Miksi lasten annetaan sotkea kylässä? En halua enää lapsivieraita meille :(

Yök. Juuri tuosta syystä en halua lapsivieraita meille. Oksettavaa. Kummipoika perheineen ei ole meille enää tervetullut. Ällöttävä sotkuinen lähmäkoura.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonosti käyttäytyvien lasten vierailu jää yhteen.

Moukkamaisin ja välinpitämättömin äiti on ollut oikein tohtorisnainen. Lapset hakkasivat pianoa kuin raivohullut, rupesivat aukomaan lipstonlaatikoita että löytyykö mitään.

Toiseksi tyrmäävin oli tyttökaksikko, joka livahti saman tien makkariin, vaikka ovi oli suljettu tarkoituksella. Kauhea kiljunta, siellä pomppivat sängyssä. Myöhemmin riehuivat olohuoneessa niin että oli pakko kysyä, että mitä siellä tapahtuu.
Lapset eivät tervehtineet, katsoneet silmiin, kysyneet lupaa mihinkään, puhuneet meille sanaakaan, vaan olivat kuin hotellissa.

Hyvin käyttäytyvät lapset viedään ensimmäisenä käsipesulle. Heille vanhemmat muistuttaa, että vessanovea lukuunottamatta ovia ei saa avata. Mitään ei oteta omin luvin. Ruoka syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään kädet.

Ja tosiaan, isäntäväki ei ole palvelijoita eikä robotteja: heidän kanssaan puhutaan.

Minkälainen aikuinen ei osaa mennä sinne lapsen tasolle ja tervehtiä heitä katsomalla silmiin? Minkälainen aikuinen ei kysele lapsen kuulumisia tai ota heitä millään tavalla huomioon? Aikuisen tulisi jo osata peruskäytöstavat.

Minun kaltainen ihminen. En pidä kakaroista. Pidän heidän vanhemmistaan, aikuisista ihmisistä. En vietä aikaani epämiellyttävien aikuistenkaan kanssa, miksi siis viettäisin aikaani tahmaisten, räkäisten ja meuhkaavien kakaroiden kanssa? Minun tehtäväni ei ole viihdyttää lapsia, koska en ole heitä kutsunut kylään. Jos tapaan ystäviäni, en halua tavata heidän räkäisiä kakaroitaan, saati viihdyttää niitä. Omat lapseni kasvatan, heitä rakastan, vieraat kakarat inhottaa.

Vaikka ei toisten lapsista pitäisikään, silti aikuisen pitäisi osata käyttäytyä ollessaan emäntänä. Säälin kyllä lapsiasi kun heidän äitinsä on sivistymätön moukka.

Meillä lapsiperhe vierailee keittiössä, muihin huoneisiin ei ole menemistä. Tytön huoneessa kiinnostaisi ihan kamalasti nukkekoti ja moni äiti on häätämässä lastaan sinne, mutta olen sanonut tylysti, että ei käy. Porukka (myös ne omat lapset, jo koululaiset) pysyvät keittiössä (tai sitten omat ei tule muuta kuin tervehtimään ja poistuvat samantien ennen kuin vieraat ehtivät sanomaan, että meidän Leo tuleekin teidän kanssa leikkimään). En suostu siivoamaan koko taloutta vierailun jälkeen. En usko, että lapset saavat pahoja traumoja, vaikka heiltä kieltää kiertelyn huoneesta toiseen.

Minä sain lapseni myös melko nuorena. Reilu kaksikymppisenä. En halua, että _minun_ lapseni aiheuttavat ylimääräistä vaivaa _muille_. Minä ne tein, minä hoidan jäljet. Joten lapset syövät pöydässä, pesevät/pesen heidän kätensä. Mummien luona (muidenkin tietysti) käytäessä siivotaan omat jäljet pois ennen lähtöä. Kavereilla jne ei varmasti mennä lähmimään muiden hyllyjä tai tv:tä. En vaan saa kallooni mahtumaan, että miten lapsen läsnäolo oikeuttaisi sotkemaan toisen ihmisen kodin.

Vierailija kirjoitti:

Huonosti käyttäytyvien lasten vierailu jää yhteen.

Moukkamaisin ja välinpitämättömin äiti on ollut oikein tohtorisnainen. Lapset hakkasivat pianoa kuin raivohullut, rupesivat aukomaan lipstonlaatikoita että löytyykö mitään.

