Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinä pitkän parisuhteen nainen teet niin paljon paremmin kun olet onnistunut pitämään miehesi?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että näillä on asian kanssa jotakin tekemistä:
en valehtele, en petä
kohtelen häntä aina kunnioittavasti ja arvostavasti, sekä rakastavasti
en puhu hänestä pahaa selkänsä takana
en nalkuta enkä nälvi
jos on jokin asia, joka hiertää, kerron siitä suoraan, asiallisesti, ilman riitaa, ilman mykkäkouluja
hänen mielestään olen hauska
olen jonkin asteinen kodinhengetär, pidän kodin siistinä ja laitan ruokaa (osa-aikatyössä käyn, joten on aikaa)
tykkään ilahduttaa häntä, ja sen huomaa monesta asiasta, mitä arjessa ja juhlassakin teen
keksin kivaa yhteistä tekemistä
en rajoita hänen menojaan, harrastuksiaan, ystäviään yms.
tuen häntä
rakastan häntä juuri sellaisena kuin hän on, en yritä muuttaa häntä
hyvää seksiä on joka päivä
T. melkein 10 v yhdessä
Sori mutta pitkällä liitolla ymmärtäisin vähintään 15-20 vuotta, mieluummin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudun perheeseemme yksikkönä. Ei ole mitään "minun" tai "sinun" vaan kaikki on meidän. Niin ilot kuin surut, säästöt ja kulut, lapset ja omaisuus. Kaikki mitä teen tähtää meidän yhteiseen hyväämme, ja miehellä samoin.
Hitto, että ahdistais asua tuollaisessa kodissa ja parisuhteessa. Omat rahat, kulut ja säästöä sekä yksityisyyttä voi ihan hyvin olla perheessä. Kaikkea ei todellakaan tarvitse jakaa.
No tässähän sen näkee että ihmiset ja suhteet on erilaisia. Mikä toimii toisella ei toimi toisilla. Meillä myös kaikki yhteistä, mielestämme paljon helpompaa elää perheenä kun ei jaotella mikä kuuluu kenellekin. Onnellisia olemme juuri näin
Olen ystävällinen ja osaan pyytää anteeksi. Tosin ei tarvi teeskennellä, minulle on luontevaa säilyttää käytöstavat myös parisuhteessa. On omituista, että jotkut kiljuu kumppanille solvauksia hermostuessaan ja iskee vyön alle. Eihän sillä tavoin muitakaan ystäviä kohdella, miksi puolisoa. Asiasta saa sanoa, mutta nimittely yms. on täysin asiatonta.
Olen muuten rento ja annan toisen hoitaa asioita omalla tavallaan. En päsmäröi joka asiassa. Esim. jos mies ostaa uuden lampun ja tuo sen ylpeänä kotiin, niin se laitetaan käyttöön, vaikka olisi musta vähemmän kaunis oman sisustusmaun mukaan. Eihän mulla mitään yksinoikeutta ole päättää, mitä täällä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä yhteistä taivalta lähes 30v ja mitään ei ole tarvinnut tehdä muita paremmin, enkä ole edes hyvän näköinen, ainoa mikä yhdistää on huumori, kunnioitus, arvostus ja luottamus. Löysin kerralla hyvän miehen, 10+ ja kaiken sen mitä aviomieheltä voi toivoa. Ehkä oli vain hyvää tuuria.
Samat sinun kanssasi :) , löysin myös hyvän miehen.
Meillä yhteistä taivalta yli 40 vuotta ja edelleen yhdessä on mukavaa. Toisen kunnioitus ja arvostus, yhdessä tekemistä. Lastenlapset tuoneet nyt myöhemmin ihanan lisän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että näillä on asian kanssa jotakin tekemistä:
en valehtele, en petä
kohtelen häntä aina kunnioittavasti ja arvostavasti, sekä rakastavasti
en puhu hänestä pahaa selkänsä takana
en nalkuta enkä nälvi
jos on jokin asia, joka hiertää, kerron siitä suoraan, asiallisesti, ilman riitaa, ilman mykkäkouluja
hänen mielestään olen hauska
olen jonkin asteinen kodinhengetär, pidän kodin siistinä ja laitan ruokaa (osa-aikatyössä käyn, joten on aikaa)
tykkään ilahduttaa häntä, ja sen huomaa monesta asiasta, mitä arjessa ja juhlassakin teen
keksin kivaa yhteistä tekemistä
en rajoita hänen menojaan, harrastuksiaan, ystäviään yms.
tuen häntä
rakastan häntä juuri sellaisena kuin hän on, en yritä muuttaa häntä
hyvää seksiä on joka päivä
T. melkein 10 v yhdessä
Sori mutta pitkällä liitolla ymmärtäisin vähintään 15-20 vuotta, mieluummin enemmän.
