Mites se Likaiset Legendat menee... ja Joutsenlaulu. En muista, mut jos joku alottaa ni muistuu mieleen.

taas lapset pihalla nään , ikkunas alla leikkivän leikkejään

Likaiset Legendat I Lyrics







kai joku hänet muistaa

hän oli tähtenä eilisen taivaan

mut hän pimeäksi sammuneena

laski pinnalle maan



hän ei tyytynyt koskaan mihinkään

hän vielä tahtoi joukkoon jumalien

niin hän sai päällensä kirouksen

joka kaiken häneltä vei



hän tahtoi nimensä tähtiin

hän halusi olla kuolematon

mutta silloin ennen tähdenlentoa

pakko kuolla on



enää silmästä silmään

hän ei pysty ketään katsomaan

hän kai kuolisi häpeästä

ilman aurinkolasejaan



ehkä liian kauan

hän on jatkanut kulkuaan päällä maan

eihän kukaan tahdo seinälleen

lian tahrimaa legendaa



nyt kertovat hänen löytäneen

paikkansa tuskaisessa roolissaan

eikä yksikään joka häneen uskoo

huku milloinkaan

Taas lapset pihalla näät

ikkunas alla leikkivän leikkejään

Taas siihen paikallesi ikkunaan jäät

siihen ikkunaan jäät

Lennät vuosien taa

Ne muistot päivittäin sut valtaansa saa

Ne joutsenlauluun etsii taas laulajaa

etsii taas laulajaa



Nuo hetket syntymästä kuolemaan

kun silmäluomiin heijastuu

Saa toiset uskomaan kai jumalaan

toiset saatanaan tai mihin vaan

Muttei kuitenkaan tähän maailmaan



Sä kerran löysit myös sen

tuon puolen vuosisadan rakkauden

Sun oli helppo olla onnellinen

olla onnellinen



Nyt mitä vaistollas teet

kun linnut pesästään on pois lentäneet?

On enää valokuvat kellastuneet

Ne selaat taas uudelleen

ja taas uudelleen



Et ehkä sääliäni kaipaa

Ei se saa tuskaa puutumaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa

Tuo tuska kiinnii saa kenet vaan

Tuo tuska kiinni saa



Suruhuntusi näät

Se viisi vuotta sitten sai hengittää

Sut joutsenlaulu silloin sai itkemään,

sut sai itkemään



Tahtoisit olla niinkuin silloinkin

kun peityit huntuun valkoiseen

Se jäänyt on jo ajan jalkoihin

niin kuin sinäkin



Tahtoisin yrittää

mä että silloin veden pinnalle jään

kun joen tulvivan mä uomistaan nään

kun joen tulvivan nään



Nuo naiset marketeissa kärryineen

ja miehet kantabaareissaan

Nuoruuden lähteestä kai haaveilee

ja tuska laimenee tai miten vaan



Taas hetken lähempänä kuolemaa

Ei haihdu tuska milloinkaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa

tuo tuska kiinnii saa kenet vaan

Tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa

Joutsenlaulu Lyrics







Taas lapset pihalla nään

ikkunas alla leikkivän leikkejään

Taas siihen paikallesi ikkunaan jäät, siihen ikkunaan jäät



Lennät vuosien taa

Ne muistot päivittäin sut valtaansa saa

Ne Joutsenlauluun etsii taas laulajaa, etsii taas laulajaa



Nuo hetket syntymästä kuolemaan mun silmäluomiin heijastuu

Saa toiset uskomaan kai Jumalaan, toiset Saatanaan, tai mihin vaan

Muttei kuitenkaan tähän maailmaan



Sä kerran löysit myös sen

Tuon puolen vuosisadan rakkauden

Sun oli helppo olla onnellinen, olla onnellinen



Nyt mitä vaistoillas teet

Kun linnut pesästään on pois lentäneet

On enää valokuvat kellastuneet, jos elät taas uudelleen, taas uudelleen



Et ehkä sääliäni kaipaa, ei se saa tuskaa puutumaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa Tuo tuska kiinni saa kenet vaan

