Kuinka moni nuori oikeasti motivoituu ruotsin opiskeluun, kun ainoana perusteluna on se, että pitää osata palvella ruotsinkielisiä?

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluan kauemmaksi Pohjoismaista Venäjän etupiiriin! Putin, rakkauteni!

Minä haluaisin lähemmäksi EU:n ytitimiä Saksaa ja Ranskaa ja kauemmaksi täältä pohjoismaisesta pakkoruotsi-impivaarasta, jossa saamme käydä kauppaa ja tehdä yhteistyötä vain Ruotsin (ja ehkä myös Norjan) kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajana tienaa Norjassa 2 k€/kk enemmän kuin suomessa. Ruotsilla pärjää siellä kohtuullisesti. Eli parempi palkka voisi motivoida ihmisten auttamisesta kiinnostuneita.

Toistaalta onko Suomen yhteiskunnan tehtävä pakko-opettaa jotain kieltä, jotta voisi muuttaa juuri Ruotsiin/Norjaan ja mennä sinne maksamaan veroja?

Koulu ja kaikki oppiaineet valinnanvapaiksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän minulle on ollut hyötyä espanjan opiskelusta. Voi flirttailla ja höpötellä komeiden espanjalaisten miesten kanssa. Ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla. 💃😍Olisin opiskellut ruotsin tilalla ranskaa jos olisi ollut mahdollisuus valita. 😢

Kuka on kieltänyt sinua opiskelemasta ranskaa, vaikka omin päin?

Kuka kieltää opiskelemasta ruotsia omin päin? Miksi sen pitää olla kaikille pakollista joka ainoalla opintojen tasolla ala-asteelta yliopistoon asti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

on monia syitä sille miksi kannattaa opetella ruotsia.

-kun opettelee tuota kieltä, niin pystyy helpommin opiskelemaan muita germaanisia kieliä

-ruotsalaiset eivät puhu englantia, joten suomalaiset bisnesmiehet saavat ison etun muun maalaisiin kauppamiehiin, kun käyttävät ruotsalaisten kanssa ruotsia.

-ruotsi on sivistyskieli, jota ymmärretään laajalta eri puolilla pohjoismaita.

Että mitä?

En edes vastusta ruotsin opiskelua, mutta nyt oli niin käsittämättömät perustelut ettei ikinä. Ruotsalaisetko ei osaa englantia, varsinkaan bisnesmiehet? Olipas hauska vitsi. Jos haluaa opiskella germaanisia kieliä, voi ihan yhtä hyvin aloittaa vaikka saksasta. Tai englannista. Ja ruotsin kielellä ei automaattisesti pärjäät, vaikka muut pohjoismaiset kielet sukua onkin. Voit pystyä myymään hampurilaisen, mutta jos bisneksiä hierotaan, niin ei se kouluruotsi pitkälle vie tanskalaisen tai norjalaisen kanssa...

Itse asiassa sugar deittailua kokeilleena voin sanoa että ruotsalaiset bisnesmiehet puhuvat järkyttävän huonosti englantia! Enkä puhu nyt mistään vanhoista patuista vaan kolmekymppisistä miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajana tienaa Norjassa 2 k€/kk enemmän kuin suomessa. Ruotsilla pärjää siellä kohtuullisesti. Eli parempi palkka voisi motivoida ihmisten auttamisesta kiinnostuneita.

Toistaalta onko Suomen yhteiskunnan tehtävä pakko-opettaa jotain kieltä, jotta voisi muuttaa juuri Ruotsiin/Norjaan ja mennä sinne maksamaan veroja?

Koulu ja kaikki oppiaineet valinnanvapaiksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Pakkoruotsittajan kahdella aivosolulla ei ilmeisesti voi käsittää sitä, että vaihtoehtoja on muitakin kuin "pakkoruotsi" tai "kaikki aineet valinnaisiksi". Katso esim. miten Ahvenanmaalla toimitaan. Siellä ei ole pakkosuomea, mutta perusaineet ja koulunkäynti ylipäätään on pakollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, omat poikani saavat myös ruotsista kymppejä. Kivasti nostaa keskiarvoa. Lisäksi ovat hyvin tietoisia Suomen työtilanteesta ja vastaavasti siitä, että Ruotsissa on töitä ihan eri tavalla. Lukiolaiseni sanoikin joskus, että olisi hyvä jos ruotsi olisi valinnainen, niin sitä osaavilla olisi entistäkin isompi etu.