Tulen siis 10 v päästä uudelleen kommentoimaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä vastauksista näkee selvästi, mitkä ovat oikeasti naisten kirjoittamia ja mitkä miesten fantasioita.
No kerropa meille muillekin, oi oraakkeli! :D
Miesten kirjoittamia ainakin 1, 2, 18, 22 ja 28. Eli nämä joiden mielestä pitkä suhde perustuu seksiin, ulkonäköön ja siihen että mies saa tehdä mitä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä vastauksista näkee selvästi, mitkä ovat oikeasti naisten kirjoittamia ja mitkä miesten fantasioita.
No kerropa meille muillekin, oi oraakkeli! :D
Miesten kirjoittamia ainakin 1, 2, 18, 22 ja 28. Eli nämä joiden mielestä pitkä suhde perustuu seksiin, ulkonäköön ja siihen että mies saa tehdä mitä huvittaa.
Niin ja 40, mutta sehän nyt on selvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näistä vastauksista näkee selvästi, mitkä ovat oikeasti naisten kirjoittamia ja mitkä miesten fantasioita.
No kerropa meille muillekin, oi oraakkeli! :D
Miesten kirjoittamia ainakin 1, 2, 18, 22 ja 28. Eli nämä joiden mielestä pitkä suhde perustuu seksiin, ulkonäköön ja siihen että mies saa tehdä mitä huvittaa.
Eli jos hyväksyy miehellä toiset naiset, on vain miesten fantasia, eikä voi olla todellinen?
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko kertoa vähän
Kyse on silkasta sattumasta. Olen ehkä perusnaista paljonkin huolettomampi kodin siisteyden, sisustuksen, vaatteiden, ruoan jne suhteen eikä seksikään ole mitään ilotulitusta edes miehelle. Hän sanoo minua luotettavaksi ja jämäkäksi ihmiseksi sekä turvalliseksi äidiksi lapsilleen. En ole siis mikään kuuma kaljasieppo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a. En osaa sanoa. En mitenkään pidä miestäni missään, hän on vapaaehtoisesti tässä. Tosin olemme olleet kimpassa "vasta" 12 vuotta. Lasketaanko se?
Lapsia ei ole. Miehellä on parikymppinen tytär.
Meillä on mukavaa yhdessä. Ja luottamus pelaa.
Olemme 45v ja 49v, mies minua nuorempi siis.
Olen usein miettinyt, että ei varmaan oltais yhdessä, jos nuorempana olis tavattu. Tämän ikäisenä on jo haihattelut ohi ja kaikenmaailman mustasukkaisuudet.
Nuorempana on jotenkin ehdoton ja ahdistunut koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelee mies Espoosta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihmeitä vaadi. Antaa miehelle tilaa, osoittaa välillä pieniä huomion osoituksia, kunnioittaa häntä ja mikä tärkeintä muistaa antaa ainakin sen 2 kertaa viikossa. Lisäksi kun pitää itsensä kunnossa ja arvostaa itseään, niin siinä se. Ole hyvä.
Tämä on yksi parhaista tähän mennessä, mutta saanut jostais syystä hirveästi alapeukkuja. Miksiköhän ihmeessä
Varmaan johtuu kohdasta "muistaa antaa ainakin 2 kertaa viikossa". Seksi ei ole pakkopullaa jota annetaan miehelle ja pidetään hänet sen avulla. Seksi on molemminpuolista saamista.
-5-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NeitiJ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudun perheeseemme yksikkönä. Ei ole mitään "minun" tai "sinun" vaan kaikki on meidän. Niin ilot kuin surut, säästöt ja kulut, lapset ja omaisuus. Kaikki mitä teen tähtää meidän yhteiseen hyväämme, ja miehellä samoin.
