Luetelkaa kirjan kirjoittamiseen verrattavia asioita, jotka tehtyään kokee saavuttaneensa jotain elämässä

Leuanveto, siinä kehittyy nopeasti, jos tekee tavoitteellisesti.

Spagaatissa onnistuminen, venyttely kannattaa aina.

Käsityö, villapaita, päiväpeitto tms oman tason mukaan. Tai puukäsitöistä joku kaappi, arkku, ruumisarkku...

Maraton, kaikki arvostavat suorituksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tunnen itse myötähäpeää, jos jotkut kirjoitustaitoa omaamattomat tavikset koittavat omakustanteena räveltää kirjan. Tietenkään mitään Jere-kirjoja ei myöskään lasketa kirjailijan tekeleiksi. Sikäli siis en sanoisi, että kirja on yksi niistä saavutuksista, joita voi tehdä kuka tahansa. Ammattikirjailijan työ on ihan kunnon työtä, usein monella myös koulutusta alalle. 

Jos Nobel-palkinnon saa, niin on saavuttanut jotain. ;) Pienimuotoisempana esim. merkittävä tunnustus vapaaehtoistyöstä.

Toki nykypäivänä, jos onnistuu saamaan työn, etenkin vakityön, niin se on jo saavutus monella alalla. 

Et näköjään oikein ymmärtänyt mitä ajoin takaa. Kirjan kirjoittamiseen verrattava toiminta (en voi enää käyttää muotoa kirjan kirjoittaminen koska kaikki takertuvat siihen) olisi sellaista mitä voi tehdä joka päivä ja sitten työn valmistuttua voisi ajatella saaneensa aikaan edes JOTAIN. 

HUOM! SEN EI TARVITSE OLLA JUURI KIRJA VAAN YRITINKIN KYSELLÄ MUITA VAIHTOEHTOJA.

Hermot menee, anteeksi.

Kysymys: Muita ''saavutuksia'' kuin kirjan kirjoittaminen?

Vastaukset:

Ei se kirjan kirjoittaminen tee autuaaksi!

Myötähävettää kun tavikset yrittää kirjoittaa kirjan!

Ei yhden kirjan kirjoittaminen tee sinusta kirjailijaa!

Ymmärrän turhautumisesi ap...

Musiikin tekeminen ja sen tallentaminen ja levyttäminen. Oman levyn tekeminen.

Soitinvalmistaminen.

Joku mies teki joskus sibelius ohjelmalla sinfonian ja tarjosi sitä orkesterille, en muista kelpasi se kenellekään.

Ala entisöimään vanhoja huonekaluja, kudo sukkia ja myy ne kirppiksellä, leivo, ompele, opettele gourmet tason kokiksi, askartele, ala muotiguruksi. Kirjoita blogia näistä hommista ja myy se kovaan hintaan iltapaskalehdille.

Vierailija kirjoitti:

Musiikin tekeminen ja sen tallentaminen ja levyttäminen. Oman levyn tekeminen.

Soitinvalmistaminen.

Joku mies teki joskus sibelius ohjelmalla sinfonian ja tarjosi sitä orkesterille, en muista kelpasi se kenellekään.

Tuotakin olen miettinyt mutta minulla ei ole lainkaan musiikillista lahjakkuutta.

Istuttaa puu tai pensas, seurata sen kasvua vuosi vuodelta, jos vielä hedelmä tai marjasadonkin saa.  

Joskus tuntuu, että teit mitä tahansa, niin parasta on jos vain muistat olla asiasta hiljaa. - Ja jos joku sitten kehuu, niin muistat silloinkin vähätellä tekemääsi asiaa. Ettei vaan joku erehdy luullen ja pitäen sinua leuhkana  ja ylpeänä. Vielä pahempaa on jos erehdyt sanomaan, että tekeleesi onnistui ja on parempi kuin joku toinen. Jos olet paremmin toimeentuleva, niin silloinkin tulee kertoa, etttä oikeasti käytä rahaa mihinkää ja on ihan tavallinen ihminen. Jos sinulla menee taloudellisesti huonosti, niin älä valita, koska jollain menee luultavasti vielä huonommin. 

Jos olet opiskellut vaikka sitten maisteriksi, niin muista, että olet vain koulussa opiskellut, eikä se ole mitään ihmeellsitä, koska kuka vain osaa lukea. Jos olet suorittanut tohtorin tutkinnin olet vain opiskellut vähän enemmän; tittelin kipeyttä tuollainen että pitää kertoa olevansa maisteri tai tohtori. -

Varmaan et tiedä käytännöstä mitään, Tai jos olet koulujakäymätön, niin et varmasti ymmärrä teorioista tai teoriassa mitään Älä nyt vain erehdy luulemaan, että olisit jostain tain jotain paremmin.