Kylläpä etu on niillä, jotka osaavat sellaista kieltä, jota ei jo lähes kaikki osaa.  Ja käytännössä on niin, että suomenruotsalainen menee aina poikasi edelle, kun oikeasti hyviä ruotsin kielen osaamista edellyttäviä työpaikkoja jaetaan.

Juuri sain Ruotsista työtarjouksen, jossa nimenomaan sanottiin, että hyvä kouluruotsi riittää.

Uliuliuliuuuuuuuuuuuuu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.

Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.

Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, omat poikani saavat myös ruotsista kymppejä. Kivasti nostaa keskiarvoa. Lisäksi ovat hyvin tietoisia Suomen työtilanteesta ja vastaavasti siitä, että Ruotsissa on töitä ihan eri tavalla. Lukiolaiseni sanoikin joskus, että olisi hyvä jos ruotsi olisi valinnainen, niin sitä osaavilla olisi entistäkin isompi etu.

Kylläpä etu on niillä, jotka osaavat sellaista kieltä, jota ei jo lähes kaikki osaa.  Ja käytännössä on niin, että suomenruotsalainen menee aina poikasi edelle, kun oikeasti hyviä ruotsin kielen osaamista edellyttäviä työpaikkoja jaetaan.

Onpa sekavaa. Onko äidinkielesi joku muu kuin suomi?

Tarvitsetko tavuviivat?

Rautalankaa:

- Kun kaikki ovat lukeneet ruotsia, etu on sillä, joka osaa jotain sellaista kieltä, jota kaikki muut eivät ole lukeneet

- Suomenruotsalaiset menevät aina tarvittaessa ruotsia lukeneen suomenkielisen edelle, kun täytetään merkittäviä virkoja ja tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin taitoa

Höpöhöpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajana tienaa Norjassa 2 k€/kk enemmän kuin suomessa. Ruotsilla pärjää siellä kohtuullisesti. Eli parempi palkka voisi motivoida ihmisten auttamisesta kiinnostuneita.

Toistaalta onko Suomen yhteiskunnan tehtävä pakko-opettaa jotain kieltä, jotta voisi muuttaa juuri Ruotsiin/Norjaan ja mennä sinne maksamaan veroja?

Niin, onhan se fiksumpaa maksaa kaikille vaan Suomessa työttömyyskorvausta. Tässä maassa kun ei työpaikkoja ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajana tienaa Norjassa 2 k€/kk enemmän kuin suomessa. Ruotsilla pärjää siellä kohtuullisesti. Eli parempi palkka voisi motivoida ihmisten auttamisesta kiinnostuneita.

Toistaalta onko Suomen yhteiskunnan tehtävä pakko-opettaa jotain kieltä, jotta voisi muuttaa juuri Ruotsiin/Norjaan ja mennä sinne maksamaan veroja?

Niin, onhan se fiksumpaa maksaa kaikille vaan Suomessa työttömyyskorvausta. Tässä maassa kun ei työpaikkoja ole.

Onko sinulla kristallipakko, joka kertoo, että nyt pakkoruotsin opintonsa aloittavien siirtyessä työelämään työpaikkoja on juuri Ruotsissa ja Norjassa? Entä jos niitä onkin Saksassa ja Ranskassa silloin?

Suomen yhteiskunnan etu olisi se, että kansalla kokonaisuutena olisi monipuolinen kielitaito, koska kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä kieliä tulevaisuudessa tarvitaan. Ruotsin pakko-opettaminen on kaikkien munien laittamista samaan koriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.

Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.

Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.

Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.

Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.

Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.

Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.

Pärjäätkö sillä espanjallasi Espanjassa? Itselläni oli suuria vaikeuksia pärjätä edes Englannissa kouluenglannillani, joka oli vahva laudatur.