Toiseksi tyrmäävin oli tyttökaksikko, joka livahti saman tien makkariin, vaikka ovi oli suljettu tarkoituksella. Kauhea kiljunta, siellä pomppivat sängyssä. Myöhemmin riehuivat olohuoneessa niin että oli pakko kysyä, että mitä siellä tapahtuu.

Lapset eivät tervehtineet, katsoneet silmiin, kysyneet lupaa mihinkään, puhuneet meille sanaakaan, vaan olivat kuin hotellissa.

Hyvin käyttäytyvät lapset viedään ensimmäisenä käsipesulle. Heille vanhemmat muistuttaa, että vessanovea lukuunottamatta ovia ei saa avata. Mitään ei oteta omin luvin. Ruoka syödään pöydässä ja sen jälkeen pestään kädet.

Ja tosiaan, isäntäväki ei ole palvelijoita eikä robotteja: heidän kanssaan puhutaan.

Minäkin olen ihmetellyt tuota miksi lasten pitää rääkätä soittimia? Todella ikävää pelätä pianon, viulun ja rumpujen puolesta kun lapsia tulee kylään. Viulun voi vielä käydä jemmaamassa autotalliin mutta pianoa ja rumpuja en ala siirtelemään. Miksi vanhemmat sallivat noin primitiivisen käytöksen? Soittimet ovat meille tärkeitä ja ne on hankittu ihan omalla työllä. Kaiken huipuksi ne ovat niin kalliita, että olisi valehtelua väittää etteikö soittimien rikkominen haittaisi.

P.S. Omat lapseni ovat alkaneet soittaa heti kun ovat kynnelle kyenneet eivätkä he rääkkää soittimia, eivät edes nokkahuilua. Soitonopettaja sanoi hyvin kun kehotti kohtelemaan instrumenttia yhtä helläkätisesti kuin parasta ystäväänsä. Eikö esim. täysillä puhalletaan nokkahuilun raastava ulina ota vieraiden lasten korviin? Ja miksi ne nokkahuilutkin pitää kaivaa laatikosta?

Itse olen opettanut lapsilleni ettei kylässä kaiveta paikkoja eikä edes soiteta ilman lupaa. He ovat sisäistäneet myös sen, että soittimeen kosketaan PUHTAIN käsin.

Entäs ne vanhemmat, jorka olettavat, että isäntäpeeheen 10v lapsi pitää seuraa koko vierailun ajan heidän mussukka 5v NicoPetterille. Jos ovat koko viikonlopun yövierailulla, niin 10v lapsi ei saisi tehdä mitään omia juttujaan, viihdyttää vain 5v NicoPetteriä?

Taidan olla sitten raakalainen koska nappaan tuholaisten kiinni ja laitan äitinsä syliin. Sanon suoraan, että nyt tulee tuhoja, katso sinä Annan/Antin perään.

Jos ei toimi niin seuraavaksi, että jaahas nyt on sen näköistä touhua, että lähdetään ulos purkamaan energiaa. Jos sekään ei passaa niin sanon että eipä sitten, minä lähden saattamaan teitä autolle/kotiin päin.

Ja kun päästään pihalle niin fiiliksestä riippuen se on ulkoilua tai kävelyä tai sanon hei hei ja menen kotiini.

Aina voin syyttää, että kun itsellä ei ole lapsia niin hermot ei kestä :D

Vierailija kirjoitti:

Minä sain lapseni myös melko nuorena. Reilu kaksikymppisenä. En halua, että _minun_ lapseni aiheuttavat ylimääräistä vaivaa _muille_. Minä ne tein, minä hoidan jäljet. Joten lapset syövät pöydässä, pesevät/pesen heidän kätensä. Mummien luona (muidenkin tietysti) käytäessä siivotaan omat jäljet pois ennen lähtöä. Kavereilla jne ei varmasti mennä lähmimään muiden hyllyjä tai tv:tä. En vaan saa kallooni mahtumaan, että miten lapsen läsnäolo oikeuttaisi sotkemaan toisen ihmisen kodin.

Yhtä meillä käynyttä lasta ei edes pidetty syömässä ruokapöydässä. Hän sai äidiltään luvan ottaa mustikkapiirakkaa käteensä ja kiersi koko huushollin. Oli kyllä tekemistä hinkata mustikkaa seinistä, ovista ja kylppärin kaakeleistakin. Miksei lapsen äiti seurannut mallia kun minä komensin omiani syömään lautaselta lusikalla ja syömisen jälkeen vielä pyyhittiin puhtaaksi kosteuspyyhkeillä.

