluliitit vilisee silmissä kun kiskoo sukkahousut pois jalasta niin ymmärtäähän sen, että se vituttaa kun toiset on kauniita ja seksuaalisesti virittyneitä vaikka suhdetta takana pitkä matka. Siinä voi vaan kuvitella miten onnekas se oma mies olisikaan ja toivoa, että se ei ymmärrä - vaihtamalla tosiaan paranee.

Olen itse töissä baarissa ja näitä noin 30-40 vuotiaita miehiä on ihan pilvin pimein. Kotona pullea kalpeakasvoinen karvasääri joka ei kiihota edes silmät kiinni pimeässä. Sitten yritetään epätoivoisesti saada edes yhdeksi illaksi se nätti baarimikko mukaan, tai edes juttelemaan. Ollaan lapsien ja lainojen takia kiinni parisuhteessa joka on sysimusta ja paska. Nainen ei pidä huolta itsestään, rumenee päivä päivältä ja suusta tulee pelkkää kitinää. Miehet on yleensä hyväkuntoisia, hoikkia ja hyvännäköisiä. Mustuus paistaa silmistä, ja paniikki. Tässäkö tämä nyt oli?

Vierailija kirjoitti:

Minä taas olen ollut erään "kiltin, kunnollisen, luotettavan, lempeän ja älykkään miehen" toinen nainen jo yli viiden vuoden ajan. Sen ansiosta hän on jaksanut avioliittossaan, joka on kestänyt jo lähes kolmekymmentä vuotta. Eli tällainenkin järjestely saattaa olla pitkän liiton salaisuus. "Kunnollinen" ja "luotettava" saattavat tuntua hieman kummallisilta sanavalinnoilta tässä yhteydessä, mutta juuri noiden ominaisuuksien vuoksi hän ei ole jättänyt vaimoaan, joka epäilemättä luhistuisi hyvin pian ilman kärsivällisen miehensä tukea.

Tarkoitat kai, että petollisen, itsekeskeisen ja häikäilemättömän vanhan ukon toinen tussu olet? Vaimolle olisi hyväksi tietää jotta tietäisi lähteä. Ei kukaan luhistu tuollaisen paskan takia, päinvastoin kunnon bileet silloin kuuluu pitää.

Kyse on siitä, miten mies on onnistunut pitämään minut. 

No, tykkään pitää edes yhden elämän osa-alueen paikoillaan. On hyvä olla edes sama mies, kun työpaikat, asuinpaikat, ammatit ja ystäväpiirit vaihtuu. Ja olen sillä tavoin kiltti, että en voisi riistää omaa seuraani mieheltä, joka silminnähden riutuu kun olen poissa. Ihan hyvä mies se on, tuskin kukaan muu olisi sen kummempi. 

Parisuhdetta takana noin 20vuotta (suhde alkoi kun olimme 15v).

Meillä tärkeimmät syyt "onnistumiselle" ja tasaiselle onnelle:

- Seksiä on viikottain, yleensä useamman kerran. Huomioimme toisiamme myös silloin kun itseä ei välttämättä niin huvita, on tyydyttävää nähdä kun toinen nauttii.

- Pidämme molemmat fyysisesti huolta itsestämme. Harrastamme liikuntaa yhdessä ja erikseen, syömme terveellisesti. Toiselle saa huomauttaa jos alkaa vararengas killumaan vyötäröllä. Hyväkuntoinen ihminen on myös henkisesti paremmassa kunnossa eli kyseessä on paljon isompi juttu kuin hyvältä toisen silmissä näyttäminen (vaikka sekin tottakai tärkeää on!).

- Emme ole hankkineet lapsia emmekä tule niitä hankkimaan. Parisuhde on kahden ihmisen välinen, lapsi vain pilaisi sen emmekä voisi enää viettää niin paljon yhdessä aikaa kuin haluaisimme. 

- Matkustelemme paljon. Vähintään kolme neljä kertaa vuodessa lähdemme seikkailemaan maailmalle. Uusien asioiden kokeminen kumppanin kanssa on virkistävää ja on ihanaa kerätä muistoja yhdessä joita sitten fiilistellään myöhemmin.

- Olemme toistemme parhaat ystävät. Tämä on tärkeintä. Luja kumppanuus. Toisen seuraan ei ikinä kyllästy!

- Ylpeys omasta kumppanista ja halu tehdä oma kumppani ylpeäksi. En halua olla mikään harmaa collegehousuinen päärynävartaloinen hapannaama vaan sellainen jota oikein haluaa esitellä maailmalle: "tämä on minun."

18v yhdessä, 2 lasta.

En tee mitään erityistä "suhteen eteen". Käydään kyllä yhdessä elokuvissa, ulkona syömässä, joskus matkoilla, joka päivä jutellaan, katsotaan sarjoja tai pelataan videopelejä, mutta tämä ei ole tietoista "suhteen eteen toimimista" vaan tapahtuu koska molemmat tykkäämme siitä.

Hoidamme lapset ja kotityöt erittäinkin tasan puoliksi (ei lasketa, se vain menee niin). Molemmat ovat olleet pitkään hoitovapaalla. Mä olen laiska, epäjärjestelmällinen ja aamu-uninen, mies paikkailee näitä puoliani (mm. herää yleensä lasten kanssa, koska on aamuvirkku). Seksiä on varmaan keskimäärin kerran viikossa.