Tuo tuska kiinni saa



Suruhuntusi nään, se viisi vuotta sitten sai hengittää

Sut Joutsenlaulu silloin sai itkemään, sut sai itkemään



Tahtoisin olla niin kuin silloinkin, kun peityit huntuun valkoiseen

Se jäänyt on jo ajan jalkoihin niin kuin sinäkin



(solo)



Tahtoisin yrittää ja että silloin veden pinnalle jään

Kun joen tulvivan mä uomista nään, kun joen tulvivan nään



Nuo naiset marketeissa kärryineen ja miehet kantabaareissaan

Nuoruuden lähteistä kai haaveilee, kai tuska laimenee, tai miten vaan



Taas hetken lähempänä kuolemaa, ei haihdu tuska milloinkaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa, tuo tuska kiinni saa

Kenet vaan, tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa

Vierailija:

Taas lapset pihalla näät

ikkunas alla leikkivän leikkejään

Taas siihen paikallesi ikkunaan jäät

siihen ikkunaan jäät

Lennät vuosien taa

Ne muistot päivittäin sut valtaansa saa

Ne joutsenlauluun etsii taas laulajaa

etsii taas laulajaa

Nuo hetket syntymästä kuolemaan

kun silmäluomiin heijastuu

Saa toiset uskomaan kai jumalaan

toiset saatanaan tai mihin vaan

Muttei kuitenkaan tähän maailmaan

Sä kerran löysit myös sen

tuon puolen vuosisadan rakkauden

Sun oli helppo olla onnellinen

olla onnellinen

Nyt mitä vaistollas teet

kun linnut pesästään on pois lentäneet?

On enää valokuvat kellastuneet

Ne selaat taas uudelleen

ja taas uudelleen

Et ehkä sääliäni kaipaa

Ei se saa tuskaa puutumaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa

Tuo tuska kiinnii saa kenet vaan

Tuo tuska kiinni saa

Suruhuntusi näät

Se viisi vuotta sitten sai hengittää

Sut joutsenlaulu silloin sai itkemään,

sut sai itkemään

Tahtoisit olla niinkuin silloinkin

kun peityit huntuun valkoiseen

Se jäänyt on jo ajan jalkoihin

niin kuin sinäkin

Tahtoisin yrittää

mä että silloin veden pinnalle jään

kun joen tulvivan mä uomistaan nään

kun joen tulvivan nään

Nuo naiset marketeissa kärryineen

ja miehet kantabaareissaan

Nuoruuden lähteestä kai haaveilee

ja tuska laimenee tai miten vaan

Taas hetken lähempänä kuolemaa

Ei haihdu tuska milloinkaan

Tuo tuska laulun tämän kirjoittaa

tuo tuska kiinnii saa kenet vaan

Tuo tuska kiinni saa kenet vain haluaa

" Kai joku hänet muistaa, hän oli tähtenä eilisen tarinan. Nyt vain pimeässä sammuneena, laski(?) pinnalle maan. Hän ei tyytynyt koskaan mihinkään, hän vielä tahtoi joukkoon jumalien. Niin hän sai päällensä kirouksen joka kaiken häneltä vei" ... Tai jotenkin sinnepäin :)

Taas lapset pihalla nään, ikkunas alla leikkivän leikkejään...tai jotain sinnepäin mut Likaisten Legendojen alkua en muista minäkään

En tykkää yön nykyisestä tuotannosta, mutta 80-luvulla osattiin tehdä biisejä.

Niin Paljon Me Teihin Luotettiin





Kai muiostat sen kun ensi kerran kohtasin sun

kaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiin.

Suurin silmin niin me kauaksi katsottiin

eikä uskottu että joskus kävisi niin

Että tiemme näin kulkisi toisia päin

Mä luulin, että tie ei meille liian kapea oo



Niin maailma muuttuu niin

vaikken uskonut, että muut usko ihmisiin

Ja yksin jäin, keskelle kaikkea jäin.

Poissa ystävyys vain tyhjyys käsissäin,

Ja kanssa tyhjyyden katkerien kyynelten

me hyvästeltiin ja kaikki kaunis poissa on.



chr.

Niin paljon me teihin luotettiin,

uskottiin ja rakastettiin, ja kun mä selkäni

käänsin pois, iskit puukon mun unelmiin.



