Jonnet ei muista -ketju: JOULU edition
Jonnet ei muista sellaisia monivärisiä jouluvaloja, joissa jokaiseen valoon laitettiin päälle läpinäkyvä, piikikäs muovipallo. (Eivätkä sitäkään, kuinka pirusti sattui astua tuollaisen muoviosan päälle!)
Kommentit (794)
Vähän ohis mutta jännä tuo että sai pussin koulussa jossa oli piparia tms juttuja. Meillä ei saatu koulussa sellaista 90-luvulla, mutta muutettiin yhdessä vaiheessa ja koulu vaihtui ja siellä taasen sai pussin ja ihmettelin että mikäs juttu tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen enkä muista piikkivärivalopalloa :(
Minä olen nelikymppinen enkä osaa yhtään edes kuvitella mitä aloittaja tarkoitti.
Isovanhemmilla oli tuollaiset jouluvalot, mihin lie ovat nyt joutuneet
Olen nelikymppinen ja mulla oli lapsuudenkodissa ja ekassa omassa kodissa nuo väripiikkivalot.
LELU-kuvasto saapui 90-luvulla postilaatikosta aina joulukuussa.
Oli paljon leluja joita ihastella ja värikkäitä kuvia. Toiveleluja sai ympyröidä sekä esittää toiveita. Kaikki lahjatoiveet eivät aina toteutuneet mutta osa toteutui ja leluista riitti leikkimistä haltioituneena päiviksi eteenpäin. Osa lahjoista sisarusten yhteisiä, esim. isompi hankinta kuten lautapeli, sähköpiano, myöhemmin tietokonepeli jne.
Esim. vessalukemisena/koulupäivän jälkeen LELU-kuvasto oli todella mielenkiintoista luettavaa. Silloin jännitti ja odotti joulua samalla.
Aika kului NIIN hitaasti ja aamupuuron yhteydessä sai suklaakalenterista avata yhden luukun.
Tänä päivänä osaa olla todella kiitollinen suht hyvästä normaalista lapsuudesta jolloin perusturvallisuus oli kunnossa ja Joulusta sai nauttia eli oli siivottu koristeltu koti, joulukuusi, TV-ohjelmat aattona, lahjoja, pukin tulo kotiin ja ruokaa perheen kesken (ei ääretöntä köyhyyttä taikka päihdeperheen joulunviettoa). Aikuisena vasta tajusi ettei tämä todellakaan ole itsestäänselvää kaikille.
Surettaa etenkin tänä jouluna niiden lapsiperheiden puolesta jotka taistelevat esim. sähkölaskujensa kanssa eikä jouluun olisi muutenkaan varaa.
Tän ketjun otsikkona parempi olis jonnet ei tiedä- kun ei semmoista voi muistaa mitä ei oo ikinä nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen enkä muista piikkivärivalopalloa :(
Minä olen nelikymppinen enkä osaa yhtään edes kuvitella mitä aloittaja tarkoitti.
Isovanhemmilla oli tuollaiset jouluvalot, mihin lie ovat nyt joutuneet
Olen nelikymppinen ja mulla oli lapsuudenkodissa ja ekassa omassa kodissa nuo väripiikkivalot.
joo, ja niiden piikkipäällinen kirkkaana eli värittömänä oli mukavan näkymätön lattialla ja aah sitä päälle astumisen tuskaa! Kuin joku ninja-ase!
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäisiä Finlandiamarmeladeja. Olivat eri hedelmien muotoisia ilman sokeri päällystä ja viipale marmeladit. Sitrushedelmien makuisia. Niitä on ikinä joka joulu
Ei hitsi....olin unohtanut nämä😭
Reipas Mies kirjoitti:
Jonnet ei muista varmasti isoja kiinanpommeja, tykinlaukauksia ja aitoa muutaman vuoden myynnissä ollutta Thunder Kingiä. Oli sellainen greipin kokoinen musta pyöreäkuorinen tykäri joka oli tosi kova paukkupommi. Nämä ilotulitteet oli tärkeintä saada heti Joulupyhien jälkeen vanhemman kanssa marketista. Tinnitus jäi itselle muistoksi näistä älyttömän kovaäänisistä paukuista.
