Lue keskustelun säännöt.
Miehen ex kävi kotonani poissa ollessamme
18.12.2017 |
Uusperheeni muutti äskettäin uuteen kotiin. Tänään selvisi, että miehen ex on käynyt täällä silloin, kun emme ole olleet itse kotona. Mieheni lapsi oli halunnut esitellä äidilleen huoneensa. Huoneen esittely sinänsä olisi ollut ok, jos olisimme olleet itse kotona, mutta nyt tuntuu ikävältä. Mielestäni todella tökeröä exältäkin tulla toisten kotiin noin vain. Mielestäni hänen olisi pitänyt sanoa lapselle, että tulee toisen kerran, kun mekin kotona. Ko. nainen tuli eron jälkeen entiseen kotiinsa, joka siis eron jälkeen oli miehen koti, kuin omaansa ovikelloja soittelematta. Silloin jouduimme sanomaan, että moinen ei käy. Olisi siis nytkin pitänyt erikseen sanoa etukäteen, että tänne ei sitten tulla noin vaan, kun ei näköjään itse tajua.
Ex on hyvin utelias. Ihan varmasti on kurkistellut muuallekin kuin lapsen huoneeseen. Miten joillain ei ole yhtään rajoja ja hienotunteisuutta? Ärsyttää.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa olla rauhassa ei tarvi sitoutua yhtään mihinkään. Mutta wt ei osaa olla kyrvättä.
Lapset kuitenkin ensin, jos on.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vetänyt herneen nenään tällaisesta:
Eksälläni on uusi perhe ja taapero. Yhteinen lapsemme on vuoroviikkolapsi.
Yks päivä eksä kiikutti tämän uuden lapsensa meille. Hän soitti lapselleni ja pyysi tätä hakemaan taaperon pihalta sisälle.
Minulla kilahti täysin. Olin todella loukkaantunut, että eksä ylittää minun rajani. Toimittaa taaperon meille kysymättä lupaani. Sain aivan alkukantaisen reaktion tästä. Lapseni alkoi itkemään, ettei hän voinut sille mitään, ei häneltä mitään kysytty.
Taaperon äiti taas veti jälkeenpäin herneen nenään siitä, että minä hermostuin asiasta. Minun olisi pitänyt ymmärtää, ettei se lapsen vika ollut.
Ymmärrän kyllä, että kumpikin lapsi oli siihen syypää, mutta pidän törkeänä toimittaa lapsiaan pakalle kysymättä.
!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Nyt hieman huvittaa. Te sanelette (ette edes sovi) miehesi kanssa yhdessä lastenne säännöt ja siihen ei sivulliset huutele.
No millä logiikalla lapsen isä vaimonsa kanssa ei voi sanoa lapselleen sääntöjä millä heidän perheessä eletään ilman että sivulliset siihen huutelevat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen vetänyt herneen nenään tällaisesta:
Eksälläni on uusi perhe ja taapero. Yhteinen lapsemme on vuoroviikkolapsi.
Yks päivä eksä kiikutti tämän uuden lapsensa meille. Hän soitti lapselleni ja pyysi tätä hakemaan taaperon pihalta sisälle.
Minulla kilahti täysin. Olin todella loukkaantunut, että eksä ylittää minun rajani. Toimittaa taaperon meille kysymättä lupaani. Sain aivan alkukantaisen reaktion tästä. Lapseni alkoi itkemään, ettei hän voinut sille mitään, ei häneltä mitään kysytty.
Taaperon äiti taas veti jälkeenpäin herneen nenään siitä, että minä hermostuin asiasta. Minun olisi pitänyt ymmärtää, ettei se lapsen vika ollut.
Ymmärrän kyllä, että kumpikin lapsi oli siihen syypää, mutta pidän törkeänä toimittaa lapsiaan pakalle kysymättä.
!
Siis ei kumpikaan ollut syypää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.
Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
En minä mene lapsen ja tämän äidin väliin. Eikä minun mieheni ole minun lapseni ja tämän isän välissä.
Me olemme ensi sijassa parisuhde. Eikä kukaan tule meidän väliin.
Eikä meillä ole tuota padottua vihaa, mikä sinun tekstistäsi kumpuaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Nyt hieman huvittaa. Te sanelette (ette edes sovi) miehesi kanssa yhdessä lastenne säännöt ja siihen ei sivulliset huutele.
No millä logiikalla lapsen isä vaimonsa kanssa ei voi sanoa lapselleen sääntöjä millä heidän perheessä eletään ilman että sivulliset siihen huutelevat?
Koska tämä vaimo ei ole lapsen vanhempi vaan vain isän kumppani, jota lapsi joutuu sietämään isänsä takia. Välttämättä tämä vaimo ei edes ole mikään pitkäaikainen ratkaisu vaan tilanne voi taas muuttua. Jos olet jonkun vanhempi niin se on ja pysyy olipa nyksät ketä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
En minä mene lapsen ja tämän äidin väliin. Eikä minun mieheni ole minun lapseni ja tämän isän välissä.
Me olemme ensi sijassa parisuhde. Eikä kukaan tule meidän väliin.