Niin paljon me teihin luotettiin,

kanssas kyyneleet vaihdettiin,

kai joku pyyhkii puukon sun matkallas

Jonka iskit mun unelmiin



Niin, maailma muuttuu niin vaikka pahalta tuntui

se kaikki mennyttä on, ja helpompaa

meille kaikille helpompaa on kun erottiin

ja voin kaiken unohtaa

Ja sylini on sulle avoinna kuin silloikin

kun ensi kerran kauan sitten kohdattiin



chr.

chr.

Kauan aikaa sitten annoit hälle huoneesi avaimen

Yksinäisyyteesi päästit sisään uuden ihmisen

Hän kanssas kantoi kaksoisvuoteen yksiöösi sisään

Kaiken annoit rakkaudelle, mut saitko siltä mitään

Mut hän vain nousi uuteen junaan sanomatta sanaakaan

Hän antoi sulle avaimensa ja vaihtoi uuteen paikkaan

Et ymmärtänyt häntä, hän ei katsonut edes silmiiin

Vasta aamulla heräsit todellisuuteen, jota pelkäsit aina niin



Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin

joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin

Nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa

että laiva saapuu ja sirpaleet pois kuljettaa

Nyt piirrät jäljet rakkaudestas naistenhuoneen seinään

Nyt vain elät maailmaa, jota kukaan toinen ei nää

Nyt kukaan sua ei tajuu, et osaa enää katsoa silmiin

Moni tahtoisi silti sua koskettaa, moni tahtois sut herättää henkiin

Hän Tanssi Kanssa Enkeleiden





Hän tanssi kanssa enkeleiden

Tanssi pienen tanssin

Vaan tiedän etten koskaan voi häntä unohtaa



Palat pienet nuo, edessäni nään

Joita paikolleen en saanut milloinkaan

Sen jo tiedän miten synnytään ja miten täältä lähdetään

Vaan tärkeintä en tiedä kuitenkaan



Kun suljen silmät niin hän on täällä taas

Ja taas voin nähdä jokaisen askeleen

Voin nähdä, voin elää ja voin unohtaa

Voin tuntea sen kaiken uudelleen



Kun hän vain tanssi kanssa enkeleiden

Tanssi pienen tanssin

Tähtinäytöksensä jälkeen kun tulenliekki vaan

Hän tanssi kanssa enkeleiden

Vain yhden valssin

Vaan tiedän etten koskaan voi nähdä kauniimpaa



Suuret kellot asemien hiljaisten

Niitä ihminen ei osaa pysäyttää

Ja viimeiset tilit kun maksetaan

Mistä tietää kuinka paljon käteen jää



Kun hän vain tanssi kanssa enkeleiden

Tanssi pienen tanssin

Tähtinäytöksensä jälkeen kun tulenliekki vaan

Hän tanssi kanssa enkeleiden

Vain yhden valssin

Vaan tiedän etten koskaan voi nähdä kauniimpaa



Kun suljen silmät niin hän on täällä taas

Ja taas voin nähdä jokaisen askeleen

Voin nähdä, voin elää ja voin unohtaa

Voin tuntea sen kaiken uudelleen



Kun hän vain tanssi kanssa enkeleiden

Tanssi pienen tanssin

Tähtinäytöksensä jälkeen kuin tulenliekki vaan

Hän tanssi kanssa enkeleiden

Vain yhden valssin

Vaan tiedän etten koskaan voi nähdä kauniimpaa



Tanssi kanssa enkeleiden

Tanssi pienen tanssin

Tähtinäytöksensä jälkeen kuin tulenliekki vaan

Tanssi kanssa enkeleiden

Vain yhden valssin

Vaan tiedän etten koskaan voi häntä unohtaa

Tia-Maria





kirjeesi alkoi niin julmasti hei

altani jalat se viikoksi vei

kuinka mun viereltä vois

hypätä pois?



vieläkö muistat sen keväisen yön?

väitätkö että mä sanani syön?

