Lue keskustelun säännöt.
Koulussa työharjoittelu, josta ei saa palkkaa
08.12.2017 |
Miten tämä voi olla edes laillista?
Kyseessä ravintola-ala ja salin puoli, missä se työ ei oikeasti ole mitenkään vaikeaa. Teetätetään 40-tuntista työviikkoa ja pitäisi osata hommat kuin työntekijät. Perehdytys oli sellainen joo tuolla on pukuhuone, voit vaihtaa vaatteet siellä. Omat vaatteet toki pitää liata tässäkin, ei puhettakaan, että harjoittelupaikka niitä tarjoaisi. Sitten vaan hommiin. Äyskittiin koko ajan, että miksen tee sitä ja tätä. Ihan kuin minä olisin voinut ekana päivänä tietää, miten heillä yleensä tehdään.
Tauoista yritetään nipistää, vaikka meille kuuluu puolen tunnin tauko syömiseen. Vartin jälkeen viimeistään tullaan huutamaan että hopihopi, täällä on kiire. Oikeasti ei ole.
Soitin tästä jo opettajalle, mutta sen mielestä se nyt on ihan normaalia, mikä pitää kaikkien mukisematta kestää. Ihmetteli kovin, sanoi ettei kukaan muu ole ennen valittanut näistä asioista.
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö oikeasti, että vuoden alusta palkaton harjoittelu perus- ja ammattitutkinnoissa vain lisääntyy? Teoriaopetuksen määrä vähenee, oppilaitokset eivät SAA ottaa opiskelijaa kursseille, jos tämä jo osaa riittävästi saadakseen tutkinnon tai voi opetella asian työpaikalla. Työpaikat eivät SAA maksaa työssäoppijalle palkkaa, paitsi oppisopimusmuodossa.
Käytännössä tämä johtaa siihen, että koska ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan rankasti, opettajien on pakko todeta, että sorry, osaat jo, tervemenoa työssäoppimaan. Vaikka haluaisivat ottaa opiskelijan kursseille mukaan täydentämään osaamistaan. Kaikesta opetuksesta on pakko nipistää, ja ohjata vaan ne opiskelijaraukat ilmaistyöhön. Ja äkkiä tutkinto, osasi tai ei, jotta koulu saa edes jotain rahaa.
Sitten meillä on huippuosaavia sähköasentajia ja lähihoitajia, turvallista eikös?
Ja lisään vielä, arviointi muuttuu kolmikannasta kaksikantaiseksi, eli käytännössä läpipääsyä helpotetaan. Oppilaitoksen arvioija on työnantajan puolelta ohjeistettu päästämään kaikki läpi, koska rahoitus... sitten tarvitsee vain löytää yksi riittävän löyhämoraalinen arvioija työelämästä. Käytännössä tämä ei ole ollenkaan vaikeaa, koska työpaikka haluaa päästä eroon harjoittelijoista (varsinkin niistä surkeista). Eli läpi vaan, ei ole heidän murheensa sitten enää.
Tämä tietenkin johtaa siihen, että tutkintojen arvo työnantajien silmissä romahtaa aika pian entisestään, työllistyminen hankaloituu, työn laatu heikkenee niiden osalta, jotka työllistyvät jnejne. Mahtava skenaario, eikö totta?
Onhan se jo kolmikanta-arvioinnin aikana ollut päivänselvä asia, että opiskelija saa juuri sen arvosanan, jota itse itselleen ehdottaa. Ohjaavat opettajat ovat ihan pihalla ja harjoittelupaikan ohjaajat eivät kohteliaisuudesta anna huonoa arviota, vaikka aihetta olisi ja opiskelija tietysti itse kokee osaavansa kaiken täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikalla oppiessa on vielä sekin puoli, että jokaisella työpaikalla on niitä huonojakin käytäntöjä, jotka se opiskelija sitten myös oppii. Kouluilla yleensä on kuitenkin puolueeton näkemys, ja siellä oikeasti voi oppia kuinka asiat teoriassa kannattaisi tehdä. Silloin opiskelija voisi työssäoppiessa peilata teoriaa oman harjoittelupaikkansa käytänteisiin.
