Mistä tulee myytti siitä että naiset olisivat verbaalisesti miehiä lahjakkaampia?
Omassa elämässäni olen huomannut että miehet ovat poikkeuksetta niitä verbaalisesti lahjakkaita, kun taas naisten vahvuudet löytyvät enemmän sieltä non-verbaaliselta puolelta. Onko asian suhteen olemassa jokin yksimielisyys tai tutkimus mikä vahvistaisi suuntaan tai toiseen?
Kommentit (52)
Ei se mikään myytti ole, vaan ihan päivänselvä fakta. Useimmat varmaan tunnistavat asian ihan päivittäin normaalissa arjessa.
Luen tässä juuri yläkouluikäisten kirjoitelmia, ja näiden perusteella on kyllä aivan päivänselvää taas kerran, että tytöt ovat kielellisesti lahjakkaampia.
Poika: On vuosi 2099. Jussi istuu sohvalla. Hän lähtee kauppaan. Hän osti kaupasta sipsi pussin mikä oli hyvää.
Tyttö: Menin joelle kuusimetsän siimekseen. Mitään ei näkynyt eikä kuulunut. Olisiko hän poissa vain hetken vai ikuisuuden? Ajatukseni katkesivat, kun astuin vahingossa liukkaan, sammaloituneen kiven päälle ja kaaduin jokeen.
T. Äikänope
Mä sanoisin, että tämä on ihan luonne ja tottumuskysymys. Mun mies puhuu vähän ja asiaa. Meidän pojat ovat molemmat hyviä puhumaan ja keskustelemaan. Tytär on vaiheessa, jossa inhoaa ihmisiä ylipäätään ja hänestä ei saa irti kuin sarkastista kettuilua.
Eihän tuollaist myyttiä edes ole! Miehet ovat supliikkimiehiä ja maailman kaikista käsikirjoittajista ja näytelmäkirjailijoista 90 % on miehiä!
Vierailija kirjoitti:
Luen tässä juuri yläkouluikäisten kirjoitelmia, ja näiden perusteella on kyllä aivan päivänselvää taas kerran, että tytöt ovat kielellisesti lahjakkaampia.
Poika: On vuosi 2099. Jussi istuu sohvalla. Hän lähtee kauppaan. Hän osti kaupasta sipsi pussin mikä oli hyvää.
Tyttö: Menin joelle kuusimetsän siimekseen. Mitään ei näkynyt eikä kuulunut. Olisiko hän poissa vain hetken vai ikuisuuden? Ajatukseni katkesivat, kun astuin vahingossa liukkaan, sammaloituneen kiven päälle ja kaaduin jokeen.
T. Äikänope
Niin, eli poikia ei kiinnosta lukeminen, eikä nähtävästi myöskään äidinkielen tehtävät. Ei tuosta juuri muuta voi päätellä.
En ole ikinä kuullutkaan, naurettavaa lokeroimista.
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin, että tämä on ihan luonne ja tottumuskysymys. Mun mies puhuu vähän ja asiaa. Meidän pojat ovat molemmat hyviä puhumaan ja keskustelemaan. Tytär on vaiheessa, jossa inhoaa ihmisiä ylipäätään ja hänestä ei saa irti kuin sarkastista kettuilua.
Eli tytär on nyt aikuinen, eikä siitä enää muutu.
Miesten hajonta on suurempi.
Miehet ovat kaikessa parempia ja huonopia.
Luultavasti tässäkin asiassa pätee se, että valtaosa naisista on keskitason porukkaa, kun taas miehet jakautuvat tasaisemmin siinä mielessä, että löytyy enemmän sekä täysiä tollukoita ja toisaalta Shakespeareja.
Vierailija kirjoitti:
Luen tässä juuri yläkouluikäisten kirjoitelmia, ja näiden perusteella on kyllä aivan päivänselvää taas kerran, että tytöt ovat kielellisesti lahjakkaampia.
Poika: On vuosi 2099. Jussi istuu sohvalla. Hän lähtee kauppaan. Hän osti kaupasta sipsi pussin mikä oli hyvää.
Tyttö: Menin joelle kuusimetsän siimekseen. Mitään ei näkynyt eikä kuulunut. Olisiko hän poissa vain hetken vai ikuisuuden? Ajatukseni katkesivat, kun astuin vahingossa liukkaan, sammaloituneen kiven päälle ja kaaduin jokeen.
T. Äikänope
Lahjakkaampi on tuo ironinen poika. Liian maneerimaisen tosissaan oleva tyttö kirjoittaja, ei osoita luovuutta eikä huumorintajua, etkä sinä ope edes ymmärrä miten teitä vedätetään. Osoittaa lähinnä open sosiaaliset taidot ja heikon ymmärryksen. Luulen että tuosta tytöstä tulee myös ope, joka ei näe oikeaa metsää puilta, vaan satumetsän rajoineen ja vaatimuksineen. Lähen tästä sipsille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin, että tämä on ihan luonne ja tottumuskysymys. Mun mies puhuu vähän ja asiaa. Meidän pojat ovat molemmat hyviä puhumaan ja keskustelemaan. Tytär on vaiheessa, jossa inhoaa ihmisiä ylipäätään ja hänestä ei saa irti kuin sarkastista kettuilua.
Eli tytär on nyt aikuinen, eikä siitä enää muutu.