elämä helpompi ois

jos unohtaa vois



mut odota vaan

mua odota vaan

kyllä sun kiinni mä saan

sielu tuskaa on taas tulvillaan



Tia-Maria sua kaipaan niin

Tia-Maria oon yksin

Tia-Maria sua kaipaan niin

Tia-Maria jäät mun haaveisiin

Tia-Maria jäät haaveisiin



viimeinen rivi, mä rakastan sua

kaikki ei tietenkään saa unohtua

eikä mun viereltäin vois

liueta pois



lopuksi kirjoitit vielä ps:

muistele mua, muista myös itseäs

tahtoisi en, enkä vois

hävitä pois

Laulu Rakkaudelle





monet laulut kertoo kuinka juodaan

kuinka perhe ulos potkitaan

monet laulut kertoo miten lyödään

ja kuinka rikkaudet kokoon haalitaan

ei ole mies eikä mikään joka ei lyö,

joka tappelua ei aikaiseksi saa

olet kova vasta kun on musta vyö

kuka uskaltaa enään rakastaa?



laulu rakkaudelle

tosi koville hemmoille, tytöille

jotka uskaltavat tunnustaa

kuinka paljon merkitsee

kun on joku jota rakastaa



moni mies vääntää porun kaljatuoppiin

kun kysyt miksi, työpaikan syy

pomo painaa päälle eikä oikein kulje

ei ole ketään kelle tämän kertoisin

meistä kukaan ei ole niin vahva

että yksin tämän polun taivaltaa

kyllä jenkeissäkin vaihtuu valta

kun joskus nancy kuolla kupsahtaa

" uneen mennyt on yö

joka kasvoilles lyö

naurun niin kärsivän

tuskan vääristämän



aseman taa

pakenit maailmaa

etkö nää elämän

sun käsistäs vain valuvan



Angelique, kun laitat silmät kii

niin paljon nähtävää maailmaan jää

huomiseen kai näämme uudelleen

sun kätees tartun kii

oo, Angelique



monta unelmaa

katuun särkyä saa

päälle sirpaleiden

syljet taas pettyen



et saa luovuttaa

maailma tää houkuttaa

eteenpäin jatkamaan

huomiseen katsomaan



Angelique, kun laitat silmät kii

niin paljon nähtävää maailmaan jää

huomiseen kai näämme uudelleen

sun kätees tartun kii

oo, Angelique



kaikki näkevät sen

kuolleen rakkauden

suudelman viimeisen

niin myrkyllisen



mikä toiveesi vei

toiset piitanneet ei

se sut itkemään saa

jos tahdot, luokseni jää

"

mä jäin siihen sua katsomaan

enkä ensin ymmärtänyt sanaakaan

mitä sä oikein sanoit

joo, mä halusin tietää mikä sä oot

sun puheesikin on ihan kummaa

tää oli mulle uutta



niin alkoi se kaunis varietee

johon sain mä aitiopaikan

sen ensinäytökseen

niin alkoi se kaunis varietee

jota ei kai enää esitetä

koskaan uudelleen



sä veit mut läpi vieraan kaupungin

sen valot sai mut eetterin

ilman viiniä humaltumaan

ne kaikki tyhjät kauniit laitakadut

pimeyden sytyttämät mainosvalot

sai vanhan maailmani unohtamaan



niin paljon liian vähän aikaan

me saatiin siihen mahtumaan

vaikkei tiedetty toisistamme mitään

niin paljon liian vähän aikaan

vaikka mä olisin halunnut nähdä

vielä paljon enemmän



mutta mitä mä haluun ja mitä mä saan

jos kaikki kaatuu yhteen unelmaan

ja vaikken mä saanut sua itsellein

ehkä joskus silti vielä tajuun

miks' mä tän laulun tein



mun täytyi kääntyä takaisin

mä vaan seisoin ja tuijotin

kun sä kuljit pois

ja pian en nähnyt enää muuta

kuin vain pelkän kulissin

sen vieraan kaupungin



niin loppui se kaunis varietee

johon sain mä aitiopaikan

sen ensinäytökseen

niin loppui se kaunis varietee

jota ei kai enään esitetä

koskaan uudelleen

Viivy aamukuuteen, Lea, on muuten uneni niin ankeaa, meitä täysikuu ja hulluus valvottaa, tosiaan.. Tai jotain, muisti on jo näin vanhalla suhteellisen hatara.. :))

Likaiset Legendat 2



Hän vastaukset meille kertoo

Ja vieraat lauseet suomentaa

Niinkuin hän itse haluaa

Lalalaalalalaa...

