Lue keskustelun säännöt.
Miehen ex kävi kotonani poissa ollessamme
18.12.2017 |
Uusperheeni muutti äskettäin uuteen kotiin. Tänään selvisi, että miehen ex on käynyt täällä silloin, kun emme ole olleet itse kotona. Mieheni lapsi oli halunnut esitellä äidilleen huoneensa. Huoneen esittely sinänsä olisi ollut ok, jos olisimme olleet itse kotona, mutta nyt tuntuu ikävältä. Mielestäni todella tökeröä exältäkin tulla toisten kotiin noin vain. Mielestäni hänen olisi pitänyt sanoa lapselle, että tulee toisen kerran, kun mekin kotona. Ko. nainen tuli eron jälkeen entiseen kotiinsa, joka siis eron jälkeen oli miehen koti, kuin omaansa ovikelloja soittelematta. Silloin jouduimme sanomaan, että moinen ei käy. Olisi siis nytkin pitänyt erikseen sanoa etukäteen, että tänne ei sitten tulla noin vaan, kun ei näköjään itse tajua.
Ex on hyvin utelias. Ihan varmasti on kurkistellut muuallekin kuin lapsen huoneeseen. Miten joillain ei ole yhtään rajoja ja hienotunteisuutta? Ärsyttää.
Kommentit (286)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että ajatus exästä kotonasi ei ole kiva. Silti, se on myös lapsen koti ja hänellä on oikeus kutsua vieraita. Oma äiti ei voi olla kiellettyjen listalla. Sun täytyy vain niellä ylpeytesi ja hyväksyä miehesi menneisyys ja se, että lasten elämässä on myös heidän äitinsä. Se kuuluu tohon kuvioon, kun siihen on lähtenyt.
Äiti on äiti, mutta ei hänellä ole asiaa toisen ihmisen kotiin. Lapsi ei sitä kotia omista, kuten ei saa käyttäytyäkään siellä kuten haluaa. Ei lapsi saa mennä esittelemään olohuoneen laatikkojen sisältöjäkään kenellekään.
Kyllä lapsi sen oppii, että on kaksi eri elämää, johon ei toinen kuulu. Väitän, että äiti itse on halunnut tulla käymään, eikä lapsi ole lehdannut kieltäytyä. Harvoin nyt lapsi itse haluaa huonettaan esitellä. Korkeintaan hän voi haluta esitellä jotain tavaraa, ja sen voi viedä mukanaankin.
Minä en todellakaan halua, että eksäni tulisi käymään minun luonani. Minun varpailleni ei tulla tallomaan.
"Lapsella on kaksi elämää, johon toinen ei kuulu". Just.
Ei vaan lapsella on yksi elämä, johon molemmat ja vähän muitakin kuuluu koko ajan. Mitä tiukemmin lasta rajoitetaan ja torutaan, sitä pahempi olo hänellä on.
Sitten saadaan näitä että rippijuhlat täytyy pitää kahteen kertaan eri suvulle, kun eksät ja nyksät eivät sovi samoihin juhliin, ja häihin isää ja hänen uutta puolisoa ei voi kutsua enää ollenkaan, kun sitä kyräilyä ei kestäisi kukaan enää katsoa ja menisi pääparin juhlat pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljosta lyödään vetoa että tämä on nimenomaan naisten ongelma? Oli mies nyxä tai exä niin homma hoituu jotenkin järkevästi.
Minä kunnioitan puolisoani enkä pidä exiä elämässäni muuta kuin pakolliset, kohteliaat kuviot. Ei hän perheeseemme kuulu eikä ole aikuisille enää läheinen, lapsen läheisyydentarvetta täytämme me ja kunnioitamme lapsen läheisyydentarvetta toiseen vanhempaansa.
Vierailija kirjoitti:
Ööööö kyllä mun exä sanoi hetki eron jälkeen ettei hän enää tunne minua, olen ihan vieras ihminen. Ero tarvitsee ainakin sen henkisen välimatkan. Molemmat ollaan ihan lämpimiä ihmisiä mutta emme enää toisillemme. Ja tuskin meidän toistemme nyksillekään, on saattanut kieli laulaa..
