Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nietzsche pilasi elämäni
16.12.2017 |
Olen luonteeltani empaattinen, mutta Nietzschen argumentit empatiaa kohtaan ovat niin voimakkaat, etten osaa suhtautua empaattisuuteeni ja kykyyni tuntea myötätuntoa hyväksyvästi. Jos tunnen sympatiaa jotakuta kohtaan, tunnen tavallaan sympatiaa itseäni kohtaan, koska olen ehtinyt asettaa itseni toisen asemaan. Kaikki myötätunto on lopulta omahyväistä. Mitään muita arvostettavia ominaisuuksia minulla ei empatiakyvyn lisäksi ole, nyt sekin on viety minulta pois.
Kommentit (45)
Minulle jäi Friedrichista hyvin ylimielinen, suorastaan psykopaattinen kuva. Hän taisi myös olla sitä mieltä että nykyinen riistokapitalismi on hyve.
Friedrich = kärtsättyä rikkautta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko toisen vahingoittaminen ok koska ei saa tuntea empatiaa silloinkaan jos joku toinen vahingoittaa itseä?
En ikinä lukenut Niecheä kun se kalskahtikin jotenkin tympeän vihamielisen aggressiiviselta, teko-intellektuellilta ja hyödyttömältä. Se oli varmaankin oikea päätös.
En muista mitä oli sanonu, kerro jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, mutta ajattele näin: eivät ne "feikki"empatiasi/sympatiasi kohteet tiedä tuota, joten heitä myötätuntosi ilahduttaa kuitenkin. Mutta ymmärrän hyvin tuon ajatuskehän, mulla jotenkin vastaavan aiheutti psykoterapia: se sai epäilemään ja analysoimaan kaikkea ja koin kaikki tunteet tietyllä tavalla tuotetuiksi, epäaidoiksi ehkä siis. Ns. "luonnollisen" ihmisen kuolema (tai jotain sinne päin).
En minäkään Nietzscheztä pidä, mutta en minä osaa hanttiinkaan laittaa tyydyttävällä tavalla. Onhan maailmassa paljon tieteelllisiä tosiasioita, jotka ovat epämiellyttäviä. Empatian omahyväinen luonne on yksi niistä. Kyllähän empatia on evoluutionkin kannalta välttämätöntä, ja itse pidän empaattisista ihmisistä - tai ainakin saavat oloni tuntemaan paremmaksi kuin ilkeät ihmiset - mutta vaikea tässä on enää tuntea ylpeyttä ja iloa siitä, että tuntee empatiaa muita kohtaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nietze taisi olla vähän päästään pipi ja purki angstiaan kirjoihin. Oman aikansa bipo- erityislapsi, you bame it.
Nykyään noita hotinoita ei kukaan enää edes jaksa lukea, kuin ehkä se luokan yksi angstinen 16v nuori...
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, mutta ajattele näin: eivät ne "feikki"empatiasi/sympatiasi kohteet tiedä tuota, joten heitä myötätuntosi ilahduttaa kuitenkin. Mutta ymmärrän hyvin tuon ajatuskehän, mulla jotenkin vastaavan aiheutti psykoterapia: se sai epäilemään ja analysoimaan kaikkea ja koin kaikki tunteet tietyllä tavalla tuotetuiksi, epäaidoiksi ehkä siis. Ns. "luonnollisen" ihmisen kuolema (tai jotain sinne päin).
Juurikin ”feikiksi” tässä itsensä tuntee. Minua ei hirveästi lohduta että empatiani kohteet eivät tiedosta asiaa, päinvastoin, tunnen että salaan heiltä jotain. Tuntuu melkein että teen pilaa heidän kustannuksellaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nietze taisi olla vähän päästään pipi ja purki angstiaan kirjoihin. Oman aikansa bipo- erityislapsi, you bame it.
Nykyään noita hotinoita ei kukaan enää edes jaksa lukea, kuin ehkä se luokan yksi angstinen 16v nuori...
Ei hän kyennyt elämään oppiensa, tai ihanteittensa mukaisesti, mutta kyllä hän aikamoinen nero silti oli. Ja oikeassa monessa asiassa.
Ap
Mitäpäs, jos lukisit Nietschestä ihan henkilönä, niin huomaisit ettei sellaista rassukkaa kannata seurata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan lähdet naisenkin luo ruoska kourassa, koska Iso-N niin neuvoo.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan lähdet naisenkin luo ruoska kourassa, koska Iso-N niin neuvoo.
En minä ole Nietzschen palvoja. Päinvastoin, yritän tässä juuri päästä hänestä eroon!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsit siis ikäänkuin vastalääkettä Nietzchelle? Siis haluatko jotain lukuvinkkejä, jotka auttaisivat kumoamaan N:n ajatukset mielestäsi? En v*ttuile, vaikka täällä on ollut paljon negaa; itse pidän ongelmaasi mielenkiintoisena ja palaan asiaan tänään, jos ehdin! -Seiska
No lue seuraavaksi Jeesuksen vuorisaarna.