Olen ikäisekseni hyväkuntoinen ja ihan nätti, mutten koskaan ole ollut suuri kaunotar. Mies sanoo että olen hauska. Meillä on sama koulutus ja saman alan työ, joten yhteisiä kiinnostuksen kohteita riittää.

näillä elämänohjeella on menty 25 vuotta:

- avioliiton tärkeimmät sanat ovat kiitos ja anteeksi 

- aina voi saada rikkaamman, kauniimman/komeamman ja laihemman, mutta parempaa ei voi saada : )

- Nalkutus tappaa ihanimmankin avioliiton

- 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelee mies Espoosta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ihmeitä vaadi. Antaa miehelle tilaa, osoittaa välillä pieniä huomion osoituksia, kunnioittaa häntä ja mikä tärkeintä muistaa antaa ainakin sen 2 kertaa viikossa. Lisäksi kun pitää itsensä kunnossa ja arvostaa itseään, niin siinä se. Ole hyvä. 

Tämä on yksi parhaista tähän mennessä, mutta saanut jostais syystä hirveästi alapeukkuja. Miksiköhän ihmeessä

Varmaan johtuu kohdasta "muistaa antaa ainakin 2 kertaa viikossa". Seksi ei ole pakkopullaa jota annetaan miehelle ja pidetään hänet sen avulla. Seksi on molemminpuolista saamista.

-5-

Mutta ihan aina ei välttämättä mene yksiin halut, jos toisesta ei juuri nyt tunnu siltä. Siinä vaiheessa voi joko olla antamatta kun itseä ei huvita, tai sitten voi kuitenkin tehdä toiselle hyvää. Tässä kai se ero on.

Mutta ei avata tätä keskustelua uudestaan..

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nämä naiset anna persettä ja niele mällit. Sillä mies kuin mies pysyy uskollisena. T: Katkera sinkku joka ei suostu tekemään kumpaakaan

Minä en tarvitse noista kumpaakaan, lähdetkö treffeille?

Alunperinkin pitkään yhdessä pysyneet ovat todella tykänneet toisistaan. Yhteen ei ole menty vääristä syistä. Miestä ei ole hankittu, koska kaverillakin on ja naimisiin ei ole menty koska voidaan näyttää, että naimisiin on päästy.

Vierailija kirjoitti:

Minä en mitenkään "pidä" miestäni. Ihan vapaaehtoisesti hän meidän kanssa asuu.

Kohtelemme toisiamme kunnioituksella ja luottamuksella, meillä on hauskaa yhdessä. Toista ei pidetä itsestäänselvyytenä. Käytin vuosia sopivan kumppanin etsintään: Itsetunnon piti olla kohdillaan ja asioistaan piti osata huolehtia ihan itse.

Tämä. Hyvä parisuhde lähtee siitä, ettei kumpikaan ei ota ihan vain jotain "sinne päin" olevaa kumppania jonka kanssa kemiat eivät täysin kohtaa. Ensin pitää olla itsetunto kunnossa ja hyvä olla itsenäisesti omassa elämässään, vasta sitten pystyy kohtaamaan toisen, jonka kanssa on samankaltainen arvomaailma ja tulevaisuuden toiveet. Eli perustuksen pitää olla kunnossa. Vaikka suhteessa olisi aluksi mieletön vetovoima ja tunteet jossain pilvilinnoissa, se ei pitemmän päälle toimi ellei osapuolilla ole aidosti tarpeeksi yhteistä.  Oma mieheni on paitsi rakastettuni, myös paras ystäväni. Kummallekin meistä on selvää, että haluamme olla yhdessä, koska molemmilla on hyvä olla toisen kanssa. Loppupeleissä se hyvä ja toimiva arki on se, mikä painaa eniten parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en mitenkään "pidä" miestäni. Ihan vapaaehtoisesti hän meidän kanssa asuu.

Kohtelemme toisiamme kunnioituksella ja luottamuksella, meillä on hauskaa yhdessä. Toista ei pidetä itsestäänselvyytenä. Käytin vuosia sopivan kumppanin etsintään: Itsetunnon piti olla kohdillaan ja asioistaan piti osata huolehtia ihan itse.

Tämä. Hyvä parisuhde lähtee siitä, ettei kumpikaan ei ota ihan vain jotain "sinne päin" olevaa kumppania jonka kanssa kemiat eivät täysin kohtaa. Ensin pitää olla itsetunto kunnossa ja hyvä olla itsenäisesti omassa elämässään, vasta sitten pystyy kohtaamaan toisen, jonka kanssa on samankaltainen arvomaailma ja tulevaisuuden toiveet. Eli perustuksen pitää olla kunnossa. Vaikka suhteessa olisi aluksi mieletön vetovoima ja tunteet jossain pilvilinnoissa, se ei pitemmän päälle toimi ellei osapuolilla ole aidosti tarpeeksi yhteistä.  Oma mieheni on paitsi rakastettuni, myös paras ystäväni. Kummallekin meistä on selvää, että haluamme olla yhdessä, koska molemmilla on hyvä olla toisen kanssa. Loppupeleissä se hyvä ja toimiva arki on se, mikä painaa eniten parisuhteessa.

Minkä ikäisiä te olette?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen fiksu, nätti, pukeudun kivasti, haluan näyttää kauniilta, minulla on törkeä huumorintaju, nautin seksistä, en ole mustasukkainen ja minulla on suurin piirtein samanlainen oman tilan ja ajan tarve kuin miehellänikin. Niin, ja lapsettomia toki ollaan myös. Keskitymme toisiimme.

Mistä miinukset?

Alapeukutin kommenttiasi, koska minulle särähti korvaan tuo "lapsettomia toki ollaan myös. Keskitymme toisiimme." Oma kokemukseni on, että lapsemme ovat lähentäneet minua ja puolisoani entisestään, vaikka kahdestaankin oli aikoinaan ihanaa olla. On ollut upeaa päästä jakamaan vanhemmuus, ja näen päivittäin miten paljon mieheni nauttii isänä olemisesta. Ei se keskinäinen rakkaus vähene sen takia, että perheessä on useampia rakkauden kohteita, päin vastoin.