Jouluksi kauheaan lapsuudenkotiin?
Lapsuuteni oli isän takia helvettiä. Siihen sisältyi fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä minkä vuoksi olen ollut koko aikuisikäni mielenterveyskuntoutuja. Äitini kieltäytyi ja kieltäytyy vieläkin uskomasta mitä isä minulle teki. Hän oli työnsä takia hyvin harvoin kotona ja olin täysin isäni armoilla ja hänestä riippuvainen kunnes pääsin muuttamaan pois. Perheemme oli varakas ja vanhemmat korkeasti koulutettuja. Kulissit olivat siis kunnossa ja kun yritin pyytää ulkopuolisilta apua minut leimattiin valehtelijaksi. Olivathan vanhempani niin hienoja ihmisiä.
Sen jälkeen kun muutin pois olen käynyt lapsuudenkodissa vain harvoin. Joulut olen viettänyt ensin yksin kotona ja psykiatrisella osastolla ja elämän alettua viimein sujua myös puolisoni kanssa ja hänen perheen luona. Nyt kuitenkin erosimme juuri ja jäin 2-vuotiaan yksinhuoltajaksi. Yllättäen äitini otti yhteyttä ja alkoi painostaa minua ja lastani jouluksi heille! Heillä on mielestään oikeus tutustua lapsenlapseensa ja minulla velvollisuus mahdollistaa se.
Mitä tekisitte tilanteessani? Ahdistaa se että vanhemmillani on edelleen ote minusta koska muuten en todellakaan harkitsisi sinne menemistä.
Kommentit (125)
Hyvää, eikun ihanaa joulua täältäkin ap:lle! Olet hieno ja arvokas ihminen ja jonain päivänä tajuat sen itsekin - lisäksi olet lapsesi ainoa äiti, hänen elämänsä tärkein ja rakkain ihminen. Toivottavasti terapia auttaa sinua saamaan rauhaa asiasta niin, että näet yhtä selkeästi kuin näin ulkopuolinen näkee, minkälaisia hirviöitä _molemmat_ vanhempasi ovat. Heillä ei ole sinuun mitään oikeuksia, he eivät olisi koskaan sinua ansainneet, mutta jostain syystä kohtalo oli sinulle julma. Nyt kun olet aikuinen, voit valita sen, ettet antaa heidän sinua enää jatkossa satuttaa ja voit valita elämääsi itse hyviä asioita, kun et ole enää noiden ihmisten vallan alla - se mitä on tapahtunut, on tapahtunut ja he ovat lytänneet sinua ja polkeneet itsetuntosi maahan heti synnyttyäsi, mutta ehkä jonain päivänä, tyttäresi, läheisten, arvoistesi ihmisten ja terapian avulla alat nähdä sen, mitä oikeasti ansaitset. Ja se on vain hyvää. Noilla hirviöillä ei ole sinulle mitään positiivista annettavaa, ei myöskään lapsellesi eikä kenellekään muulle lapselle tässä maailmassa, eikä heillä ole sen enempää oikeutta teeskennellä isovanhemmuutta kuin vanhemmuuttakaan, sen hommansa he ovat jo hoitaneet niin huonosti kuin sen vaan voi hoitaa, eikä sen jälkeen kenenkään kuulu saada mitään uusia mahdollisuuksia. Käytännössä estäisin molempien numerot ja tosiaan osoite yms. salaiseksi. Äitisi ei ansaitse mitään sääliä eikä yhteydenpitoa, hän on oikeasti tiennyt ja mahdollistanut lapsuutesi eikä ole mikään oikea äiti. Ilman vanhempia pärjää kyllä, olen itsekin ollut koko aikuiselämäni ilman vanhempia (alkoholisti-isä hylkäsi jo lapsuudessa + äiti kuoli (olen elänyt sinuun verrattuna tosi helpon lapsuuden, mutta sen verran kuitenkin rankkaa, että olihan se rankkaa) ja vaikka se toki onkin vähän hankalampaa välillä, kuin mitä nyt keskimäärin tuntuu olevan niillä joilla on vanhemmat jotka auttavat yms. niin ihan hyvää elämää elän. (En osaa edes ajatella, että olisi jotain vanhempia joiden luokse menisin jouluna, outo ajatuskin.) Toivon elämääsi ja lapsesi elämään kaikkea hyvää, iloa ja rakkautta! Ehkä tämä on ensimmäinen joulu niistä monista jouluista, kun vihdoin alat päästä vapaaksi lapsuudestasi. Niin ja todellakin haluan vielä sanoa sen, että älä anna näiden elämän pienten lelliporsaiden epäuskojuttujen ahdistaa. Monet ihmiset ovat eläneet kovin, kovin helpon elämän, hyvä heille. Heille kaikki toisten vastoinkäymiset ovat kuviteltuja ja provoja. Sellaisten ihmisten mielipiteillä ei ole mitään arvoa, jotka eivät mitään mistään ymmärrä. Halaus sinulle ja lapsellesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammat rientävät vastaamaan rakenneltuun trolliin.