Kyllä varmasti ainakin jossain Amerikassa tietää kuinka on paremmin ja kun siellä keski-euroopasakin osaavat ja tietävät, kuin Suomessa joka pieni ja syrjäinen maa. Eiköhän ruoskista vielä hieman itseämme, ettei joku ala epäilemään, että saattaisimme tietää oikean vastauksen., tai ainakin tosinaan, vaan mitäs sitten.  Luuletkos olevasi jottain vai?  

- kasvattaa hermot

- kehittää itseilmaisuaan (ei kirjaa kirjoittamalla) niin, että muut ymmärtävät, mitä yrität ilmaista

:D

:D

- vaatteiden tekeminen: ompelu, kutominen, virkkaaminen, suunnittelu

- opintokokonaisuuden tekeminen avoimessa

- oman bodyn treenaaminen tikkiin

...

Lapsi on vielä kirjaakin suurempi saavutus. Hänen kirjoitusprosessinsa on ainakin 18 vuoden projekti. Vanhemmilla on suuri vastuu siitä, että lopputuloksena syntyy helmi, joka ilahduttaa muitakin ihmisiä jo pelkällä olemassaolollaan.

Käsityöt: kansallispuku, räsymatto tai ryijy.  Korujen teko.

Vapaaehtoistyö, muiden auttaminen.

Keräily: täydellinen kokoelma jostain itseä kiinnostavasta ja sen hyvä dokumentointi.

Sukututkimus.

Elokuvan, tv-sarjan, dokumentin ohjaaminen?

Mites vaikka upean puutarhan tekeminen ja sitten osallistut johonkin kilpailuun? Matkaat Suomesta Siperian halki Kiinaan? Käyt katsomassa kaikki 7 ihmettä? Perustat hyväntekeväisyysjärjestön? Nouset Himalayalle? Järjestät jonkun keräyksen?

Teet jonkun ruokakirjan ja kehität ne reseptit sinne? Menet mukaan politiikkaan?

Mites toi Vasaloppet tai Jukolan viesti? Myös maailmanympäripurjehdusta arvostetaan. Voisiko vaikka joku tuollainen muutaman viikonkestävä vapaaehtoistyö kuten vaikka merikilpikonnien suojeluohjelmaan osallistuminen olla mahdollinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tunnen itse myötähäpeää, jos jotkut kirjoitustaitoa omaamattomat tavikset koittavat omakustanteena räveltää kirjan. Tietenkään mitään Jere-kirjoja ei myöskään lasketa kirjailijan tekeleiksi. Sikäli siis en sanoisi, että kirja on yksi niistä saavutuksista, joita voi tehdä kuka tahansa. Ammattikirjailijan työ on ihan kunnon työtä, usein monella myös koulutusta alalle. 

Jos Nobel-palkinnon saa, niin on saavuttanut jotain. ;) Pienimuotoisempana esim. merkittävä tunnustus vapaaehtoistyöstä.

Toki nykypäivänä, jos onnistuu saamaan työn, etenkin vakityön, niin se on jo saavutus monella alalla. 

Et näköjään oikein ymmärtänyt mitä ajoin takaa. Kirjan kirjoittamiseen verrattava toiminta (en voi enää käyttää muotoa kirjan kirjoittaminen koska kaikki takertuvat siihen) olisi sellaista mitä voi tehdä joka päivä ja sitten työn valmistuttua voisi ajatella saaneensa aikaan edes JOTAIN. 

HUOM! SEN EI TARVITSE OLLA JUURI KIRJA VAAN YRITINKIN KYSELLÄ MUITA VAIHTOEHTOJA.

Hermot menee, anteeksi.

On turha kiihtyä silloin kun itse ei ole osannut aloituksessaan määritellä paremmin mitä ajaa takaa.

Kysyit nimenomaan "mistä tulisi samanlainen fiilis että on saanut elämässään jotain aikaan". Ja mikä olisi periaatteessa "kenen hyvänsä saavutettavissa".

(sinänsä esimerkkisi oli huono koska oman kirjan julkaisusopimuksen saaminen vaatii ennen kaikkea lahjakkuutta - kuten täällä toistuvasti on sinulle kerrottu, mutta ohitetaan se nyt)

Et tuonut siinä aloituksessa vielä mitenkään esiin että kysymyksesi piti sisällään runsaan määrän reunaehtoja: että just sinä voisit sen tavoitteen saavuttaa (lukijalla ei ole aavistustakaan mitä tämä "sinä" pitää sisällään: ikä, sukupuoli, perhetilanne, perustaidot noin alkuun mainitakseni) ja silleen "helpohkosti" (?) vapaa-aikana, työn ohella...

Kun lukijat sitten luettelevat niitä juttuja joita HE pitävät elämässään suurimpina/mainitsemisen arvoisina saavutuksina, sinä kiivastut ja (vasta siinä vaiheessa) alat ärtyneenä näpytellä nokkavaa vastausta että "miten sen lapsen pystyisi itsekseen hankkimaan" tai ettet "aio hankkiutua mihinkään onnettomuuteen" tjsp.