Eikä meillä ole tuota padottua vihaa, mikä sinun tekstistäsi kumpuaa.
Juurihan tässä olet pari päivvää meuhkannut miten törkeää oli kun lapsi kutsui oman äitinsä katsomaan huonettaan. Asetat siis itsesi äidin ja lapsen väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Nyt hieman huvittaa. Te sanelette (ette edes sovi) miehesi kanssa yhdessä lastenne säännöt ja siihen ei sivulliset huutele.
No millä logiikalla lapsen isä vaimonsa kanssa ei voi sanoa lapselleen sääntöjä millä heidän perheessä eletään ilman että sivulliset siihen huutelevat?
Koska tämä vaimo ei ole lapsen vanhempi vaan vain isän kumppani, jota lapsi joutuu sietämään isänsä takia. Välttämättä tämä vaimo ei edes ole mikään pitkäaikainen ratkaisu vaan tilanne voi taas muuttua. Jos olet jonkun vanhempi niin se on ja pysyy olipa nyksät ketä tahansa.
Off topic: minun lapseni katkaisi välit isäänsä eikä omasta tahdostaan halua tätä nähdä. Sen sijaan minun miestäni hän ihailee yli kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
Exä on sivullinen uusperheen säännöissä, sen säännöt kenenkä perhe. Voi harmittaa "kehärakkia" mutta näin se vaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
En minä mene lapsen ja tämän äidin väliin. Eikä minun mieheni ole minun lapseni ja tämän isän välissä.
Me olemme ensi sijassa parisuhde. Eikä kukaan tule meidän väliin.
Eikä meillä ole tuota padottua vihaa, mikä sinun tekstistäsi kumpuaa.
Juurihan tässä olet pari päivvää meuhkannut miten törkeää oli kun lapsi kutsui oman äitinsä katsomaan huonettaan. Asetat siis itsesi äidin ja lapsen väliin.
Ensinnäkin, en ole ap, ja olen tullut meuhkaamaan tähän vasta äsken.
En asetu lapsen ja äidin väliin, mutta asetun oman kotini rajalle. Tänne ei kuka tahansa tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Nyt hieman huvittaa. Te sanelette (ette edes sovi) miehesi kanssa yhdessä lastenne säännöt ja siihen ei sivulliset huutele.
No millä logiikalla lapsen isä vaimonsa kanssa ei voi sanoa lapselleen sääntöjä millä heidän perheessä eletään ilman että sivulliset siihen huutelevat?
Koska tämä vaimo ei ole lapsen vanhempi vaan vain isän kumppani, jota lapsi joutuu sietämään isänsä takia. Välttämättä tämä vaimo ei edes ole mikään pitkäaikainen ratkaisu vaan tilanne voi taas muuttua. Jos olet jonkun vanhempi niin se on ja pysyy olipa nyksät ketä tahansa.
Se, että olet vanhempi ei anna sinulle oikeutta puuttua toisen perheen elämään.
Tämä taitaa olla se todellinen syy miksi usein erot ja uusperheet ovat vaikeita. Olet vanhempi ja sinulla on oikeus lapsesi vanhemmuuteen. Se voi olla monelle vaikea erottaa mikä on vanhemmuutta ja mikä taas rajat ylittävää puuttumista ja määräilyä toisen perheen elämään. Sehän taas ei kuulu vähääkään sille toiselle vanhemmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsella siis ole oikeutta pyytää omaa äitiään kylään, ja näyttää missä asuu tai muita asioita joista on innoissaan? Ei äiti ole lapselle vieras, vaan elämän tärkein ihminen, tykkäsit siitä tai et. Ikävä tilanne lapselle muutenkin asua viikko-viikko eri paikoissa, ja sitten pitäisi vielä lisäksi miettiä jotain rajoituksia, ettei äiti voikaan tulla hänen luokseen, vaikka ketään ei olisi edes kotona häiriintymässä..
Sana vieras voi tarkoittaa muutakin kuin tuntematonta henkilöä. Lienet tietoinen, että suomen kielessä on muutamiakin sanoja, joilla on useita merkityksiä? Tässä tilanteessa kyse ei ole äidin ja lapsen suhteesta, vaan äidin suhteesta asuntoon, johon hän menee. Vakituiset ykistyisasunnot voi jakaa kahteen ryhmään: 1. Oma koti ja 2. Muiden koti. Mikäli äiti menee asuntoon, joka ei ole hänelle oma koti, hän menee muiden kotiin. Hän on siis siinä kodissa vieras. Esimerkiksi minun äitini on minun kodissani vieras, mutta hän ei ole minulle vieras ihminen. Se tarkoittaa sitä, että hän ei päätä asioista minun kodissani, enkä minä rötvää sohvalla jotain sarjaa seuraten, vaan pidän vieraalle seuraa.
Yleensä ihmiset ymmärtävät, että silloin kun kyseessä on muiden koti, sinne ei saa mennä ilman lupaa. Lapsen antama lupa ei välttämättä riitä, koska lapsi ei ole täysivaltainen perheenjäsen. Tuolloin tulisi aina varmistaa täysivaltaiselta perheenjäseneltä, että kodissa on ok käydä, vaikka kotona ei ole muita kuin lapsi.
