Poikaystävän hämärä menneisyys
Olemme seurustelleet muutaman kuukauden ja siitä on jo hetki kun kuulin tästä. Hän siis oli melko avoin asiasta, kertoi jo kun olimme vasta ihan hetken tapailleet (mutta kuitenkin seurustelimme jo). Tuo kertoo ainakin minusta siitä, että toisella ei ole mitään salattavaa ja on rehellinen. Kirjoitankin tänne, koska haluan mielipiteitä ihmisiltä jotka eivät ole rakastuneita kyseiseen henkilöön, sillä luonnollisesti näen hänet hieman eri tavalla koska rakastan häntä.
No, asiaan. Hän sai tuomion, ja häntä syytettiin siis jostakin melko vakavasta. Sanon vain, että väkivalta liittyy asiaan. Tämä tuli mulle ihan kamalan suurena järkytyksenä, koska hän on alusta asti vaikuttanut rauhallisimmalta ja lempeimmältä koskaan tuntemaltani ihmiseltä. En koskaan voisi kuvitella häntä tekemässä mitään sellaista.
Koko tarina oli vähän sekava, ja hän kertoi sen minulle eräs ilta kun olimme nauttineet alkoholia, ilmeisesti hänen on helpompi puhua asiasta kun on ottanut vähän rohkaisevaa alle. En tuon vuoksi pysty millään muistamaan koko sekavasta selityksestä ihan jokaista yksityiskohtaa. Kun olen myöhemmin yrittänyt puhua asiasta, hän vaikuttaa ahdistuneelta eikä halua puhua siitä. En viitsi väkisinkään pakottaa. Hänen mielestään asian ei liioin pitäisi edes liittyä tähän hetkeen, koska siitä on jo kauan aikaa. Tavallaan olen samaa mieltä, tavallaan ajattelen että minulla olisi oikeus udella kaikki yksityiskohdat koska olenhan hänen kumppaninsa nyt. Minulla on luonnollisestikin vain hänen versionsa tapahtuneesta, mutta ihminen joka häntä syyttää (ainakin poikaystävän sanojen mukaan) ei vaikuta mieleltään tasapainoisimmalta. Haiskahtaa jopa siltä, että tekee tuota rahan ja huomion takia.
Luotan edelleen mieheen ja minulla on hänen kanssaan turvallinen olo. Mitään ikäviä viboja en hänestä koskaan ole saanut. Hän ei ole koskaan käyttäytynyt minun seurassani aggressiivisesti tai mitään - alkoholin vaikutuksen alaisena tai ei. Tuo vähän epäilyttävä ja sekava tapahtuma hänen menneisydessään kuitenkin vaivaa minua. En haluaisi jättää häntä vaan tukea tässä kaikessa. En tiedä teenkö virheen koska olenhan tuntenut hänet vasta aika lyhyen aikaa...
Kommentit (175)
Olin puoli vuotta sitten häissä, tiedän sulhasen olevan tuomittu hyvin epämiellyttävästä menneisyyden rikoksesta. Mitään epäilystä ei itselläni kuitenkaan ole heidän suhteensa, ovat todella onnellisia yhdessä. Sulhanen oli kertonut asiasta morsiamelleen heti kun alettiin puhua seurustelun aloittamisesta.
Tärkein on puhua asiasta, kyetä puhumaan siitä ehdottomasti myös selvin päin, ja puhua niin paljon, että asia lakkaa olemasta mörkö, joka ahdistaa heti jos asiasta mainitsee. Teidän suhteenne ei kuulosta ihan siltä, että tämä toteutuisi, mutta voihan sitä vielä yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt ainakin tiedät, että hän pystyy siihen. Kysymys on vain siitä milloin asia tapahtuu.
No kun itsellenikään ei ole täyttä varmuutta siitä mitä ihan todella tapahtui. Vaistoni on yleensä aina oikeassa ja tällä kertaa en tunne sisimpäni huutavan, että jokin on pielessä. Jokin tuossa tarinassa ja miehessä on todella ristiriidassa keskenään. :/ Ap
mutta ihminen joka häntä syyttää (ainakin poikaystävän sanojen mukaan) ei vaikuta mieleltään tasapainoisimmalta. Haiskahtaa jopa siltä, että tekee tuota rahan ja huomion takia.
On siis saanut tuomion, milloin? Vai onko vasta vaiheessa, jos joku häntä nyt vielä syyttää?