No jos 16 v teini on sun mielestä aikuinen. Pojat 24 ja 14 v. Esikkokin kommunikoi murrosiän pyörteissä lähinnä murahduksin, mutta noin parikymppisenä siitä kuoriutui sulavasanainen keskustelija.
Naisia kiinnostaa enemmän toisten tunnetilat ja he tykkäävävät jauhaa niistä keskenään, en ymmärrä mitä tekemistä sillä on verbaliikan kanssa. Miehet taas oppivat jo poikaiästä asti, että täytyy olla hyvät jutut jotta pärjää porukassa ja naisiakin pitää osata hauskuuttaa, jos meinaa heidän kanssaan päästä lähentymään. Tämän takia koomikoistakin, etenkin menestyneistä sellaisista, on murskaava enemmistö miehiä. Todellakin myyttiä.
Naiset ovat luultavasti parempia kirjoittamaan, koska tykkäävät lukea enemmän ja opettelevat asioita tunnollisesti koulussa. Sitten kuitenkaan spontaaneissa tosielämän tilanteissa se koulussa opittu ei autakaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Miesten hajonta on suurempi.
Miehet ovat kaikessa parempia ja huonopia.
Miksi tässä väitteessä aina kätevästi unohdetaan, että naisia on siellä käyrän yläpäässä myös, mutta (väitetysti) vain vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Luen tässä juuri yläkouluikäisten kirjoitelmia, ja näiden perusteella on kyllä aivan päivänselvää taas kerran, että tytöt ovat kielellisesti lahjakkaampia.
Poika: On vuosi 2099. Jussi istuu sohvalla. Hän lähtee kauppaan. Hän osti kaupasta sipsi pussin mikä oli hyvää.
Tyttö: Menin joelle kuusimetsän siimekseen. Mitään ei näkynyt eikä kuulunut. Olisiko hän poissa vain hetken vai ikuisuuden? Ajatukseni katkesivat, kun astuin vahingossa liukkaan, sammaloituneen kiven päälle ja kaaduin jokeen.
T. Äikänope
pojan piti kirjoittaa runo lukiossa ja kirjoitti ihan höpöä nönnönnää jne. Äikästä kirjoitti E:n tosin enkku ja maafyke meni paremmin.
Osaltaan siinä on perää. Tosin ihan huipulla taas voi olettaa olevan miesenemmistön tässäkin lajissa. Tiedetään esim. että poikalapsen kielellinen kehitys on sen hitaampaa mitä korkeampi testosteronitaso hänellä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten hajonta on suurempi.
Miehet ovat kaikessa parempia ja huonopia.Miksi tässä väitteessä aina kätevästi unohdetaan, että naisia on siellä käyrän yläpäässä myös, mutta (väitetysti) vain vähemmän.
Ymmärrätkö, mitä tarkoittaa, jos jonkun jakauman hajonta on toisella ryhmällä suurempi kuin toisella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten hajonta on suurempi.
Miehet ovat kaikessa parempia ja huonopia.Miksi tässä väitteessä aina kätevästi unohdetaan, että naisia on siellä käyrän yläpäässä myös, mutta (väitetysti) vain vähemmän.
Eihän siinä sitä mitenkään "unohdeta". Pässi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten hajonta on suurempi.
Miehet ovat kaikessa parempia ja huonopia.Miksi tässä väitteessä aina kätevästi unohdetaan, että naisia on siellä käyrän yläpäässä myös, mutta (väitetysti) vain vähemmän.
Ymmärrätkö, mitä tarkoittaa, jos jonkun jakauman hajonta on toisella ryhmällä suurempi kuin toisella?
Sanoit, että "miehet on kaikessa parempia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten hajonta on suurempi.
Miehet ovat kaikessa parempia ja huonopia.Miksi tässä väitteessä aina kätevästi unohdetaan, että naisia on siellä käyrän yläpäässä myös, mutta (väitetysti) vain vähemmän.
Ymmärrätkö, mitä tarkoittaa, jos jonkun jakauman hajonta on toisella ryhmällä suurempi kuin toisella?
Sanoit, että "miehet on kaikessa parempia".
Hienosti poikkastu lause. JA HUONOMPIA.
Onko se siunaus vai kiro. Se riippuu aivan taysin mika satut olemaan.
M43
Sanoisin enemmän stereotyyppi kuin puhdas myytti.
Johtunee siitä, että naiset ovat tutkitusti keskimäärin parempia huomioimaan äänenpainoja ja kehon kieltä, ja sitä kautta toisen tunnetiloja. Tähän liitetään mielikuva siitä, että olisi keskustelussa taitavampi (vaikka aina näin ei tietenkään ole). Samoin tähän liitetään se, että tytöt perinteisesti lukevat enemmän ja ovat koulussa tunnollisempia, ja tässä sekoittuu hieman se, että onko hyvä käytös verbaalista lahjakkuutta, vai johtuuko mielikuva siitä, että lukeminen ja kuuntelu kasvattaa sanavarastoa.
....ja sitten muistetaan vielä, että kyseessä on stereotyyppi. Esim kirjailijoissa, luennoitsijoissa ja väittelijöissä on sekä miehiä että naisia hyvin edustettuna, ja samoin myös niistä joilla ei ole alkeellinenkaan äidinkieli hallussa, löytyy molempia.