Lue keskustelun säännöt.
Kysymys avioerosta ja omaisuuden jakamisesta
17.12.2017 |
Ystäväni erosi miehensä kanssa 10vuoden avioliitosta. Heillä oli avioehto, jonka mukaan "toisen nykyinen tai tuleva omaisuus, tuotto tai omaisuuden sijaan tullut omaisuus" ei toiselle kuulu.
Ennen eroa olivat juuri muuttaneet omaan taloon asumaan jonka ystäväni osti itse omilla perintörahoillaan ja talo on vain hänen nimissään. Kaikki talon huonekalut ja kodinkoneet uusittiin tämän muuton yhteydessä ja kaikki ne ystäväni osti omilla perintörahoillaan joko uutena liikkeistä tai käytettynä nettikirppareiden kautta.
Mies on palkannut asianajajan jonka kautta vaatii ystävältäni puolia kaikesta irtaimesta omaisuudesta ja asianajaja kehottaa häntä saapumaan ensiviikolla toimistolleen sopimaan omaisuuden puolittamisesta.
Listalla ovat uudet sänky, sohvat, nojatuolit, keittiön ruokailuryhmä, pesukone, 6kpl design valaisimia, 3 antiikki vitriiniä, 4 mattoa, pölyimuri, kahvinkeitin, mikro ja Arabian vanhat astiastot ja koriste-esineet, televisio, kotiteatteri ja jopa puhelimen laturi ja wc-harja.
Onko miehellä oikeus puoliin irtaimista ottaen huomioon avioehdon?
Ystäväni nettipankista löytyy kuitit kaikista uutena ostetuista irtaimesta sängystä juomalaseihin ja hän on ne tulostanut talteen. Ainoastaan käytettynä ostetuista tavaroista ei löydy kuittia mutta niihinkin todistajat kyllä. Olen itse toisen ystävän kanssa hakenut nämä käytettynä ostetut huonekalut ja astiat tälle eronneelle ystävälle siten että hän on ennen tavaroiden hakua antanut henkilökohtaisesti rahan käteisellä minulle tai toiselle ystävälle. Muistan tarkkaan itse hakemani tavarat ja hinnat ja paikkakunnat (ne olen hakenut autollabi naapurikunnista yksityisihmisten kotoa).
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi on perusteita epäillä että miehen salasuhde alkoi sen myötä hiukan sen jälkeen kun parille teki avioehdon ja avioehto on voinut vaikuttaa miehebm päätökseen hankkia salasuhde toiseen naiseen. Eikö tälläkin voi olla merkitystä asiassa jos oikeuteen lähdetään?
Mies eli pitkään kaksoiselämää ennen kuin salasuhde paljastui. On myös tiedossa että miehen uusi nainen on rahaton ja parilla on rahapula/ tämä ystäväni exmies on isoissa veloissa oleva jossa kymmenien tuhansien ulosotot.
Tämä viimeistään paljastaa jutun provoksi tai sitten olen tajunnut jotain täysin väärin. Avioliitto solmittu jo 10 vuotta sitten mutta sinun teoriasi mukaan salasuhde alkanut sen myötä että ovat tehneet avioehdon? Miksi ihmeessä mies olisi tuossa vaiheessa, monen vuoden liiton jälkeen, suostunut minkäänlaiseen avioehtoon? Eihän hänelle ole siitä mitään hyötyä. Jos kertomasi olisi totta, olisi 100 % varmasti kieltäytynyt ja se siitä. Avioehtoa ei voi toinen osapuoli yksin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yatäväsi palkkaa itsellee oman asianajajan
Hänellä ei ole varaa asianajajaan. Perintörahat menivät taloon ja huonekaluihin ja kodinkoneisiin.
Alustavasti haluaisin kysellä - onko ystävälläni aihetta pelätä että miehelle lain edessä kuuluu puolet irtaimesta?
Eihän kukaan ole oikeasti niin hullu, että käyttää kaikki rahansa ko asioihin? Miksi edes muuttivat juuri, kun kerran hetimiten tuli erokin?
Miehellä oli ollut salasuhde pidemmänaikaa josta kellään ei ollut aavistusta ennenkuin mies kertoi asian normaalin työpäivän jälkeen.
Lisäksi on perusteita epäillä että miehen salasuhde alkoi sen myötä hiukan sen jälkeen kun parille teki avioehdon ja avioehto on voinut vaikuttaa miehebm päätökseen hankkia salasuhde toiseen naiseen. Eikö tälläkin voi olla merkitystä asiassa jos oikeuteen lähdetään?