Oli kyllä se piikikäs jouluvalosarja kun muunlaisia ei ollut. Ei ollut mitään led-tekniikkaa jouluvaloissa silloin. Se toimi muuten verkkovirralla joten varma huono uutinen koiralle ja jyrsijälle jos siitä puraisi. Joulut silloin oli yksinkertaisempia ja marketeissa ei alettu lokakuun lopulla pakkosyöttää joululauluja ja fatserin konvehtiboxeja.
Autot kulutti tosi paljon bensaa, joka puolella haisi bensainen pakokaasu öljyvivahteella silti lähes kaikilla oli jonkunlainen auto. Autojen korjaus merkkiliikkeessä oli vain paremmin tienaavien juppien hommaa. Nyt aivan uuden osamaksu-auton saa jopa parilla sadalla eurolla kuussa, 1200 markkaa kuussa autoon olisi ollut valtava summa perustyötä tekeville silloin.
Kännyköitä ei ollut. Treffailu lähti tanssipaikoilta liikkeelle ja silloin piti laittaa parastaan. Silloin tavisnaamallakin pystyi m-koon meikkiä käyttävän naisen saamaan kiinnostumaan. Nyt suurimmalla osalla naisista on jokin agenda johon miehen olemus joko sopii hyvin tai sopii mennä jatkamaan matkaa. Ennen parit muodostui suuremmalla toleranssilla.
Hyvää Joulua lukijoille :)
Se pallotykäri ei kyllä ollut greipin kokoinen, vaan about klementiinin kokoluokkaa. Pieni valkoinen paukku mustan styroksipallon sisällä. Tehoa ja ääntä oli, että postilaatikon sai rikki, mutta ei kuitenkaan ollut samanlainen jytky, kuin se vanha isompi valkoinen Tykinlaukaus.
Autojen hajusta sen verran, että aika paljonhan se johtui lyijyllisestä bensastakin ja kun ei ollut mitään katalysaattoreita. Autot ja kaupungit tosiaan haisivat ihan erilaiselle tuohon aikaan.
Nykyaika on kyllä erikoista viherhyysäämistä. Paljon asioita kielletty, mutta ollaan muka niin saatanan suvaitsevaisia jne. Tosi vasenkätinen yhteiskunta.
Koulun joulujuhlaa jossa oli joka vuosi seimi Jeesus-vauvoineen. Laulettiin Enkeli taivaan kovaa ja korkealta. Sai olla tiernapojat ja mustaksi maalattu naama.
Oi niitä aikoja ja kunnon juhlia.
Itse tehtiin karkkeja serkkujen kanssa naapurin keittiössä. Tryffeli karkkien päälliset oli säästetty jo etukäteen oikeista kaupan tryffeleistä. Tämä oli 50 -luvulla. Kaupasta ei oikein saatu mitään. Nuket oli lähetetty USA : sta. Sinne muuttaneet siskot ja veljet hommasivat hienot lelut. Tontut suojelivat koteja, niille jätetiin ruokaa pöydälle yöksi. Jos mentiin matkalle, tonttu vahti kotia sillä aikaa. Kolikoita jätettiin lattian nurkkiin se tiesi onnea. Saunatonttu oli erikseen, se vahti ettei saunassa saanut kiroilla eikä harrastaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
ELÄVIÄ KYNTTILÖITÄ KUUSESSA!
Lapsuuskodissani on vieläkin oikeat kynttilät kuusessa. K a u n i s t a 🕯
Minun nuoruudessa autot huollettiin itse. Joka huushollissa oli kärkivälimitta ja niillä väännettiin sytytystulppia oikeelle ajalle. Öljyt vaihdettiin itse montulla ja alle laitettiin vanha tongeilla avattu metallinen keräilyastia. Oli erikseen talvi- ja kesäöljyt. Moniasteöljyt oli kalliita. Eräällä tutulla autoharrastajalla oli olohuoneen pöydällä kristallikruunun alla kokonainen varamoottori. Häneltä sai kovilla pakkasilla lainaksi akkulaturin yöksi. Auton akku kannettiin keittiön lattialle pahvin päälle yöksi, sitten lämpimällä akulla auto taas käynnistyi ja päästiin normisti töihin. Ruokatunnilla kävin parkkipaikalla käyttämässä moottoria että päästään iltapäivällä taas kotiin. Aina starttas. Minä olen se tryffelin tekijä. 70-luvulla sain ekan uuden ns. länsiauton. Kanta- Helsingissä.