Minä olen tämän lapsen elämän tärkein ihminen ja nyt MINÄ vaan tulen teidän kotiinne kysymättä teiltä ja kertomatta teille yhtään mitään! !!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Nyt hieman huvittaa. Te sanelette (ette edes sovi) miehesi kanssa yhdessä lastenne säännöt ja siihen ei sivulliset huutele.
No millä logiikalla lapsen isä vaimonsa kanssa ei voi sanoa lapselleen sääntöjä millä heidän perheessä eletään ilman että sivulliset siihen huutelevat?
Koska tämä vaimo ei ole lapsen vanhempi vaan vain isän kumppani, jota lapsi joutuu sietämään isänsä takia. Välttämättä tämä vaimo ei edes ole mikään pitkäaikainen ratkaisu vaan tilanne voi taas muuttua. Jos olet jonkun vanhempi niin se on ja pysyy olipa nyksät ketä tahansa.
Se, että olet vanhempi ei anna sinulle oikeutta puuttua toisen perheen elämään.
Tämä taitaa olla se todellinen syy miksi usein erot ja uusperheet ovat vaikeita. Olet vanhempi ja sinulla on oikeus lapsesi vanhemmuuteen. Se voi olla monelle vaikea erottaa mikä on vanhemmuutta ja mikä taas rajat ylittävää puuttumista ja määräilyä toisen perheen elämään. Sehän taas ei kuulu vähääkään sille toiselle vanhemmalle.
Tämä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
Aaargh! Miten helvetissä nyksä on sivullinen omassa kodissaan? Eikö nyksällä ole mitään sananvaltaa siihen, kuka hänen kodissaan käy ilman lupaa? Nyksä voi olla sivullinen lapsen elämässä, mutta hänellä on silti oikeus määrittää säännöt omaan kotiinsa. Mieti nyt vähän, jos lapsi on sijoitettu johonkin perheeseen, onko lapsen biologisilla vanhemmilla oikeus käydä ilman sijaisvanhempien lupaa heidän kotonaan? Mites jos lapsi on adoptoitu, saako lapsen biologiset vanhemmat kulkea adoptionvanhempien kotona ilman lupaa? Eikös nuo sijais- ja adoptiovanhemmat ole ihan vain sivullisia lapsen elämässä joilla ei ole oikeutta määrittää edes oman kotinsa rajoja?
"Yleensä ihmiset ymmärtävät, että silloin kun kyseessä on muiden koti, sinne ei saa mennä ilman lupaa."
:D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D :D
Yleensä ihmiset ymmärtävät, ei kaikki. Koska tunteet, ei järki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun jälkeen ei voi kuin ihmetellä aikuisten ihmisten itsekkyyttä ja lapsellisuutta ja eroperheiden lapsia kyllä käy todella sääliksi. Ei ole mitenkään hyvä alku elämälle joutua retuutetuksi itsekkäiden vanhempien välillä.
Niin, se on varmaan hirveätä tuollaiselle curling-vanhemmalle jos omalla rakkaalle lapselle on sovittu toisen vanhemman toimesta yhteiset perheen säännöt miten eletään ja ollaan siinä perheessä. Ero siihen jos kasvaa pellossa on todella huima.
EnItse nyt ymmärrä pointtiasi. Olemme mieheni kanssa onnellisesti naimisissa ja sanelemme yhdessä lastemme säännöt. Siihen ei sivulliset pääse väliin huutelemaan. Edelleenkin erolasten kohtalo säälittää.
Sama asia meidän uusperheessä.
Olemme onnellisesti naimisissa, eikä tänne sivulliset (ts eksät) huutele. Meillä on meidän omat säännöt.
Ja jokainen erolapsemme on saanut itse päättää, kenen luona asuu ja missä viettää paljonkin aikaa.Paitsi että exät eivät ole sivullisia vaaan lasten vanhempia. Sinä olet tässä se sivullinen, joka menee lapsen ja tämän äidin väliin. Ymmärrän kyllä että olet epävarma asemastasi ja se purkautuu näin ikävällä tavalla. Kyllä minäkin tuossa tilanteessa miettisin miten pieni kynnys miehellä on lähteä taas uutta onnea hakemaan kun on kerran jo partneria vaihtanut. Seuraavat kerrat kuulema sujuvat aina vaan helpommin.
En minä mene lapsen ja tämän äidin väliin. Eikä minun mieheni ole minun lapseni ja tämän isän välissä.
Me olemme ensi sijassa parisuhde. Eikä kukaan tule meidän väliin.
Eikä meillä ole tuota padottua vihaa, mikä sinun tekstistäsi kumpuaa.
Juurihan tässä olet pari päivvää meuhkannut miten törkeää oli kun lapsi kutsui oman äitinsä katsomaan huonettaan. Asetat siis itsesi äidin ja lapsen väliin.
Aika heikot välit on, jos käytöstapojen kaipaaminen niitä heikentää.
Äitipuolen marttyyriviitta on nyt puettu.