Ja minä puhun että kutsutaan meille vieraita, erotuksena niistä ihmisistä jotka asuvat meillä.
Kyllä lapsen äiti tai isä on entiselle puolisolleen ja hänen puolisolleen vieras, joko muuttunut ajoista kun yhdessä on oltu ja rakastettu, tai käymässä vieraana missä ei asu. Vieras sydämessä, vieraana kotona. Se on elämän kulkua.
Kun se on lapsen koti eikä äiti ole koskaan lapselle vieras. Ei kukaan ole sanonutkaan että pitäisi jatkuvasti seurustella ja oleskella ja omilla avaimilla tulla, kunhan nyt kerran näkee lapsen huoneen joka on tälle tärkeä.
Kyllä kovaa on jos ei itsetunto sen verran kestä että yhden huoneen näytön voi lapselta ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että ajatus exästä kotonasi ei ole kiva. Silti, se on myös lapsen koti ja hänellä on oikeus kutsua vieraita. Oma äiti ei voi olla kiellettyjen listalla. Sun täytyy vain niellä ylpeytesi ja hyväksyä miehesi menneisyys ja se, että lasten elämässä on myös heidän äitinsä. Se kuuluu tohon kuvioon, kun siihen on lähtenyt.
Äiti on äiti, mutta ei hänellä ole asiaa toisen ihmisen kotiin. Lapsi ei sitä kotia omista, kuten ei saa käyttäytyäkään siellä kuten haluaa. Ei lapsi saa mennä esittelemään olohuoneen laatikkojen sisältöjäkään kenellekään.
Kyllä lapsi sen oppii, että on kaksi eri elämää, johon ei toinen kuulu. Väitän, että äiti itse on halunnut tulla käymään, eikä lapsi ole lehdannut kieltäytyä. Harvoin nyt lapsi itse haluaa huonettaan esitellä. Korkeintaan hän voi haluta esitellä jotain tavaraa, ja sen voi viedä mukanaankin.
Minä en todellakaan halua, että eksäni tulisi käymään minun luonani. Minun varpailleni ei tulla tallomaan.
"Lapsella on kaksi elämää, johon toinen ei kuulu". Just.
Ei vaan lapsella on yksi elämä, johon molemmat ja vähän muitakin kuuluu koko ajan. Mitä tiukemmin lasta rajoitetaan ja torutaan, sitä pahempi olo hänellä on.
Sitten saadaan näitä että rippijuhlat täytyy pitää kahteen kertaan eri suvulle, kun eksät ja nyksät eivät sovi samoihin juhliin, ja häihin isää ja hänen uutta puolisoa ei voi kutsua enää ollenkaan, kun sitä kyräilyä ei kestäisi kukaan enää katsoa ja menisi pääparin juhlat pilalle.
Rippijuhlat ja häät ovat vähän eri asioita kuin arki tai jokavuotiset joulut.
Kukaan ei ole puhunut lapsen torumisesta tässä ketjussa. Kyse on ”meidän perheen” käytöstavoista, joita myös lapsen tulee noudattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljosta lyödään vetoa että tämä on nimenomaan naisten ongelma? Oli mies nyxä tai exä niin homma hoituu jotenkin järkevästi.
Minun nykyinen aviomieheni meinasi mennä pesäpallomailan kanssa pihalle, kun näki ikkunasta eksäni palloilevan pihalla. Olimme juuri muuttaneet. Hän oli tästä enemmän raivoissaan kuin minä olisin ollut vastaavassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että ajatus exästä kotonasi ei ole kiva. Silti, se on myös lapsen koti ja hänellä on oikeus kutsua vieraita. Oma äiti ei voi olla kiellettyjen listalla. Sun täytyy vain niellä ylpeytesi ja hyväksyä miehesi menneisyys ja se, että lasten elämässä on myös heidän äitinsä. Se kuuluu tohon kuvioon, kun siihen on lähtenyt.