Googlehakuun "antidote to nietzsche" tulee kaikennäköistä ainakin semimielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, mutta ajattele näin: eivät ne "feikki"empatiasi/sympatiasi kohteet tiedä tuota, joten heitä myötätuntosi ilahduttaa kuitenkin. Mutta ymmärrän hyvin tuon ajatuskehän, mulla jotenkin vastaavan aiheutti psykoterapia: se sai epäilemään ja analysoimaan kaikkea ja koin kaikki tunteet tietyllä tavalla tuotetuiksi, epäaidoiksi ehkä siis. Ns. "luonnollisen" ihmisen kuolema (tai jotain sinne päin).
Juurikin ”feikiksi” tässä itsensä tuntee. Minua ei hirveästi lohduta että empatiani kohteet eivät tiedosta asiaa, päinvastoin, tunnen että salaan heiltä jotain. Tuntuu melkein että teen pilaa heidän kustannuksellaan.
Ap
Ei se feikkiydentunne johdu suoraan FN:stä ainakaan välittömästi. Kyllä sen saa yhtään älykäs ja angstinen ihminen helposti koettua ilmankin, vaikka kyllähän äijän vaikutus länsimaiseen itsekriittisyyteen on arvaamattoman laaja. Toki sitä saa harrastaa ja kehittää vapaammin täällä, mutta muistan itsestäni tuon tunteen niin nuorelta iältä, etten suoraan kyllä ole vaikutteita ehtinyt silloin omaksua mistään.
Mutta vaikka FN kykenee soittelemaan ahdistuneen ihmisen kieliä poikki ja ajamaan epätoivoon liian totisen ihmisen, ei sitä sanomaa ole pakko ottaa noin raskaasti. Nietzsche oli moralisti sitten kuitenkin, ja koppavan pikkupojan asentein halveksi kaikkea ja kaikkia omista psyykkisistä lähtökohdistaan. Sinun ei tarvitse ihailla sellaista touhua, itse asiassa antimestarisi perspektivismin mukaan hänen perspektiivinsä on kuitenkin vain se yksi näkökulma maailmaan.
Yhtä hyvin voi ajatella, että vaikka empatian mieltäisi noin, kuten se teknisesti ihmisen kohdalla ehkä usein aikalailla meneekin, niin sitä ei tarvitse pitää kuvainraastona. Kaikki riippuu lähtökohdastasi. Minä esimerkiksi pidän ihmistä lähtökohtaisesti aggressiivisena ja itsekeskeisenä apinalajina, jolla on hiukan liian näppärä koneisto ulkoistamaan päässään kaikki ikävät asiat muiden ominaisuuksiksi. Niin tästä lähtökohdasta ihailen ja arvostan syvästi sitä, että meillä on niinkin paljon kuitenkin mahdollisuuksia toimia noin vajavaisin empatiakyvyin melkoisesta vihantuottokyvystämme huolimatta toisten hyväksi.
Lisäksi, ei tarvitse lukea Frans de Waalia oivaltaakseen, että meissä on kuitenkin se eläimellinen tunnetaso, joka laittaa laumaeläinten tunnetason soimaan yhdessä. Kaikki samaistuminen ja lämpimät tunteet eivät mene älyn ja egon kautta sitten kuitenkaan. Ihmisen ongelma on enemmänkin se, että kaikenlainen itsetehostus, sievistely, kulttuurin virheet ja sekä yksilön että yhteisön typeryys irrottaa meidät yhteydestä peruseläimellisiin tunteisiin.
On ymmärrettävää että hirvittävän väkivaltaisessa maailmanhistoriassa on yritetty vedota ihmisen inhimillisiin kykyihin kaikin keinoin, jotta maailmasta saataisiin siedettävämpi. Se on tehonnutkin, mutta toisaalta kääntöpuolena loputon halveksimiskykymme on liittänyt eläimiin niin paljon pahaa, että niiden todellinen luonne on unohtunut. Kun katsoo muutaman sadan vuoden takaisia maalauksia, hevosilla on ilmeitä sekä katse. Nykytaiteessa niillä on pään muotoisella alueella kaksi kiiltävää palloa korvien alapuolella.
Ruoskajuttua voi vähän leventää tuolta. Katsokaa se toinen kuva.
Itse en ottaisiNietzschen oppeja miksikään omaksi henkilökohtaiseksi moraaliseksi ohjenuorakseni.
Mutta kun luin Nietzscheni aikoinaan kulttuurianalyysin kannalta, niin ne olivat todella mukaansatempaavia ja mielenkiintoisia kirjoituksia, eivät mitenkään elämää pilaavia.
Oswald Spengler on selvästi ottanut muuten Nietzschen ajattelusta vaikutteita hahmotellessaan omaa "maailmanhistorian morfologiaansa".
Alue: Aihe vapaa
Mix itseään kohtaan ei saisi tuntea empatiaa?