Hän tahtoo ottaa vastuun itselleen

Hän tahtoo kai meitä puolustaa

Mutta hän vain valtaa janoaa

Lalalaalalalaa...

Joo, joo, hän rakastaa

kaikkea minkä kiinni saa

Kuka suojaan meidät kuljettaa,

kun rakkaus irti sanotaan?

Joo, joo, hän rakastaa...



Isänmaansa kasvot hän tahtoo kaunistaa

Mutta meikit kauaa kestä ei

Ne eivät siedä aurinkoo...



Joo, joo, hän rakastaa...

Vallankumous on painajainen

Ja rauhanmarssit valvottaa

Ne hänen mielerauhaansa horjuttaa

Lalalaalalalaa

Valta vaihtuu ja paikat täytetään

Se vaatii aina uutta johtajaa

Näin syntyy monta legendaa

Lalalaalalalaa...

Joo, joo, hän rakastaa...

se on se tavallinen tarina

joka unesta alkaa

ja kohta on edessäs todellisena

no siinä sinä olit edessäin

et ehkä täysin mun makuuni

et ehkä lainkaan mun tyyppiäin'



olit poikatytön oloinen

pisamainen tyttöpoloinen

sinut villiksi totesin

millä mä saisin sut kii



viivy aamukuuteen Lea

on muuten uneni niin ankeaa

meitä täysikuu ja hulluus valvottaa, tosiaan

viivy aamukuuteen Lea

on muuten uneni niin ankeaa

aina aamutuimaan maailma naurattaa



on tosi että olen heikkona

napas näkyy kun ruutumarin

paitas on tiukasti solmittuna

ja tukkas kiristetty nuttura

on ehkä ajastaan jäljestä

tyyliltään siveyden suttura



sinä sait mun pääni sekaisin

en tahdo tajuani takaisin

sinut villiksi totesin

tajuan sen vihdoinkin

Kuka hän on tuntematon

Joka olen ollut kerran

Joka sanoin ettei koskaan paikallensa jää

Olenko hän vai vähemmän

Sen voinko myöntää

Niin aivan liikaa läpi sormien häviää



Ja nyt saavun tänne taas

Saman paikaan uudestaan

Taas alkuun saman valtatien

Josta kerran ennenkin

Minä lähdin mutta jouduin takaisin



Kuka hän on tuo tuntematon

Joka olen ollut kerran

Ja joka sanoin ettei lannistuisi milloinkaan

Olenko hän

häviävän hetken tunnen sisälläni

Kaikki vuodet suurta ympyrää mä kiersin vain



Ja nyt saavun tänne taas

Saman paikaan uudestaan

Nämä muistot kaikki vie

Silti uskon kuitenkin

Että paljon vielä antaa tahtoisin



Kuka hän on tuo tuntematon

Joka olen ollut kerran

Kaikki vuodet suurta ympyrää mä kiersin vain...

on aamu

ja kaupunki vielä uinuu

kuu jossain mailleen painuu

yön usva hiljaa leijuu pois



on aamu

herään sylistäsi sinun

kiedot kätes kaulaan minun

mä tunnen kuinka maailma tää

allamme pyörähtää taas eteenpäin

ja uuteen päivään vie

minne lie



vie mut minne vaan

taivaanrannan taa

yli merten seilataan

yli vuorten kahdestaan

kanssasi nähdä saan

kun yö taas peittää maan

sen hetken kanssasi jaan

ihan kahdestaan

vie mut minne vaan



kuin varkain sä veit mun sydämen

vaikka tuntenut sua en

kuin tosta vaan teit sen hymyillen

kuin varkain anna sulle sen

ja päivän jokaisen

jonka kanssas kulkea saan

allamme pyörii maa taas eteenpäin

ja uuteen päivään vie

minne lie



vie mut minne vaan

taivaanrannan taa

yli merten seilataan

yli vuorten kahdestaan

kanssasi nähdä saan

kun yö taas peittää maan

sen hetken kanssasi jaan

ihan kahdestaan

vie mut minne vaan