Trolli tai ei, mutta toivottavasti tämän ketjun vastauksista on apua kaikille niille, jotka kamppailevat samantapaisen ongelman kanssa.
Ihanko tosissasi kuvittelet, että lukijoissa on paljonkin eronneita pikkulasten yh-äitejä, joiden oma äiti esittää täysin kohtuuttomasti perustellun vaatimuksen tuoda pikkulapsi pedofiilin ulottuville? Varmaan joka niemennotkelmassa tuollaisten kysymysten kanssa kampaillaan.
Tuohan on se tyypillinen perustelu trolliin langenneelta. Niin mutta, kun tästä voi olla apua jollekin vaikka avaus olisikin valetta...[/quotemitä ei itse kie, sitä einolem on tyypillinen tapa suojata itseään pahuudelta. Minä en viitsi edes kirjoittaaomia lapsuusmuistojani, kun kukaan ei kuitenkaan usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinussa on voimaa ja järkeä, teit oikein. Suojelet lasta ja itseäsi. Ei kukaan rakastava vanhempi vaadi vain lastenlastaan ns. itselleen, välittämättä suhteestaan omaan lapseensa. Sinuna puhuisin lapselle vanhemmistasi etäisesti, mutta neutraalin hyvää. Erittele aina omat kokemuksesi vanhemmistasi niin, ettet ohjaa lasta tuntemaan samaa tunnetta, mitä sinulla on. Lapsellesi soisin, että jos hän on kiinnostunut isovanhemmistaan, varmaan onkin kasvaessaan, kävisitte yhdessä lapsen kanssa vanhempiesi luona, pikaisella vierailulla. Itse tiedät, milloin on sopiva ajankohta, toivottavasti ennen lapsen kouluikää. Lapsellakin on juuret.
Et voi olla tosissasi. Pitäisikö ap:n kasvattaa tyttärensä pedarin ihanneikään hyvää puhuen, ja viedä sitten tytär pedaripapan luo, kun tyttö ei osaa yhtään varoa? Jos lapsella on mädät juuret, ne pitää katkaista.
T: Pedaripapan uhri
Ap kysyi, missä lapsen iässä ja miten muut ovat kertoneet lapsellensa. Vastasin omakokemuksesta, kun minulle ei kerrottu mitään. En viitsi edes selittää, miltä on tuntunut, kun en nähnyt kertaakaan isovanhempiani. Kun ei tiennyt mitään omista juuristani, oli ne sitten mitä oli, olen aina tuntenut itseni erilaiseksi, muista vetäytyneeksi. Tietoisuus ei ole sama asia, mitä kommentissasi yrität ikävästi vääntää.
Toivotat sille pedorunkkarille pitkät vitut ja et mene
Hyvää joulua, ap! Olet todellinen sankari kun olet tuosta kaikesta selvinnyt niin hyvin että pystyt suojelemaan itseäsi ja tytärtäsi <3