On jo saanut tuomion, siitä on jonkin aikaa. Tapauksen pitäisi olla nyt loppuunkäsitelty. Ei ole tietääkseni minkäänlaisessa kontaktissa tuon henkilön kanssa joka "hänestä alkoi juoruja levitellä ja lopulta vei asian oikeuteen asti". Ap
Eli kyseessä on raiskaus.
Ei Suomessa raiskauksesta saa tuomiota ilman selkeää näyttöä.
Ei ole lieventävää, jos on tehnyt sen kännissä ja/tai jos ei muista.
Lopeta tuo suhde omaksi parhaaksesi.
Vanhemmille voi puhua jos sinulla on sellaiset vanhemmat, itse puhuin äidin kanssa viimeksi, ja olen 45.
Vierailija kirjoitti:
Alkaako nimi j:llä
Voi totta vieköön, mistä näitä "arvuuttelijoita" tulee?
J nyt ei satukaan olemaan kuin A:n ohella yleisin kirjain, jolla suomenkieliset ja myös ruotsinkieliset miesten nimet alkavat. Että aika suurella todennäköisyydellä kenen tahansa miehen nimi voi Suomessa Miealkaa J:llä. :D
Tiedoksi, että Suomen kokoisessa maassa on aika paljon rikostuomion saaneita, taustaansa salailevia, ja/tai menneitä rikoksiaan epämääräisesti puolustelevia kriminaaleja jannuja, jotka eivät tosiaankaan ole kenenkään tyttären unelmavävyehdokkaita. Sellaista kirjainta ei olekaan, millä sellaisen nimi ei voisi alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on menneisyys. Älä arvioi häntä sen perusteella. Anna mahdollisuus kerta olosi on turvallinen ja hyvä.
Näin minäkin sen haluaisin ajatella, toki silti välillä vähän epäilyttää koska ei ole täysin avoin ollut ihan kaikesta ja välttelee asiasta puhumista. Toivoisin, että kertoisi minulle kaiken mitä haluan tietää, sillä se lisäisi turvallisuudentunnetta ja luottoa. Ap
Pointti ei suinkaan ole se, että sinun tulisi katteettomasti "kasvattaa turvallisuudentunnettasi ja luottoa" kyseiseen kaveriin.
Pointti on, ettet sido itseäsi ihmiseen, jonka kanssa jo suhteen alkumetreillä on tällaisia jännitteitä ja miehen taustalla outoa epämääräisyyttä, josta sekavasti selittelee ja jopa rikoksensa uhria ilmiselvästi syyllistäen ja ottamatta vastuuta tekemisistään, mutta ei kuitenkaan pysty rehellisesti ja avoimesti asiasta kertomaan.
Toimi kuten jokainen järkevä ihminen toimisi. Lähde, kun vielä henkisesti ja fyysisesti ehjänä kykenet.
Jos jo suhteen alkuvaiheessa on tuollaista, ongelmilla ei jatkossa ole ainakaan tapana vähentyä. Päinvastoin. Etsi sellaista seuraa, jossa oikeasti alusta asti tuntuu hyvältä eikä tarvitse noin hankalia asioita edes käsitellä ja pähkäillä itsekseen (tai tällaisella keskustelupalstalla). Ei tuollainen ole normaalia ihmissuhteessa.
Pelasta itsesi. Sinä olet itsesi paras ystävä ja aikuisena ihmisenä itse vastuussa omasta hyvinvoinnistasi ja tulevaisuudestasi. Älä luovuta niitä jonkun hämäräperäisen miehen käsiin.
Ap, maailmassa on enemmän sellaisia miehiä joilla ei ole rikollista ja väkivaltaista menneisyyttä, kun sellaisia joilla on. Miksi ihmeessä ehdoin tahdoin siis valitset väkivaltaisen? Onko sinulla joku death wish?
Ansaitset ihan normaalin turvallisen miehen. Yritätkö jostain syystä "pelastaa" tämän, tai koet ettet saa kunnollista, vai molempia?
Alkoholistiperhetausta sinulla?
Kerro onko tama" ei- kaikista tasapainoisin" -uhri tai asiasta kertova mies vai nainen
Vierailija kirjoitti:
Ap, maailmassa on enemmän sellaisia miehiä joilla ei ole rikollista ja väkivaltaista menneisyyttä, kun sellaisia joilla on. Miksi ihmeessä ehdoin tahdoin siis valitset väkivaltaisen? Onko sinulla joku death wish?
Ansaitset ihan normaalin turvallisen miehen. Yritätkö jostain syystä "pelastaa" tämän, tai koet ettet saa kunnollista, vai molempia?
Alkoholistiperhetausta sinulla?
