Missä vaiheessa nuorista on tullut niin pelokkaita, ettei uskalleta enää elää?

Itse ihmettelen ennemminkin, että millä logiikalla kukaan katsoo järkeväksi tuoda lapsia tähän maailmaan. No, meitä on moneen lähtöön enkä toisten valintoja tuomitse, ihmettelen vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi fiksua jäädä lapsettomaksi. Silloin on onnellinen ja voi elää itselleen. Ei tarvitse heittää elämää hukkaan.

Voi, se se vasta onkin hukkaan heitettyä elämää, nyhjätä tuijottamassa neljää seinää yksiössä ja miettiä, mitä onkaan jäänyt paitsi. Elämätön elämä se vasta vanhana kaduttaakin.

Luuletko oikeasti että lapseton ihminen istuu vain neljän seinän sisällä nyhjöttäen eikä tee elämässään mitään muuta? Ei kiesus miten yksinkertainen voi joku olla! Lapseton elää samanlaista elämää kuin muutkin mutta vain ilman lapsia, siinä kaikki. Jokainen tehköön omat valintansa, mutta ei tarvitsisi alkaa halveeraamaan ihmisiä, jotka hyppäävät pois oravanpyörästä eivätkä seuraa status quo:ta. Onnea vaan kuunnella sitä kiljuntaa, kestää yöheräämisiä ja vaihdella kakkavaippoja. Sitten sietää lapsen uhmaikää, ja sen jälkeen muutamia vuosia, ja sitten seuraakin murrosikä. Kiitos mutta ei kiitos, lapsettomuus on oikein jees. 

Sinäkin olit joskus rääkyvä sinappikone jonka kanssa äidilläsi meni välillä hermot ihan kunnolla, et olisi olemassa jos isäsi ja äitisi olisi päättäneet olla hankkimatta sua.

Kappas, sinäkin tajusit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi fiksua jäädä lapsettomaksi. Silloin on onnellinen ja voi elää itselleen. Ei tarvitse heittää elämää hukkaan.

Voi, se se vasta onkin hukkaan heitettyä elämää, nyhjätä tuijottamassa neljää seinää yksiössä ja miettiä, mitä onkaan jäänyt paitsi. Elämätön elämä se vasta vanhana kaduttaakin.

Toi kertoo aika paljon sun tylsämielisyydestä, jos sun mielestä lapsettomuus tarkoittaa yksiössä neljän seinän tuijottamista........

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tosiaan näiden lapsettomien myöhäisteinien muistaa että vanhemmiten sitä ei jaksaa enää hillua samalla tavalla kuin nuorena. Jossain vaiheessa kaverit ympärillä joko asettuu aloilleen tai muuten vaan jää pois rinnalta. Varmasti useampi ikääntynyt katuu enemmän lapsettomaksi jäämistä kuin lasten hankkimista. Siinä sitä sitten onkin kiva katsella ulos vanhainkodin ikkunasta ja muistella vanhoja aikoja kun kukaan ei ikinä soita tai tule katsomaan, silloisia nuorempien polvien ihmisiä ei kiinnosta joku nobody vanhus.

Jos kukaan ei ikinä soita tai tule katsomaan niin silloin se on ihan oma vika. Katsos kun ystävyyttä ylläpidetään soittelemalla ja käymällä toisten luona kylässä. Sitten kun joskus joutuu niin huonoon kuntoon että itse ja ystävät ovat vanhainkodissa eikä voi enää vierailla toisten luona, niin kuka estää soittelemasta tai ystävystymästä saman vanhainkodin vanhusten kanssa? :D Ja sitten kun on jo niin dementoitunut vihannes ettei tajua mistään mitään niin sillä ei varmaan ole hirveästi väliä että onko seuraa vai ei :D Ja eipä ne lapsetkaan ole mitään vanhempien viihdyttäjiä, joiden velvollisuus olisi käydä vanhempiensa luona kylässä/soitella 24/7 ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi fiksua jäädä lapsettomaksi. Silloin on onnellinen ja voi elää itselleen. Ei tarvitse heittää elämää hukkaan.

Voi, se se vasta onkin hukkaan heitettyä elämää, nyhjätä tuijottamassa neljää seinää yksiössä ja miettiä, mitä onkaan jäänyt paitsi. Elämätön elämä se vasta vanhana kaduttaakin.