Olen käynyt koulua elämästäni karvan vajaa 30 vuotta.

Meillä on myös pakkoenglanti, pakkoliikunta, pakkomusiikki, pakko sitä, pakko tätä. Lisäksi on pakko maksaa veroja ja pakko kuolla.

Miksei kapinoida pakkopuutöitä vastaan? Minua ei vittuakaan kiinnosta veistellä voiveitsiä.

Tanskaöainen yrirtäjäystäväni käyttää ruotsalaisten kanssa englantia - ei pidä antaa toisille etua käyttää neuvotteluissa omaa äidinkieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.

Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.

Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.

Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.

Pärjäätkö sillä espanjallasi Espanjassa? Itselläni oli suuria vaikeuksia pärjätä edes Englannissa kouluenglannillani, joka oli vahva laudatur.

Anteeksi mutta miten voi olla mahdollista että et pärjää englannilla Englannissa? Milloin olet päässyt ylioppilaaksi?

Pakko-sana on paikallaan kielestä puhuttaessa, koska kieli sisältää kulttuurivallankäyttöä.

Minulle on ollut ruotsinkielestä valtavasti hyötyä. Ihan savolainen olen ja kouluruotsilla menin kesätöihin Tukholmaan. Sitten matkaoppaaksi, lentoemännäksi ja kaupallisten opintojen jälkeen töihin pohjoismaalaiseen yritykseen, jossa ei pärjäisi ilman ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kieli muiden joukossa. Koskaan ei haittaa oppia uusia taitoja.

Juuri niin, ja koska ruotsi on kieli muiden joukossa, sen pitäisi olla samalla viivalla muiden kanssa, eli keskenään vaihtoehtoisesti valitaan jokin opiskeltava kieli: ruotsi, saksa, ranska, espanja tms.

Suomessa ei kukaan opi koulussa espanjaa tai ranskaa niin hyvin, että sillä taidolla mitään tekisi. Jos on aloittanut saksan ensimmäisenä vieraana kielenä, voi olla mahdollista päästä niin pitkälle kouluaikana, että sillä saksantaidolla pystyisi jossain alkeellisessa palvelutilanteessa operoimaan.

Nyt olet kyllä väärässä. Espanja on mielestäni paljon helpompi kieli kuin englanti ja kirjoitin molemmista E:t ylioppilaskirjoituksissa. Toki englanti oli pitkänä ja espanja lyhyenä mutta minulla oli takana espanjan opintoja alle vuoden verran ja opiskelin 4 kurssia itsenäisesti kotona. Ruotsista tuli C. Kyllä se motivaatio opiskella kieltä merkitsee enemmän kuin koulun tuntimäärät.

Pärjäätkö sillä espanjallasi Espanjassa? Itselläni oli suuria vaikeuksia pärjätä edes Englannissa kouluenglannillani, joka oli vahva laudatur.

Pärjään paremmin espanjallani Espanjassa kuin ruotsillani Ruotsissa. Ja eihän kukaan opi kieltä paremmin kuin puhumalla ja harjoittelemalla sitä. Itse pärjäsin Englannissa 15-vuotiaana ilman ongelmia, miten voi olla mahdollista että laudaturin kirjoittanut ei pärjää?

- etulyöntiasema moniin virkoihin ja muihin tehtäviin hakiessa, joissa ruotsin kielen taitoa vaaditaan.

- hyvällä ruotsilla pärjää myös muissa pohjoismaissa

- moniin korkeakouluihin on ruotsinkielisille linjoille omat kiintiöt ja hakijoita huomattavasti vähemmän, joten mahdollisuudet saada opiskelupaikka ovat paljon paremmat

Näihin ruotsintaitoisten "etuoikeuksiin" on sitä paremmat mahdollisuudet mitä enemmän pakkoruotsia kohtaan on julkista vastustusta ja negatiiviset asenteet. Kannattaa opiskella ruotsia, oikealla asennoitumisella se on kaiken huipuksi hurjan helppo kieli oppia.