Äiti on äiti, mutta ei hänellä ole asiaa toisen ihmisen kotiin. Lapsi ei sitä kotia omista, kuten ei saa käyttäytyäkään siellä kuten haluaa. Ei lapsi saa mennä esittelemään olohuoneen laatikkojen sisältöjäkään kenellekään.
Kyllä lapsi sen oppii, että on kaksi eri elämää, johon ei toinen kuulu. Väitän, että äiti itse on halunnut tulla käymään, eikä lapsi ole lehdannut kieltäytyä. Harvoin nyt lapsi itse haluaa huonettaan esitellä. Korkeintaan hän voi haluta esitellä jotain tavaraa, ja sen voi viedä mukanaankin.
Minä en todellakaan halua, että eksäni tulisi käymään minun luonani. Minun varpailleni ei tulla tallomaan.
"Lapsella on kaksi elämää, johon toinen ei kuulu". Just.
Ei vaan lapsella on yksi elämä, johon molemmat ja vähän muitakin kuuluu koko ajan. Mitä tiukemmin lasta rajoitetaan ja torutaan, sitä pahempi olo hänellä on.
Sitten saadaan näitä että rippijuhlat täytyy pitää kahteen kertaan eri suvulle, kun eksät ja nyksät eivät sovi samoihin juhliin, ja häihin isää ja hänen uutta puolisoa ei voi kutsua enää ollenkaan, kun sitä kyräilyä ei kestäisi kukaan enää katsoa ja menisi pääparin juhlat pilalle.
Ei lapsi ole nyxää halunnut elämäänsä. Kamala miten ahdistava olo tulee joidenkin uusioperheiden elämästä lapsen kannalta katsottuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljosta lyödään vetoa että tämä on nimenomaan naisten ongelma? Oli mies nyxä tai exä niin homma hoituu jotenkin järkevästi.
Minun nykyinen aviomieheni meinasi mennä pesäpallomailan kanssa pihalle, kun näki ikkunasta eksäni palloilevan pihalla. Olimme juuri muuttaneet. Hän oli tästä enemmän raivoissaan kuin minä olisin ollut vastaavassa tilanteessa.
Kuulostaa siltä että hyvin on päässyt erosta yli. Juokse vielä kun voit.
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajien mielestä on ok, että vieraat ihmiset oleskelevat kotonanne, kun ette itse ole siellä?
Kotini on myös miehen lapsen koti ja hänellä on oikeus tuoda vieraita hänen kotiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljosta lyödään vetoa että tämä on nimenomaan naisten ongelma? Oli mies nyxä tai exä niin homma hoituu jotenkin järkevästi.
Minun nykyinen aviomieheni meinasi mennä pesäpallomailan kanssa pihalle, kun näki ikkunasta eksäni palloilevan pihalla. Olimme juuri muuttaneet. Hän oli tästä enemmän raivoissaan kuin minä olisin ollut vastaavassa tilanteessa.
Kuulostaa siltä että hyvin on päässyt erosta yli. Juokse vielä kun voit.
Häh? Mitä tekemistä aviomiehelläni on minun eroni kanssa? Minä olen eronnut jo 9 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööööö kyllä mun exä sanoi hetki eron jälkeen ettei hän enää tunne minua, olen ihan vieras ihminen. Ero tarvitsee ainakin sen henkisen välimatkan. Molemmat ollaan ihan lämpimiä ihmisiä mutta emme enää toisillemme. Ja tuskin meidän toistemme nyksillekään, on saattanut kieli laulaa..
Ja minä puhun että kutsutaan meille vieraita, erotuksena niistä ihmisistä jotka asuvat meillä.
Kyllä lapsen äiti tai isä on entiselle puolisolleen ja hänen puolisolleen vieras, joko muuttunut ajoista kun yhdessä on oltu ja rakastettu, tai käymässä vieraana missä ei asu. Vieras sydämessä, vieraana kotona. Se on elämän kulkua.