Aikuisilla ihmisilläkin on keskenään erilainen huumorintaju. Joidenkin mielestä on vain hauskaa jos oma lapsi hakkaa kaiuttimet päreiksi metallisella kynttilänjalalla. Joidenkin mielestä sottainen lapsi on söpö ja häntä kuvataan sekä laitetaan ne kuvat someen.

Meillä ei lapset hypi silmille. Omat eikä toisten. Meidän koti, meidän säännöt.

Vanhemmuus on hukassa monessa perheessä. Lapsi on usein kuningas, jota palvellaan ja kaikkia hänen haluamiaan asioita pidetään tärkeinä ja oikeina, kaikki lapsen tekemä on hassua ja ihanaa vaikka taulut putoaisivat seiniltä. Vanhemmilla ei tule mieleenkään sanoa lapselleen, että nyt tuo juttu ei käy ja tätä et nyt saa. Jos vieras aikuinen ohjaa jossain lapselle epäselvässä tilanteessa, lapsi alkaa herkästi itkeä ja vanhempi hermostuu, ja toinen aikuinen saa ymmärtää toimineensa jotenkin väärin.

Kyläillessä pidän lapsilla vielä tarkemmat rajat kuin muuten, ollaanhan toisen ihmisen kodissa. Kahvipöytäkäytös on opittu jo pienenä: otetaan pari juttua, kiitetään, pestään jos tarpeen ja mennään rauhallisiin leikkeihin. Samat säännöt pidän meilläkin vieraileville lapsille ja tästä moni vanhempi on ihan suuttunut. Lapsen pitäisi antaa tyhjätä koko pöytä ja antaa sotkea lautanen täyteen puoliksi syötyä mönjää, saada syödä kakun koristeet, sotkea tahmaa matoille, vaatia kovaan ääneen omaa tarjottavaa kun kaikki pöydässä oleva on pahaa ja juoksennella pöytään ja pöydästä pois.

Aikuisten kahvitellessa koko talo useimmiten sotketaan viimeistä laatikkoa myöten ja usein jotain tärkeää rikkuu tai tulee ylimääräistä pyykkiä, esim. ollaan pyyhkimättömällä pepulla sängyissä ja jätetään jälkeen hajuvana tai kaadetaan saippuapullo vessan matolle. Ei puhettakaan siivoamisesta ennen kotiinlähtöä.

Kannattaa myös muistaa, että vieras koti saattaa olla lapselle vaarallinen, jos sen annetaan pyyhältää ympäriinsä ilman valvontaa. Itsellä ei pieniä lapsia ole, joten esim. hyllyjen reunoilla saattaa olla jotain painavia ja/tai teräväkulmaisia esineitä, joita tietyn ikäinen napero mielellään kiskoo alas koska haluaa nähdä lähempää. Jokainen voi kuvitella pahimmat seuraukset tällaisesta tilanteesta.

Toiset lapsiperheet ovat todella saastaisia. Niiden kotikin on kuin kaatopaikka. Onneksi niissä ei tarvitse vierailla kuin 3 kertaa. Ensimmäinen, ainoa ja viimeinen vierailu.

Miten te ette komenna muiden lapsia? Meillä ei syö kukaan muualla kuin keittiössä. Meilläkin käy vieraita joiden lapsilla omassa kotona lupa syödä sohvalla mutta meillä ei. Itse komennan jos vieraiden vanhemmat ei tajua. Onnistuu helposti ja ystävällisesti ja turha siitä pahoittaa mieltä.

Ihan samaa mieltä, en tajua mitä näiden vanhempien päässä liikkuu. Taas äskettäin nähty kun tortut ja piparit on muhjottu sormissa ja syöty sohvalla, ruokapöydästä lapsen annetaan lähteä lattialle vaeltelemaan voileipä kädessä. Se löytyy sitten myöhemmin sukanpohjasta joltain. Sormiruokailija saa lähmiä mielensä mukaan mummulan huonekalut. Jos yrittää vähän auttaa tai opastaa, lapsen äiti ja isä nolostuvat ja selvästi myös pahastuvat. Kun ei ymmärretä miten heidän lapsensa on se poikkeus jota kieltämällä tulee vain huono ilmapiiri!