Mies eli pitkään kaksoiselämää ennen kuin salasuhde paljastui. On myös tiedossa että miehen uusi nainen on rahaton ja parilla on rahapula/ tämä ystäväni exmies on isoissa veloissa oleva jossa kymmenien tuhansien ulosotot.
Eron syyllä ei ole mitään merkitystä omaisuuden jaossa nykypäivänä. Mitään alennuksia omaisuuden jaossa ei saa sillä perusteella, että toinen olisi syypää eroon.
Ystävä käy nyt kuuntelemassa siellä, että mikä on meininki. Kuuntelee perustelut, että miksi avioehtoa ei miehen mielestä pitäisi noudattaa tässä tapauksessa. Eikä laita nimeään mihinkään paperiin ilman omaa asianajajaa. Kalliimmaksi se tulee, että nyt antaa periksi kuin se, että ottaa sen asianajajan vaikka velaksi.
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano ystävällesi, että menee oikeusaputoimistoon.
Suosittelin tätä mutta ystäväni sanoi ettei saa oikeusapua koska asuu omassa talossa/hänellä on omaisuutta. Kehoitin kyllä silti yrittämään.
Oikeusapua saa kaikki, niin rikkaat kuin köyhätkin. Ilmaista oikeusapua sen sijaan vain köyhät.
"Join us again with the young and the restless".. 0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Niin että antaisit pettäjälle palkkioksi vielä satoja tuhansia omaa rahaasi?
Kyllä minä arvostan itseäni ihan normaalilla tavalla, niin etten ottais mitään mukaani. Minkä minä sille voin että suomalaiset on niin alimielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Mä veisin kyllä kaiken mikä irti lähtee ja vaikka möisin.
Jotenkin pitäisi voida todentaa se, mikä perinnön arvo on ollut naimisiinmenohetkellä ja mitä siitä on edelleen jäljellä ja onko siitä osa käytetty. Tuo on vähän tulkinnanvaraista, ostiko hän ne perinnöllään vai muilla rahoilla ellei sitten perintö ollut 100 % hänen rahoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Niin että antaisit pettäjälle palkkioksi vielä satoja tuhansia omaa rahaasi?
Huonekalut ei maksa satoja tuhansia euroja. Talon puolikkaasta ottaisin rahat ja muu saisi jäädä. Ainoastaan omat henkilökohtaiset tavarani ottaisin, mitkä selkeästi ovat minun.
Ystäväsi on hyvin vahvoilla sen irtaimiston osalta, josta hänellä on kuitit. Samoin hänen kannattaa ottaa mukaan asianajajan järjestämään neuvotteluun myös todisteet siitä, että hän on maksanut osan miehen soittimista. Lain mukaan ystävällesi kuuluu myös soittimien arvosta se osa, jonka hän on maksanut.
Miehen asianajajalle ei pidä missään nimessä luovuttaa alkuperäisiä kuitteja, vaan vain kopiot niistä. Tosin jos kaikki on tulostettu päätepankista, niin sittenhän asiassa ei ole ongelmaa, kun alkuperäiset kuitit ovat siellä nettipankissa.
Periaatteessa ystävällesi kuuluu kaikki ne tavarat, joihin hänellä on kuitit. Ainoa uhka tässä on osituksen kohtuullistaminen, jos oikeus katsoo, että tilanne olisi kohtuuton ystäväsi miehen kannalta. Näin voi olla esim. siinä tapauksessa, että ystäväsi rahoilla on ostettu huonekaluja ja miehen rahoilla ruokaa koko perheelle. Tai jos ystäväsi on ollut monta vuotta kotona hoitamassa lapsia ja nämä vuodet on eletty miehen ansaitsemilla rahoilla, voi oikeus katsoa, että kohtuullistamiseen on aihetta. Mitään oikeusjuttua ei tule, jos ystäväsi pääsee jaosta sopuun miehensä ja tämän asianajajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on muutama asia tärkeämpää kun raha. Ne ovat Rakkaus ja Ylpeys.