Kun se on lapsen koti eikä äiti ole koskaan lapselle vieras. Ei kukaan ole sanonutkaan että pitäisi jatkuvasti seurustella ja oleskella ja omilla avaimilla tulla, kunhan nyt kerran näkee lapsen huoneen joka on tälle tärkeä.
Kyllä kovaa on jos ei itsetunto sen verran kestä että yhden huoneen näytön voi lapselta ymmärtää.
Olikos se vika sisälukutaidossa vai ymmärryksessä? lapsen äiti saa tulla katsomaan lapsen huonetta jos aikuiset ovat kotona. Ja tästä vierailusta olisi hyvä kertoa etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätäkin ketjua lukiessa ymmärrän oikein hyvin, miksi ihmisillä on vuorovaikutussuhteissa vaikeaa. Koska toiset katsovat oikeudekseen änkeä toisen ihmisen reviirille, eivätkä kunnioita toisen rajoja. Jos kunnioittaisivat, niin ymmärtäisivät, että jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa ja valintoihin.
Tämä kommenttisi olisi hyvä, jos puhuttaisiin yksin elävästä naisesta, mutta tässähän on kyse uusperheestä, johon kuuluu useampi perheenjäsen, joilla jokaisella on omat tunteensa ja mielipiteensä. Valinnoista puhuttaessa aikuiset ovat voineet tehdä valintoja, lapset eivät. Aikuiset ovat päättäneet erota puolisoistaan, mutta eivät lapset ole ottaneet eroa kummastakaan vanhemmastaan. Aikuiset ovat päättäneet perustaa uuden perheen, johon lapset joutuvat muuttamaan halusivat tai eivät ja asumaan uuden puolison kanssa, pitivät lapset hänestä tai eivät. Uusperheessä eläminen vaatii joustoa ja kompromisseja kaikilta osapuolilta, ei siinä voi kukaan exä tai nykyinen yksinään pelisääntöjä sanella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajien mielestä on ok, että vieraat ihmiset oleskelevat kotonanne, kun ette itse ole siellä?
Kotini on myös miehen lapsen koti ja hänellä on oikeus tuoda vieraita hänen kotiinsa.
Lapsella ei ole lupaa tuoda ketä tahansa kotiin. Lapsen tulee pyytää lupa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajien mielestä on ok, että vieraat ihmiset oleskelevat kotonanne, kun ette itse ole siellä?
Kotini on myös miehen lapsen koti ja hänellä on oikeus tuoda vieraita hänen kotiinsa.
Ei ilman sinun ja miehesi lupaa vai käveletkö miehesi yli useinkin? Onko hän se tossu jolta ei koskaan kysytä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätäkin ketjua lukiessa ymmärrän oikein hyvin, miksi ihmisillä on vuorovaikutussuhteissa vaikeaa. Koska toiset katsovat oikeudekseen änkeä toisen ihmisen reviirille, eivätkä kunnioita toisen rajoja. Jos kunnioittaisivat, niin ymmärtäisivät, että jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa ja valintoihin.
Tämä kommenttisi olisi hyvä, jos puhuttaisiin yksin elävästä naisesta, mutta tässähän on kyse uusperheestä, johon kuuluu useampi perheenjäsen, joilla jokaisella on omat tunteensa ja mielipiteensä. Valinnoista puhuttaessa aikuiset ovat voineet tehdä valintoja, lapset eivät. Aikuiset ovat päättäneet erota puolisoistaan, mutta eivät lapset ole ottaneet eroa kummastakaan vanhemmastaan. Aikuiset ovat päättäneet perustaa uuden perheen, johon lapset joutuvat muuttamaan halusivat tai eivät ja asumaan uuden puolison kanssa, pitivät lapset hänestä tai eivät. Uusperheessä eläminen vaatii joustoa ja kompromisseja kaikilta osapuolilta, ei siinä voi kukaan exä tai nykyinen yksinään pelisääntöjä sanella.
Minä kirjoitin ylläolevan ja olen uusperheellinen itse. Samoin eksälläni on uusi perhe.
