Nietzsche pilasi elämäni
Olen luonteeltani empaattinen, mutta Nietzschen argumentit empatiaa kohtaan ovat niin voimakkaat, etten osaa suhtautua empaattisuuteeni ja kykyyni tuntea myötätuntoa hyväksyvästi. Jos tunnen sympatiaa jotakuta kohtaan, tunnen tavallaan sympatiaa itseäni kohtaan, koska olen ehtinyt asettaa itseni toisen asemaan. Kaikki myötätunto on lopulta omahyväistä. Mitään muita arvostettavia ominaisuuksia minulla ei empatiakyvyn lisäksi ole, nyt sekin on viety minulta pois.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sitä sopii miettiä, mikä on Friedrichin vaikutus nykypäivänä. Itse olen sitä mieltä, että aliarvioimme sen omaksi vahingoksemme. Samalla nimittäin lentää lapsi kuin pesuvesikin.
Länsimaisen kulttuurin vahvuus on nimenomaan sekoitus viiltävääkin kritiikkiä ja huumoria. Ja toisaalta lempeyden ihailu ja altavastaajan puolustaminen. Kun tämä yhdistelmä käännetään tarkastelemaan omaa toimintaa, on mahdollista saada aikaan kehitystä, jossa samaan aikaan huomioidaan ihmisen tarpeet ja rajataan itsetoteutuksen hölmöimpiä ilmenemismuotoja.
Foucault on yksi keskeinen hahmo tässä. Valtaa ei ole ennen häntä oikein osattu tarkastella ivallisesti ja analysoiden yhtä aikaa. Se on vielä Marxilla ollut pelkkä kauhea lelu, joka on joko sulla tai mulla joten mieluummin sitten mulla ja se siitä.
Jos mietitään asiaa sen kautta, miten suurta tuhoa länsimaisen kulttuurin tuottamat taidot ja tiedot kykenevät tuottamaan, niin ilman ilkeilevää hovinarria se taitotaso on ollut ase pikkulapsen kädessä. Nietzscheläisen perinteen kautta meillä on edes jotain toivoa käydä käsiksi jaettuun itsetärkeyteemme ja ehkä jopa saada maailmasta siedettävämpi paikka. Sellainen, jossa kyetään säätelemään ja rajaamaan lajin hölmöyden tuloksia, ennen kuin niihin hukutaan.
Foucault oli v*tun hullu
Hulluko ei voi saada mitään todellista aikaan?
Vierailija kirjoitti:
En muista mitä oli sanonu, kerro jotain.
"Mikä ei tapa niin se vahvistaa. "
Toimiikohan oikeasti jossain asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista mitä oli sanonu, kerro jotain.
"Mikä ei tapa niin se vahvistaa. "
Toimiikohan oikeasti jossain asiassa?
Onhan siinä paljon perää, jos asia otetaan hiukan kuvainnollisemmin. Että joko se asia tappaa sinussa jotain ja heikkenet ja taannut, tai sitten onnistut korjamaan vauriot ja luomaan niistä jotain uutta. Tietysti yksi ongelma on siinä, että se korjaaminen saattaa kestää kauemmin kuin elämää on jäljellä.
Jeesus on vähän hankala. Hän kun ei helpolla päästäisi taivaaseen, jos et myy koko omaisuuttasi ja antaisi sitä köyhille. Siihen ei edes paavi ole pystynyt. Muutenkin mm. se mikäli vain ajatteletkin muuta naista olet tehnyt aviorikoksen.. on ihan ok ja loogista, mutta kuka nyt tuollaista pystyy parisuhteessa ylläpitämään vuosikymmenestä toiseen. Nykyarvoilla ainakin useimmat haistattaisivat tuollaiselle jesselle ja pitäisivät totaali-hörhönä. Ei kai ihmekään että vähemmän suvaitsevana aikana päätyi ristille.
Jos tehdään rakkaudesta niin silloin mielestäni.