Luuletko oikeasti että lapseton ihminen istuu vain neljän seinän sisällä nyhjöttäen eikä tee elämässään mitään muuta? Ei kiesus miten yksinkertainen voi joku olla! Lapseton elää samanlaista elämää kuin muutkin mutta vain ilman lapsia, siinä kaikki. Jokainen tehköön omat valintansa, mutta ei tarvitsisi alkaa halveeraamaan ihmisiä, jotka hyppäävät pois oravanpyörästä eivätkä seuraa status quo:ta. Onnea vaan kuunnella sitä kiljuntaa, kestää yöheräämisiä ja vaihdella kakkavaippoja. Sitten sietää lapsen uhmaikää, ja sen jälkeen muutamia vuosia, ja sitten seuraakin murrosikä. Kiitos mutta ei kiitos, lapsettomuus on oikein jees. 

Sinäkin olit joskus rääkyvä sinappikone jonka kanssa äidilläsi meni välillä hermot ihan kunnolla, et olisi olemassa jos isäsi ja äitisi olisi päättäneet olla hankkimatta sua.

Niin? Jos minä en olisi syntynyt niin enhän minä sitä tietäisi... Nyt kun olen olemassa niin kivat siitä, aion nauttia täysin rinnoin tästä elämästä :) Mikä velvollisuus minulla on hankkia lapsia jos en niitä halua? :D

Yhteiskunnan palvelut ja muu kyllä kelpaa, mutta verojen lisäksi sitä ei haluta pitää pystyssä. Ja näissä keskusteluissahan ei ole kyse siitä, että väestömme ei kasvaisi, vaan siitä että se alkaa pieneee aika kovalla tahdilla. 

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan palvelut ja muu kyllä kelpaa, mutta verojen lisäksi sitä ei haluta pitää pystyssä. Ja näissä keskusteluissahan ei ole kyse siitä, että väestömme ei kasvaisi, vaan siitä että se alkaa pieneee aika kovalla tahdilla. 

Yhteiskunnan tehtävän pitäisi olla elossa olevien ihmisten hautaan saatteleminen. Viimeistään seuraavan sukupolven kohdalla se on jo mahdollista, kiitos robotiikan kehityksen. Ihmisten pakottaminen maailmaan on julmaa ja väärin.

t. antinatalistinen vela

Ennen ihmiset osasivat elää. Nykynuoret ovat avuttomia. Lähes kaikissa asioissa luotetaan jonkun ns. asiantuntijan selityksiin. Uskokaa nuoret itteenne. Teillä on paljon toimivanmat aivot kuin joillakin kalkkiksilla, jotka teille yrittävät kertoa seksistä tai muista asioista, joita ei voi olla osaamatta. Kaikilla on vaikeaakin välillä. Se on täysin normaalia. Älkää antako huiputtajien syödä itsetuntoanne.

No jos nykynuorten tai vanhempienkin mielestä heidän itse valitsemansa elämäntapa on ok niin mitä se kenellekään kuuluu. Kaikki eivät saa lapsia eivätkä kaikki löydä kumppania, jonka kanssa tehdä lapsia. Jotkut taas eivät halua rehdä lapsia. Aivan kaikki on ok. Minä taas en ymmärrä näitä joiden täytyy joka käänteessä tuputtaa omia valintojaan toisille ja jaella elämänohjeita vaikka ei ole pyydetty. Tätäkin väestönvähenemisasiaa jauhetaan joka toisessa ketjussa.

Älä leimaa kokonaisia ikäluokkia! Olen kolmekymppinen mies ja kävin katsomassa isovanhempiani aina näiden kuolinvuoteelle saakka. Samoin kuin nyt yritän auttaa vanhempiani ja käyn katsomassa heitä. Tosin olen lapseton ja ehkä siksi minulla riittää aikaa enemmän vanhemmilleni.

Lukuisat tutkimukset osoittavat lisäksi, että nuoremmat ikäluokat ovat edeltäjiään empaattisempia. Johtunee yleisestä elintason noususta ja ”pehmeämmästä” kasvatuksesta, jota nuoret ovat saaneet.

Suurin syy on raha. En minä uskalla tehdä lasta, kun en tiedä onko töitä heti kun valmistuu vai vietänkö 5 vuotta työttömänä. Jos mies häipyy, niin milläs elätän yksin lapsen ja itseni. Katellaan lapsiasiaa uudestaan sitten, kun on se työ.

-N23