Mutta ei tällä ole väliä, vaan olen silti samaa mieltä mitä kirjoitin. Minulla on oma koti ja minä määrään täällä. Eksälläni on oma koti, ja hän määrää siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajien mielestä on ok, että vieraat ihmiset oleskelevat kotonanne, kun ette itse ole siellä?
Kotini on myös miehen lapsen koti ja hänellä on oikeus tuoda vieraita hänen kotiinsa.
Lapsella ei ole lupaa tuoda ketä tahansa kotiin. Lapsen tulee pyytää lupa.
"Ketä tahansa". Mutta kun oma äiti ei ole lapselle "kuka tahansa". Millä ajattelit avata tämän säännön lapselle? Kerropa meillekin millä sanoilla. Ei vieraita? Ei muita kuin perheenjäseniä? Hmm.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljosta lyödään vetoa että tämä on nimenomaan naisten ongelma? Oli mies nyxä tai exä niin homma hoituu jotenkin järkevästi.
Minun nykyinen aviomieheni meinasi mennä pesäpallomailan kanssa pihalle, kun näki ikkunasta eksäni palloilevan pihalla. Olimme juuri muuttaneet. Hän oli tästä enemmän raivoissaan kuin minä olisin ollut vastaavassa tilanteessa.
Kuulostaa siltä että hyvin on päässyt erosta yli. Juokse vielä kun voit.
Häh? Mitä tekemistä aviomiehelläni on minun eroni kanssa? Minä olen eronnut jo 9 vuotta sitten.
Juokse nyt vaikka jo pelkästään sen vuoksi että ylipäänsä on menossa yhtään ketään hakkaamaan pesäpallomailan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttajien mielestä on ok, että vieraat ihmiset oleskelevat kotonanne, kun ette itse ole siellä?
Kotini on myös miehen lapsen koti ja hänellä on oikeus tuoda vieraita hänen kotiinsa.
Lapsella ei ole lupaa tuoda ketä tahansa kotiin. Lapsen tulee pyytää lupa.
"Ketä tahansa". Mutta kun oma äiti ei ole lapselle "kuka tahansa". Millä ajattelit avata tämän säännön lapselle? Kerropa meillekin millä sanoilla. Ei vieraita? Ei muita kuin perheenjäseniä? Hmm.
Ei ole lupa kutsua ”ketään, joka ei asu täällä”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljosta lyödään vetoa että tämä on nimenomaan naisten ongelma? Oli mies nyxä tai exä niin homma hoituu jotenkin järkevästi.
Minun nykyinen aviomieheni meinasi mennä pesäpallomailan kanssa pihalle, kun näki ikkunasta eksäni palloilevan pihalla. Olimme juuri muuttaneet. Hän oli tästä enemmän raivoissaan kuin minä olisin ollut vastaavassa tilanteessa.
Kuulostaa siltä että hyvin on päässyt erosta yli. Juokse vielä kun voit.
Häh? Mitä tekemistä aviomiehelläni on minun eroni kanssa? Minä olen eronnut jo 9 vuotta sitten.
Juokse nyt vaikka jo pelkästään sen vuoksi että ylipäänsä on menossa yhtään ketään hakkaamaan pesäpallomailan kanssa.
Et sitten vertauskuvia osaa tulkita?
Rautalangasta: myös mies voi olla tunkeilusta hyvin, hyvin ärsyyntynyt.
Ööööö kyllä mun exä sanoi hetki eron jälkeen ettei hän enää tunne minua, olen ihan vieras ihminen. Ero tarvitsee ainakin sen henkisen välimatkan. Molemmat ollaan ihan lämpimiä ihmisiä mutta emme enää toisillemme. Ja tuskin meidän toistemme nyksillekään, on saattanut kieli laulaa..
Ja minä puhun että kutsutaan meille vieraita, erotuksena niistä ihmisistä jotka asuvat meillä.
Kyllä lapsen äiti tai isä on entiselle puolisolleen ja hänen puolisolleen vieras, joko muuttunut ajoista kun yhdessä on oltu ja rakastettu, tai käymässä vieraana missä ei asu. Vieras sydämessä, vieraana kotona. Se on elämän kulkua.