Ja olen itsekin kolmikymppinen ja taaperoiden äiti.

Mun kaverin kakarat on tuollaisia painajaisia. Tyttö nyt 11v niin rauhallusempi mutta poika 8v huutaa koko vierailun ajan "mami, mami,mami,mami..". Mitään hätää ei ole, huutaa vaan ettei saa puhuttua mitään. Kun äitinsä on esim suihkussa, huutaa samaa koko ajan.

Pihalle päästyään heittelee ruokaa pitkin pihaa huvikseen. Äiti ei sano mitään.

Nämä siis eivät asu suomessa, meillä vierailevat muutaman päivän kesäisin..

Se pitäisi tajuta, että varsinkaan lapsettomien koti ei ole lapsenkestävä. Yritän kyllä miettiä tekemistä lapsille, mutta ei se yleensä kelpaa.

Vierailu on stressaava, jos vanhemmat ei pidä lapsiaan pois tihutöistä.

En itse ikimaailmassa lapsena riehunut kylässä. En tiedä miten nuorena oppi oli istutettu, mutta ei niin tehneet muutkaan lapset. Eikä musta kyläily silti ollut kurjaa. Tarjolla oli yleensä jotain hyvää, oli kiva jutella ihmisten kanssa.

Oli kyllä yksi äitikin aika tylsä vieras. Se leperteli lapselleen, puhui miehensä kanssa. Mut muuten se oli kuin ravintolassa: söi, muttei huomioinut muuta kuin omaa perhettään. Sen mies oli vanhempi tuttu ja mukava, mut tää nainen oli tylsin vieras ikinä.

Aluksi ajattelin, että se on ujo. Mutta myöhemmin ilmeni että kyllä se on ihan koppava. Samanlainen se oli silloinkin kun oltiin niillä kylässä. Ei puhunut meille mitään, miehelleen vain. Oudointa oli kun lainasin sen puutarhasaksia ja leikkelin sovitusti horsmaa. Sen jälkeen pesin ystävällisesti sakset kunnolla pinttymiään myöten. Kun kiitin lainasta ja palautin sakset, se sai raivarin: "Ei näitä tartte pestä!!" Oli vihanen kun Fiskarsit kiilteli kuin uudet 😮

Vierailija kirjoitti:

Oon yllättynyt tästä miten moni mainitsee että aina syönnin jälkeen pestään kädet ja naama. Onko tässä kyse jostain bolognesea kädellä kauhovista taaperoista? Omat lapset on 4v ja 6v enkä muista milloin viimeksi olisi pitänyt passittaa ruokapöydästä käsipesulle. Ruoka syödään aterimin, ja itse en osaa ajatella että keksin tai leivän syömisestä kädet niin likaantuisi (omatkaan). Ja esim. päiväkodissakin kädet pestään pöydästä noustessa vain tarvittaessa, ei mitenkään rutiinilla.

Ollaankohan me sellaisia kamalia sottapyttyvieraita 😲

Ihan tavallisesta leivästäkin jää rasvaa käteen, jos se on voideltu. Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen taannoinen vierailu, perheessä oli 3v ja 1v. 1-vuotiaalle annettiin niitä maissinaksuja, joita jostain kumman syystä kaikki nykyään lapsille tuputtaa, annettiin myös itse tuotuja porkkana- ja kurkkutikkuja. No, suu oli täynnä tuota maissi-kurkku-porkkanamössöä ja taaperon annettiin taapertaa pitkin kotia valvomatta. Illalla sitä mössöä löytyikin sitten kivasti monesta paikasta, myös seinistä. 

3v söi itse, mutta koska leivän päällä oli rasvaa, kädet olivat rasvassa. Vai tiedätkö jonkun 3v:n, joka syö voideltua leipää niin, ettei kädet vahingossakaan osu rasvaan?

Itse en myöskään enää halua lapsivieraita kylään. Viimeksi äiti antoi puolitoistavuotiaan lappaa kaksin käsin suuhunsa äklömakeita aikuisille tarkoitettuja suklaita ja sitten lapsi yökkäsi matolleni. Äiti vaan voivotteli että pelasta tää sun matto, eikä itse tehnyt mitään siivoamisen eteen. Kiitos ei jatkossa vierailuille!