Metallinen, kullanvärinen enkelikello. Mutsi metsästi niitä pikkukynttilöitä pikkukaupungissa, piti laittaa täti lähettämään Helsingistä. Paksu kullanvärinen koriste"girlandi" joulukuusessa, sille oli erillinen säilytyslaatikko. Voi iloa, kun sai lahjaksi pussillisen Fazerin Parhaita. Nämä muistot 1970-luvulta.
Kun kukaan ei luistanut ennen loman virallista alkamista. Ei lähetty thaikkuseen viikkoa ennen joulua. Koulussa jaettiin pieniä joulukortteja kavereille ja saatiin koulun puolesta paperipussi jossa oli omena, pipari ja jotain muuta pientä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen enkä muista piikkivärivalopalloa :(
Ja minä melkein tuplasti tuon, enkä minäkään muista tuollaisia. On ollut aidot kynttilät kuusessa, suorat sähkökynttilät, missä piti vaihtaa koko kynttilä, kun lamppu paloi, sähkökynttilät, missä oli vaihdettava lamppu kynttilän päässä, pienet värilliset valot ja nykyiset ledivalot, mutta piikkiväripalloja en ole koskaan nähnyt ja kokenut.
Mä muistan tuollaset piikkiväripallot lapsuudesta ja oon 93 :D
Vierailija kirjoitti:
Kun kukaan ei luistanut ennen loman virallista alkamista. Ei lähetty thaikkuseen viikkoa ennen joulua. Koulussa jaettiin pieniä joulukortteja kavereille ja saatiin koulun puolesta paperipussi jossa oli omena, pipari ja jotain muuta pientä.
Voi. Ne pikkukortit oli ihania. Ei kauaakaan kun näin sellasen jossain, oisko ollut lapsuuskodissa.
Jonnet ei muista aikaa kun joulukalentereissa oli luukuissa vain kivoja kuvia.
Jonnet ei muista aikaa kun kaikki kaupat oli kiinni monta päivää joulun aikaan. Piti ostaa isot ostokset etukäteen ja varautua siihen, ettei mitään voi ostaa kaupasta moneen päivään. Jos vaikka rosolli unohtui ostaa, koko joulu oltiin ilman rosollia.
Näillä korttien ja merkkien hinnoilla kohta ei kukaan enää muista aikaa kun läheteltiin sukulaisille ja tuttaville useita joulukortteja. Paletin joulukortti 1.90€ ja mattimyöhäisen ikimerkki ja plusmerkki 3,60€.
Vierailija kirjoitti:
LELU-kuvasto saapui 90-luvulla postilaatikosta aina joulukuussa.
Oli paljon leluja joita ihastella ja värikkäitä kuvia. Toiveleluja sai ympyröidä sekä esittää toiveita. Kaikki lahjatoiveet eivät aina toteutuneet mutta osa toteutui ja leluista riitti leikkimistä haltioituneena päiviksi eteenpäin.
Ja tulee edelleen joku vuosi. Mutta, tämä ei tule automaattisesti joka talouteen, koska meille se tulee ihan minun (äidin) nimellä. Eli olen jossain vaiheessa varmaankin osallistunut johonkin tai ilmoittautunut johonkin ja sillä perusteella tämä lelukirja tulee meille. Mun nimellä tulee myös IKH:n kuvasto enkä kyllä ymmärrä että miksi.
Mutta kuka muistaa ne rottinkiset isot arkut kaupoissa, joissa oli paperipäällysteisiä karkkeja ja niitä myytiin kilohinnalla (sai itse lapata pussiin). Näitä ei ole ollut pitkään aikaan...
Miksei tuo tapa edelleen voisi olla kaikissa kouluissa?