Hitto, että ahdistais asua tuollaisessa kodissa ja parisuhteessa. Omat rahat, kulut ja säästöä sekä yksityisyyttä voi ihan hyvin olla perheessä. Kaikkea ei todellakaan tarvitse jakaa.
No tässähän sen näkee että ihmiset ja suhteet on erilaisia. Mikä toimii toisella ei toimi toisilla. Meillä myös kaikki yhteistä, mielestämme paljon helpompaa elää perheenä kun ei jaotella mikä kuuluu kenellekin. Onnellisia olemme juuri näin
Ilmoittaudun jonon jatkoksi:) Meillä myös kaikki yhteistä - ei tarvitse hirveästi keskustella eikä riidellä asioista. Ollaan vieläpä uusperhe, mies (lapseton kun tapasimme) sanoi heti että hän ottaa sitten koko paketin kerralla. Ja on sanansa pitänyt.
Miksei tällaisessa parisuhteessa olisi yksityisyyttä? Tarkoitatko taloudellista yksityisyyttä - toinen ostelee rahoillaan mitä haluaa toisen selän takana? No, tarvetta ei ole vielä tullut ja kaikista hankinnoista on voitu keskustella puolison kanssa. Ei tämä yhteinen talous estä omien haaveiden toteuttamista.
24
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että näillä on asian kanssa jotakin tekemistä:
en valehtele, en petä
kohtelen häntä aina kunnioittavasti ja arvostavasti, sekä rakastavasti
en puhu hänestä pahaa selkänsä takana
en nalkuta enkä nälvi
jos on jokin asia, joka hiertää, kerron siitä suoraan, asiallisesti, ilman riitaa, ilman mykkäkouluja
hänen mielestään olen hauska
olen jonkin asteinen kodinhengetär, pidän kodin siistinä ja laitan ruokaa (osa-aikatyössä käyn, joten on aikaa)
tykkään ilahduttaa häntä, ja sen huomaa monesta asiasta, mitä arjessa ja juhlassakin teen
keksin kivaa yhteistä tekemistä
en rajoita hänen menojaan, harrastuksiaan, ystäviään yms.
tuen häntä
rakastan häntä juuri sellaisena kuin hän on, en yritä muuttaa häntä
hyvää seksiä on joka päivä
T. melkein 10 v yhdessä
Sori mutta pitkällä liitolla ymmärtäisin vähintään 15-20 vuotta, mieluummin enemmän.
Ehkä joskus mummojen elämässä näin oli, nykyään ei.
Suurin syy on varmasti, että otin hyvin kärsivällisen ja luotettavan miehen, joka ei eroa helposti. Olemme yhdessä selvinneet erilaisista elämänkriiseistä. En ole mikään ihannevaimo, mutta pidän aidosti seksistä ja haluan miestäni, vaikka hän ei olekaan erityisen komea.
20 vuotta yhdessä
Olen tutustunut mieheeni jo teini-ikäisenä. Muutaman vuoden seurustelun jälkeen erosimme aikanaan, sillä koimme olevamme liian erilaisia (ja olimme myös hyvin nuoria), mutta palasimme yhteen melkein sattumalta.
Päätimme muuttaa erilaisuuden vahvuudeksi, ja niin olemme tehneet. Tajusimme molemmat, ettei toinen ole itsestäänselvyys. Parisuhde ei vaadi rankkaa työtä, mutta se vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja lempeyttä. Näin "toisella kierroksella", jota on kestänyt nyt vajaa 20 vuotta, koen että erillään oleminen kasvatti meitä olemaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
En sitten yhtään mitään. Jostain syystä mies silti roikkuu mukana edelleen.
Tämä. Kaikkien naisten tulisi valita mies tällä asenteella, niin ei tarvitse nyyhkyttää, kuin ap, että miten mies pidetään, nyyyyh.
Me tunsimme 28 vuotta sitten kumpikin, että tässä on nyt se ihminen, jonka on toivonut kohtaavansa. Tunnemme niin edelleen. Puhummekin siitä edelleen viikottain. Koemme olevamme täysin poikkeuksellisen onnellisessa liitossa, mutta luin jostain, että onnelliset parit kuvittelevat olevansa paljon onnellisempia kuin muut.
No kerropa meille muillekin, oi oraakkeli! :D