Meillä on neljä lasta. Mitä mietteitä se sinussa herättää?
Arki ja pyhät on hektistä menoa aamusta iltaan. Leviäsikö sinulla kasetti, vai olisiko se jopa unelmasi?
T. Mies 36v
Kommentit (83)
No huh huh, aika kamalaa. Ei olisi mun juttuni kun haluan elää muutenkin kuin lasteni kautta. 2 on ihan ehdoton yläraja.
Vierailija kirjoitti:
Sellasta, että pitäkää lapsenne kurissa kaupassa ja opettakaa heille, että kiertävät kaukaa toiset ihmiset. Kassajonossa ei saa tunkea kiinni muihin ihmisiin. Värikkäät tapit elikä lapset ovat pelottavia.
Näin toimitaan. Eilen vein pojan autoon kun ei alkoi osoittaa mieltään kaupassa. Siihen on nollatoleranssi. Vanhemmat lapset, jotka jo kymmenen ja yli kanssa kokeilivat kerran ja ottivat heti opikseen. Hyväkäytöksisiä lapsia ovat.
Vierailija kirjoitti:
Materiaalisesta hyvästä... Väitän että Suomessa ei voi tienata niin paljon, että rahat riittää 4 lapsen tarpeiden ostamiseen niin ettei heidän tarvi kadehtia muita. Jollekin hyvä tulo on 3000 e/kk, mutta toimarillekaan ei jää 10 000e/kk -palkasta käteen kuin 6000e. Jos siitä otetaan pois kuudelle sopivan talon lainalyhennys n. 3000e/kk ja 1000e ruokakulut, jää jäljelle 2000e joka kuu laskuihin 6 hengen vaatteisiin, polkupyöriin, lomakassaan, jättiautoon..
Jos puoliso työskentelee, tuskin tienaa yhtä hyvin eikä näin ollen vaikuta tilanteeseen juurikaan. Me tarjoamme normaalituloilla lapselle kalliin harrastuksen, jokavuotiset lomamatkat, muumimaailma-käynnit ja kivat vaatteet sekä kännykät.
Meillä on neljä lasta ja molemmilla hyvät palkat. Asutaan lähellä helsingin keskustaa, kaikki lapset voi harrastaa mitä haluavat, tehdään ulkomaanmatkoja useamman kerran vuodessa jne.
Sitten taas tuo huomionsaaminen on se hankalampi juttu. Tietty siinäkin auttaa kun lapsilla on isommat ikäerot niin teinien kanssa voi olla silloin kun pienemmät nukkuvat yms.
Teillä on kaksi lasta liikaa. Ajattelisitte maapallo-parkaa ja sen liikakuormitusta. Vaikka myöhäistähän se nyt on...
Eipä mitään. Paitsi kiva, että neljän lapsen vanhemmallakin jää hömppäänkin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että vanhemmuus näissä suurperheissä on hyvin erilaista kuin yhden tai kahden lapsen perheissä. Suurperheissä se on enemmän rutiinien hallintaa ja kokonaisuuden ohjaamistaja pienissä perheissä kandenkeskistä keskustelua ja vuorovaikutusta. Suurperheissä vanhemmilla ei ole aikaa paneutua päivittäin kahdenkeskisiin, intensiivisiin leikkihetkiin jokaisen lapsen kanssa. Olen kohdannut niitäkin, jotka väittävät, että he toimivat näin suurperheestä huolimatta, mutta todellisuudessa heillä ei ole käsitystä siitä, miten paljon kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa pienissä perheissä on. Toisaalta suurissa perheissä lapsilla on todennäköisemmin kavereita sisaruksistaan, mikä on suuri rikkaus lapselle. Itselläni on yksi ja me olemme lapsen kanssa lähes jokaisen hetken kahden tai kolmenkesken, mistä on lapselle varmasti hyötyä. Toisaalta koko perhe tiedostaa ja lapsikin on tuonut esille, että hän haluaisi sisaruksia ja se olisi lapselle parempi kuin ainoana lapsena oleminen juurikin tuon lapsiseuran vuoksi.
Onhan ne suurperheetkin aiemmin olleet pieniä perheitä. Yleensä lapset tulevat yksi kerrallaan, joten kyllä kai vanhemmilla on näkemys siitä, millaista oli yhden tai kahden lapsen perheessä.
Itse olen nelilapsisen perheen nuorimmainen ja vihasin lapsuuttani isossa katraassa. Kamala meteli ja säätö koko ajan. Joka paikassa piti olla aina joku sisarus mukana. Ikinä ei saanut olla rauhassa. Toivottavasti sinun lapsesi eivät ahdistu isosta perheestä.