Mitä keittiöpsykologiaa taas XD Älkää te mammat jaksako vaivautua noiden läheisriippuvuus-diagnoosienne kanssa
Ap sun ei nyt pitäisi tuntea mitään velvollisuudentunnetta eikä sitoumusta tuota poikaystävää kohtaan. Ei ole itsekästä eikä julmaa nyt häntä hylätä, vaan tervettä itsesuojeluvaistoa ja oikein. Sinulla on jopa isompi velvollisuus tulevia lapsiasi kohtaan, ettet valitse heille tuollaista isää.
Tee järjellä lista: mitä tiedät?
-että mies on jollekulle tehnyt jotain niin pahaa, että siitä tulee tuomio.
-että Suomessa oikeus yleensä tutkii tapaukset todella, todella tarkkaan, myös syytettyjen oikeudet on vahvat. Voit hyvin olettaa, että hänen tekonsa on näytetty selkeästi toteen.
-että mies ei suostu olemaan sinulle avoin. Liitossa se olisi ihan ykkönen. Se on heillä perheen kulttuuri, eli et voi sitä muuttaa. Varaudu ettet ikinä kuule totuutta asioista jotka ei ole hänelle eduksi.
-että mies epämääräisesti haukkuu jonkun jolle hän on tehnyt pahaa, sekopääksi. Se on toimintatapa hänellä- eli hän tule tekemään sitä myös sinulle, kun on tehnyt sinulle jotain ikävää.
-hän on kykenevä väkivaltaan toista kohtaan. Suuri osa ihmisistä ei ole, edes provosoituna. On paljon ihmisiä jotka ei pysty siihen edes itseään puolustaakseen, iso osa esim raiskausuhreista vain halvaantuu kauhusta.
Lue oma aloituksesi ja kuvittele, että kertoja olisi paras ystäväsi, tai siskosi, tai äitisi? Miten neuvoisit heitä? Pelkäisitkö heidän tai jopa itsesikin puolesta? Haluaisitko että perheesi olisi heidän kanssa juhannuksenvietossa, päästäisitkö lapsesi heille yökylään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, maailmassa on enemmän sellaisia miehiä joilla ei ole rikollista ja väkivaltaista menneisyyttä, kun sellaisia joilla on. Miksi ihmeessä ehdoin tahdoin siis valitset väkivaltaisen? Onko sinulla joku death wish?
Ansaitset ihan normaalin turvallisen miehen. Yritätkö jostain syystä "pelastaa" tämän, tai koet ettet saa kunnollista, vai molempia?
Alkoholistiperhetausta sinulla?Mitä keittiöpsykologiaa taas XD Älkää te mammat jaksako vaivautua noiden läheisriippuvuus-diagnoosienne kanssa
Ei vaan vertaistukea.
Näen oikeasti suurena ongelmana tuon, ettei kumppanisi pysty selvinpäin avoimesti puhumaan asiasta. Minusta se haiskahtaa siltä, että asiaa ei ole käsitelty, ehkä häpeän takia tai muusta syystä. Onkohan vieläpä kaunistellut, jos oikeasti on tosi pahasti käynyt? Eli on riski, että taipumus väkivaltaan (tiukassa tilanteessa) on olemassa ja että häneltä puuttuu välineet käsitellä niitä tunteita tai hallita impulsseja vastaavassa stressaavassa tai ärsyttävässä tilanteessa. Onkohan hän edes hakenut apua tapahtuneen käsittelyyn/omaan käytökseensä? Jos ei, eikä yhäkään pysty puhumaan tapahtumista (selvänä), en jäisi suhteeseen missään tapauksessa. Sun ei tarvitse ap tilata oikeudenkäyntirapsoja tms, vaan miehen on pystyttävä kohtaamaan asiat kunnolla. Avoimin kortein on pelattava, ja otettava vastuu teoistaan, jos hän haluaa olla sun kanssa. Näin mä ajattelisin. Tosin, jos haluaisin erota, niin sanoisin ehkä jonkun muun syyn. Ihan vain siksi, etten vahingossakaan olisi itse ykskaks kohteena siinä tilanteessa. Tsemppiä.
Oma vastuu hyvinvoinnistasi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on menneisyys. Älä arvioi häntä sen perusteella. Anna mahdollisuus kerta olosi on turvallinen ja hyvä.