Ihmekös jos petti kun akka on epäluottamuksessaan tulostellut kuitteja jokaisesta ostamastaan nippelistä. Raha siis miestä tärkeämpää koko-ajan. Hyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pitäisi voida todentaa se, mikä perinnön arvo on ollut naimisiinmenohetkellä ja mitä siitä on edelleen jäljellä ja onko siitä osa käytetty. Tuo on vähän tulkinnanvaraista, ostiko hän ne perinnöllään vai muilla rahoilla ellei sitten perintö ollut 100 % hänen rahoistaan.
Kun on avioehto, ei ole mitään merkitystä sillä, onko tavarat ostettu perintörahoilla vai jollain muilla rahoilla siltä osin, kun ystävällä on kuitit siitä, että hän on ostanut ko. tavarat.
Perinnön arvon todistaminen on sinänsä hyvin helppoa, koska arvo on kerrottu perukirjassa ja lisäksi perintö on jossain vaiheessa maksettu ystävälle, joten hänelle siirretty summa (tai muu omaisuus, esim. osakkeet) näkyy jossain dokumenteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Niin että antaisit pettäjälle palkkioksi vielä satoja tuhansia omaa rahaasi?
Huonekalut ei maksa satoja tuhansia euroja. Talon puolikkaasta ottaisin rahat ja muu saisi jäädä. Ainoastaan omat henkilökohtaiset tavarani ottaisin, mitkä selkeästi ovat minun.
Niinhän ap:n ystävän ex-mies on juuri tehnytkin. Ottanut vielä mukaansa vähän sellaistakin, joka on vaimon hankkimaa ollut. Ja vielä haluaa puolet irtaimistosta tai siis sen arvosta varmaankin, vaikka on avioehto ollut.
Ylpeydellä tarkoitan tervettä itsekunnioitusta. Nro 32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Niin että antaisit pettäjälle palkkioksi vielä satoja tuhansia omaa rahaasi?
Huonekalut ei maksa satoja tuhansia euroja. Talon puolikkaasta ottaisin rahat ja muu saisi jäädä. Ainoastaan omat henkilökohtaiset tavarani ottaisin, mitkä selkeästi ovat minun.
Niinhän ap:n ystävän ex-mies on juuri tehnytkin. Ottanut vielä mukaansa vähän sellaistakin, joka on vaimon hankkimaa ollut. Ja vielä haluaa puolet irtaimistosta tai siis sen arvosta varmaankin, vaikka on avioehto ollut.
Selkeästi kirjoitin, että minä en ottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Provo, koska ei erossa puoliteta omaisuutta vaan sen arvo. Vaikka ei olisi avioehtoa, niin toisen ostamia (ja siten omistamia) tavaroita ei tarvitse jakaa, vain niiden arvo ratkaisee.
Yksikään fiksu asianajaja ei ryhdy jakelemaan kirjeitä, joissa sanotaan, että Arabian lautaset menee nyt puoliksi.
Tuskin siinä asianajajan kirjeessä sanottiin, että jokainen tavara pitää jakaa puoliksi. Todennäköisesti siinä sanottiin, että irtaimisto kokonaisuudessaan pitää jakaa niin, että kummankin osuus siitä on arvoltaan yhtä suuri. Minusta ap:n juttunon täysin uskottava, vaikka ap sotkeekin siihen tarnoita miehen uskottomuudesta. Sillä ei ole mitään merkitystä omaisuuden jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ottais mitään mukaani, jos mua olis petetty. Hyi, muistuttais koko ajan siitä nöyryyttämisestä.
Niin että antaisit pettäjälle palkkioksi vielä satoja tuhansia omaa rahaasi?
Huonekalut ei maksa satoja tuhansia euroja. Talon puolikkaasta ottaisin rahat ja muu saisi jäädä. Ainoastaan omat henkilökohtaiset tavarani ottaisin, mitkä selkeästi ovat minun.
Niinhän ap:n ystävän ex-mies on juuri tehnytkin. Ottanut vielä mukaansa vähän sellaistakin, joka on vaimon hankkimaa ollut. Ja vielä haluaa puolet irtaimistosta tai siis sen arvosta varmaankin, vaikka on avioehto ollut.
Selkeästi kirjoitin, että minä en ottaisi.
Talon puolikkaasta (joka siis on kokonaan puolison omistama ja hankkima ja avioehto on) halusit kuitenkin rahat mukaasi. Juuri sitä rahaa jutun häipynyt mieskin on vailla.
Varmasti siitä joku tiesi. Ihan varmasti. Ei nuo salassa pysy. :'D Vaikka idiootit niin luulee..