Itselläni on yksi lapsi. Sopiva luku minulle. Elämä on rauhallista ja leppoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nelilapsisen perheen nuorimmainen ja vihasin lapsuuttani isossa katraassa. Kamala meteli ja säätö koko ajan. Joka paikassa piti olla aina joku sisarus mukana. Ikinä ei saanut olla rauhassa. Toivottavasti sinun lapsesi eivät ahdistu isosta perheestä.
Itselläni on yksi lapsi. Sopiva luku minulle. Elämä on rauhallista ja leppoisaa.
Olen ainut lapsi, vihasin sitä. Tunsin itseni yksinäiseksi isossa omakotitalossa. Kadehdin monilapsisia perheitä, niissä aina mentiin ja tehtiin kaikkea kivaa. Aina oli säpinää. Meillä oli hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Toivottavasti sinun lapsesi ei ahdistu pienestä perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nelilapsisen perheen nuorimmainen ja vihasin lapsuuttani isossa katraassa. Kamala meteli ja säätö koko ajan. Joka paikassa piti olla aina joku sisarus mukana. Ikinä ei saanut olla rauhassa. Toivottavasti sinun lapsesi eivät ahdistu isosta perheestä.
Itselläni on yksi lapsi. Sopiva luku minulle. Elämä on rauhallista ja leppoisaa.
Olen ainut lapsi, vihasin sitä. Tunsin itseni yksinäiseksi isossa omakotitalossa. Kadehdin monilapsisia perheitä, niissä aina mentiin ja tehtiin kaikkea kivaa. Aina oli säpinää. Meillä oli hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Toivottavasti sinun lapsesi ei ahdistu pienestä perheestä.
ikävää jos sinulla oli huono perhe. Meille sai aina tulla kavereita ja he viihtyivätkin meillä.
Minulla oli onnellinen lapsuus ja nuoruus ainoana.
Iloa ja positiivista oloa herättää. Muidenkin valkoisten pitäisi tehdä samalla tavalla. Sen sijaan tummaihoisten kanssa lisääntyvien kannattaisi pitää mielessä, että lisääntyminen on todella epäekologista.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nelilapsisen perheen nuorimmainen ja vihasin lapsuuttani isossa katraassa. Kamala meteli ja säätö koko ajan. Joka paikassa piti olla aina joku sisarus mukana. Ikinä ei saanut olla rauhassa. Toivottavasti sinun lapsesi eivät ahdistu isosta perheestä.
Itselläni on yksi lapsi. Sopiva luku minulle. Elämä on rauhallista ja leppoisaa.
Minä olin ainut lapsi ja kaipasin aina sisaruksia. Tunsin olevani jotenkin outo, kun kaikilla kavereilla oli sisaruksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nelilapsisen perheen nuorimmainen ja vihasin lapsuuttani isossa katraassa. Kamala meteli ja säätö koko ajan. Joka paikassa piti olla aina joku sisarus mukana. Ikinä ei saanut olla rauhassa. Toivottavasti sinun lapsesi eivät ahdistu isosta perheestä.
Itselläni on yksi lapsi. Sopiva luku minulle. Elämä on rauhallista ja leppoisaa.
Minä olin ainut lapsi ja kaipasin aina sisaruksia. Tunsin olevani jotenkin outo, kun kaikilla kavereilla oli sisaruksia.
Harmi kun vanhempasi eivät vieneet terapiaan.
priimasperma kirjoitti:
Arki ja pyhät on hektistä menoa aamusta iltaan. Leviäsikö sinulla kasetti, vai olisiko se jopa unelmasi?
T. Mies 36v
Mulla leviäisi kasetti heti. Meillä on yksi lapsi 14v.
Hyvä että hektisyyden keskellä ehtii heittää aivot narikkaan aivovapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Hyi yök.Kuormitatte liikaa tätä maapalloa, pirun itsekästä.
Yäks. Itse kuormitat. Lennä Marsiin.
Meilläkin on neljä lasta. Juuri sopiva määrä meille. Kaikki saavat harrastaa ja tärkeimmät asiat heille hankitaan (isommille tietokoneet, puhelimet, mielekkäät vaatteet jne). Eivät saa kaikkea mitä muut, mutta en ole itsekään saanut, vaikka olin ainut lapsi. Ei ollut ongelma, ymmärsin ettei kaikkea voi saada. Isompana tein kesätöitä, että sain esim.ostettua vastaavat merkkifarkut mitä muilla oli.
Kerron mun teineille tämän. Ne kyllä yleensä kiertää kaikki rumat ja mielestään vanhat kaukaa, pelkäävät vissiin että saavat tartunnan.