Näin minäkin sen haluaisin ajatella, toki silti välillä vähän epäilyttää koska ei ole täysin avoin ollut ihan kaikesta ja välttelee asiasta puhumista. Toivoisin, että kertoisi minulle kaiken mitä haluan tietää, sillä se lisäisi turvallisuudentunnetta ja luottoa. Ap
Pointti ei suinkaan ole se, että sinun tulisi katteettomasti "kasvattaa turvallisuudentunnettasi ja luottoa" kyseiseen kaveriin.
Pointti on, ettet sido itseäsi ihmiseen, jonka kanssa jo suhteen alkumetreillä on tällaisia jännitteitä ja miehen taustalla outoa epämääräisyyttä, josta sekavasti selittelee ja jopa rikoksensa uhria ilmiselvästi syyllistäen ja ottamatta vastuuta tekemisistään, mutta ei kuitenkaan pysty rehellisesti ja avoimesti asiasta kertomaan.
Toimi kuten jokainen järkevä ihminen toimisi. Lähde, kun vielä henkisesti ja fyysisesti ehjänä kykenet.
Jos jo suhteen alkuvaiheessa on tuollaista, ongelmilla ei jatkossa ole ainakaan tapana vähentyä. Päinvastoin. Etsi sellaista seuraa, jossa oikeasti alusta asti tuntuu hyvältä eikä tarvitse noin hankalia asioita edes käsitellä ja pähkäillä itsekseen (tai tällaisella keskustelupalstalla). Ei tuollainen ole normaalia ihmissuhteessa.
Pelasta itsesi. Sinä olet itsesi paras ystävä ja aikuisena ihmisenä itse vastuussa omasta hyvinvoinnistasi ja tulevaisuudestasi. Älä luovuta niitä jonkun hämäräperäisen miehen käsiin.
Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Ap, maailmassa on enemmän sellaisia miehiä joilla ei ole rikollista ja väkivaltaista menneisyyttä, kun sellaisia joilla on. Miksi ihmeessä ehdoin tahdoin siis valitset väkivaltaisen? Onko sinulla joku death wish?
Ansaitset ihan normaalin turvallisen miehen. Yritätkö jostain syystä "pelastaa" tämän, tai koet ettet saa kunnollista, vai molempia?
Alkoholistiperhetausta sinulla?
En ole alkoholistiperheestä. Olen kai vain hyväuskoinen ja rakastunut. Toivoin kai, että saisin selville, että mitään niin kamalaa ei ole tapahtunut, etteikö suhdetta voisi jatkaa. Kuten sanoin, olen yrittänyt ottaa selville kaiken mahdollisen, mutta tämä tilanne on minullekin vasta uusi. Yritän tässä nyt päättää, mitä tehdä. Alkaa vaikuttaa vähän siltä, että olen ollut vain todella tyhmä. Tämä on ensimmäinen suhteeni, eikä minulla ole paljoa kokemusta miehistä. Sekin voi osaltaan vaikuttaa siihen, että olen ollut helposti vedätettävissä. :( Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä sun vanhemmat on ?
Eivät tiedä. Olemme täysi-ikäisiä. Ahdistaa, koska haluaisin puhua asiasta heille, mutta en ole toistaiseksi viitsinyt. Ap
Minkä ikäisiä siis olette?? (18v on jo täysi-ikäinen). Onko siis elämänkokemusta minkä verran takana? Ilmeisesti on, jos kerran poikaystävän pahoinpitelytuomiostakin on jo "paljon aikaa"?
Ihmisen aiemmalla elämänkokemuksella on merkitystä tällaisten päätösten tekemisessä ja mielestäni olet järkevä ja ns kypsä, kun pohdit asiaa, vaikka oletkin rakastunut.
Olemme parikymppisiä ja tämä tapahtui kun oli juuri täysi-ikäiseksi tullut. Tämä on ensimmäinen suhteeni ja vähän on miehistä kokemusta, saattaa vaikuttaa asiaan, siihen miten naiivikin olen ollut tämän suhteen. Kiitos, mutta oikeasti kyllä tunnen olevani kaikkea muuta kuin järkevä ja kypsä nyt... :( En ole koskaan ollut oikeuden kanssa tekemisissä ja tätä ketjua luettuani olen ymmärtänyt paljon sellaisia asioita mistä en ennen tiennyt mitään. Siis että miten oikeus todellisuudessa toimii ja myös se, että maailman kiltein tyyppi saattaa ollakin ihan jotain muuta. Ap
Todennäköisyydet on, että itse kerrottuna tapahtumia on vähätelty ja isosti. AP voisi ihan hyvin pyytää käräjäoikeudesta asian paperit nähtäväkseen. Ne on ihan julkisia.