Olet nyt saanut hyvinkin kattavasti esimerkkejä sellaisista asioista mitkä olisivat näiden myöhemmin lisäämiesi rajoitteiden puitteissa saavutettavissa.

Mutta ennen kuin päätät mikä olisi se "sinun juttusi" toivoisin sinun hahmottavan mikä on se yksi tekijä joka yhdistää kaikkia näitä henkilöitä jotka oman elämänsä saavutuksista sinulle kertoivat?

Osaatko määrittää mikä se juttu on?

No, se on sitä että aluksi asetetaan TAVOITE, ja sen jälkeen tehdään määrätietoisesti TYÖTÄ sen tavoitteen saavuttamiseksi. Usein tämä vaatii ponnistelua, valintojen tekemistä, monesti yksitoikkoistakin puurtamista päivästä tai viikosta toiseen.

Koska juuri siihen perustuu se tunne, se minkä sinäkin ilmeisesti haluaisit kokea: että on saanut jotakin aikaan elämässään.

Että kun sen tavoitteensa saavuttaa, kaikki se työ tuntuu vaivan arvoiselta.

Oletko valmis siihen, tekemään työtä ja näkemään tarvittaessa vaivaakin?

Sitten ei muuta kuin tavoitetta asettamaan!

*** Lisäkirjoitus / tavallaan ohis:

En kuitenkaan ikinä vähättelisi muiden saavutuksia tai tavoitteita vaikka ne tuntuisivat kuinka vierailta, puhumattakaan että mitätöisin ne täysin.

Otan poikkeuksellisesti esimerkin omasta elämästäni (en ole tästä koskaan täällä 'avautunut'): kyllä minä olisin pitänyt sitä "asiana jonka olen saanut elämässäni aikaan" jos viiden vuoden rankat lapsettomuushoidot olisivat tuottaneet tulosta, jos minusta olisi tullut äiti.

Sitä ei minulle suotu, mutta jokin kohtalotyyppinen hahmo varmaan jossain päätti että olen kuitenkin ansainnut perhe-elämän onnen - ja niinpä (katkeran eron jälkeen) kohtasin miehen jolla oli kolme kouluikäistä poikaa.. Pojat ovat jo koulunsa käyneet ja siirtyneet opintojensa pariin, mutta kyllä minä olen saanut kaikki nämä vuodet kokea olevani tasavertainen aikuinen heidän elämässään, vanhempiensa rinnalla.

Minut on otettu mukaan kaikkiin neuvotteluihin joissa on poikia koskevia päätöksiä tehty, ja yhtä lailla jokaiseen heidän elämänsä juhlaan kun taas on yksi merkkipaalu pitkällä taipaleella aikuistumiseen saavutettu.

Tietenkään en heidän kohdallaan koe että mikään tästä olisi minun saavutukseni, mutta heidän kauttaan pystyn ymmärtämään miten lapsen saaminen - raskaus, synnytys, ne vuodet jolloin lapsi on täysin sinun varassasi - ja kasvattaminen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, on saavutuksista se kaikkein suurin mitä tässä elämässä voi kokea.

Tämä on aika pieni juttu aiemmin lueteltuihin verrattuna, eikä tästä saa mainetta ja kunniaa, mutta kuitenkin: neulominen. Kun on saanut neulottua ensimmäisen villapaidan loppuun, tuntuu siltä, että on saavuttanut jotakin :D

Kannattaa kuitenkin ostaa kunnolliset langat (ei akryylilankoja missään nimessä!), tai muuten ilo muuttuukin nopeasti harmistukseksi, kun neule nyppyyntyy ja tuntuu ikävältä.

Mä voisin kuvitella, että joku kymmenien kilojen laihdutusurakka. Uskon, että se on rankkaa.

Itse saimme mieheni kanssa kasvatettua lievästi autistisesta lapsesta yhteiskuntakelpoisen työntekijän, joka sai amk-tutkintonsa suoritettua ilman erityistukea ja käy nykyään tavallisessa työpaikassa ilman tukea yksityisellä ja menestyy kuulemma hyvin. Eikä meillä ollut turvaverkkoja

Mikä tahansa tutkinnon opiskelu?

Itse olisin iloinen, jos saisin virkattua sängynpeiton. Mutta en saa ikinä valmiiksi, kun kyllästyn malliin ja niistä tulee jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Käsityöt: kansallispuku, 

.

Etenkin Munsalan kansallispuku!

Talon rakentaminen / vanhan, esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan mutta rapistuneen talon kunnostaminen.

Onnistuneen vaalikampanjan vetäminen, ei siis ehdokkaana, mutta isossa roolissa tukiryhmässä on kuulemma sellainen mistä tulee olo että jotain on tosiaan tehty, siis kun ehdokas menee läpi ensimmäistä kertaa. 

Neulo tai virkkaa, vaikka jotain isompaa. Esim. pusero, peitto tms.