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: mies on syytön, mies on muuttunut eikä mies tekisi sinulle niin.
Niin, ja lisäksi sinä rakastat hänet ehjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyydet on, että itse kerrottuna tapahtumia on vähätelty ja isosti. AP voisi ihan hyvin pyytää käräjäoikeudesta asian paperit nähtäväkseen. Ne on ihan julkisia.
Onko siis niin, että ihan sama millainen tapaus on ollut kyseessä, tiedot voi saada nyt kun tapaus on käsitelty? En ole ihan varma siitäkään, käsiteltiinkö salaisena vai ei. Jos olisi ollut salainen, ovatko tiedot nyt saatavilla kun tuomio on annettu jo? En ymmärrä näistä jutuista mitään, onneksi en ole koskaan aikaisemmin ollut oikeuden kanssa tekemisissä... Tahtoisin vain tietää. Ap
Siis etkä vieläkään ole pyytänyt tuomiota, miten olet pystynyt hillistsemään itsesi? Tee se nyt ja tule sitten meille raportoimaan.
Sinulle Ap - jos nyt päädyt tilaamaan oikeuden antamia päätöksiä niin kerrotko siitä tälle miehelle ? Jos tilaat jotain häntä koskevia papereita ns salaa, onko se mielestäsi rehellistä ? Ymmärrän, että asia vaivaa sinua, mutta onko paras perusta avoimelle ja rehelliselle parisuhteelle ? Kaikkea hyvää toivotan mutta itse toimisin rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisyydet on, että itse kerrottuna tapahtumia on vähätelty ja isosti. AP voisi ihan hyvin pyytää käräjäoikeudesta asian paperit nähtäväkseen. Ne on ihan julkisia.
Onko siis niin, että ihan sama millainen tapaus on ollut kyseessä, tiedot voi saada nyt kun tapaus on käsitelty? En ole ihan varma siitäkään, käsiteltiinkö salaisena vai ei. Jos olisi ollut salainen, ovatko tiedot nyt saatavilla kun tuomio on annettu jo? En ymmärrä näistä jutuista mitään, onneksi en ole koskaan aikaisemmin ollut oikeuden kanssa tekemisissä... Tahtoisin vain tietää. Ap
Jos on salaisia, niin sinuna huolestuisin. Itse olin oikeudessa uhrina raiskauksesta ja niitä papereita ei saa kukaan vielä n. 50 vuoteen luettaviksi. Nukkuvan raiskaaminen Suomessa tosin on vain seksuaalinen hyväksikäyttö, vaikka uhri olisikin ennen nukahtamista sanonut EI. Ehdollista sai tekijä. Kaikille kuulemma väittänyt, että minä valehtelen. Syytön kunnes toisin todistetaan ja hän sai tuomion, eli siitä voi päätellä kukin miten asiat todella meni. Nimikirjaimet J.A.
Sinulle ei tosiaan näy menevän faktat jakeluun. Sinä se jaksat jatkaa kyntämistä siellä omassa harhassasi eli mutussasi. Tulit juuri paljastaneeksi, että perustat omat mielipiteesi vain siihen yhteen (tai niihin muutamiin) pääkäsittelyyn, jossa olet ollut... arvatenkin aina vastaajana. Siinäpä varsinainen meriitti vai kuinka. Näköjään kävi tunteisiin. Alkaa pakkasi hajoamaan.
:D
Kommentistani (niitä on tässä ketjussa aiemmin vain yksi ja tämä toinen) et löydä yhden yhtä virhettä, koska siellä ei sellaista ole. Siinä ainoa syy, miksi et sellaista maininnut. Pelkkä länkytys ei asiaa muuksi muuta. Kun et löydä, niin et löydä. Jätä tiedottaminen oikeusoppineille, joilla asiasta on tieto, äläkä jaa täällä hölynpölyä omasta päästäsi.
Ihan hyvä olisi vihdoin tajuta edes, mitä suomen kielen sana todiste tarkoittaa rikostutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Todiste on näyte rikossyytteen tai/tai siihen liittyvän tapahtuman tueksi.
Ja sinne oikeudenkäyntiin ei edes mennä ilman, että syyttäjä päättää syyttää. Ja kun hän näin päättää, hän esittää oman rangaistusvaatimuksensa oikeudenkäynnin alussa. Lapsellista väittää näin perusasiaa vastaan. Ei ole ainuttakaan rikosoikeudenkäyntiä, jossa syyttäjä ei esittäisi omaa rangaistusvaatimustaan alkupuheenvuorossaan. Ota oppi viisaammiltasi.