Nykyään ammattiin opiskellaan pitkälti työssäoppimisessa, siis juuri siinä harjoittelussa. Kuinka paljon harjoittelua tarvii tehdä? Niin paljon että osaa asian! Jollakin se voi kestää kauemmin, jollakin lyhyemmän aikaa.
Jos mielestään osaa asian on oikeus näyttää osaamisensa, näytössä. Harva työssäoppimispaikka tai opettaja hyväksyy näyttöä parin viikon harjoittelun jälkeen. Yleensä kyse on siitä että opiskelija omasta mielestään osaa, mutta ei kuitenkaan täytä opettajan tai työpaikkaohjaajan mielestä kriteerejä näyttö ei ole kriteereiltään vain jotain lautasten kantoa, vaan näytettävänä on pitkä lista asioita: mm. yhteistyötaidoista kestävän kehityksen edistämiseen omassa työssä.
Jos on riittävän hyvä, voi hankkia itselleen sen työpaikan ja suorittaa näytöt palkallisessa työssä. Eli siitä vain työnhakuun, niin ei ole pakko kärsiä palkattomassa harjoittelussa.
Koko homman tarkoitus on että opiskelija oppisi ammattia siinä määrin, että hän voisi työllistyä alalle. Parhaat opiskelijat työllistyvät helposti (pääkaupunkiseudulle) heikommat eivät työllisty ollenkaan.
Käytännön ammattia hyvin harva voi oppia harjoittelematta. Mutta tällä hetkellä on niin suuri tarve työntekijöistä, että oikean asenteen omaavat opiskelijat työllistyvät ravintola-alalle suhteellisen helposti. Suosittelen reipasta asennetta "orjatöihin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö oikeasti, että vuoden alusta palkaton harjoittelu perus- ja ammattitutkinnoissa vain lisääntyy? Teoriaopetuksen määrä vähenee, oppilaitokset eivät SAA ottaa opiskelijaa kursseille, jos tämä jo osaa riittävästi saadakseen tutkinnon tai voi opetella asian työpaikalla. Työpaikat eivät SAA maksaa työssäoppijalle palkkaa, paitsi oppisopimusmuodossa.
Käytännössä tämä johtaa siihen, että koska ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan rankasti, opettajien on pakko todeta, että sorry, osaat jo, tervemenoa työssäoppimaan. Vaikka haluaisivat ottaa opiskelijan kursseille mukaan täydentämään osaamistaan. Kaikesta opetuksesta on pakko nipistää, ja ohjata vaan ne opiskelijaraukat ilmaistyöhön. Ja äkkiä tutkinto, osasi tai ei, jotta koulu saa edes jotain rahaa.
Sitten meillä on huippuosaavia sähköasentajia ja lähihoitajia, turvallista eikös?
Ja lisään vielä, arviointi muuttuu kolmikannasta kaksikantaiseksi, eli käytännössä läpipääsyä helpotetaan. Oppilaitoksen arvioija on työnantajan puolelta ohjeistettu päästämään kaikki läpi, koska rahoitus... sitten tarvitsee vain löytää yksi riittävän löyhämoraalinen arvioija työelämästä. Käytännössä tämä ei ole ollenkaan vaikeaa, koska työpaikka haluaa päästä eroon harjoittelijoista (varsinkin niistä surkeista). Eli läpi vaan, ei ole heidän murheensa sitten enää.
Tämä tietenkin johtaa siihen, että tutkintojen arvo työnantajien silmissä romahtaa aika pian entisestään, työllistyminen hankaloituu, työn laatu heikkenee niiden osalta, jotka työllistyvät jnejne. Mahtava skenaario, eikö totta?
Onhan se jo kolmikanta-arvioinnin aikana ollut päivänselvä asia, että opiskelija saa juuri sen arvosanan, jota itse itselleen ehdottaa. Ohjaavat opettajat ovat ihan pihalla ja harjoittelupaikan ohjaajat eivät kohteliaisuudesta anna huonoa arviota, vaikka aihetta olisi ja opiskelija tietysti itse kokee osaavansa kaiken täydellisesti.
Tämä riippuu kyllä todella vahvasti koulusta ja työpaikasta. Olen itse vuosia tehnyt arviointityötä oppilaitoksen edustajana ja en parhaalla tahdollakaan voi sanoa olevani pihalla. Työelämän arvioijat voivat taasen olla joko loistavia ammattilaisia tai juurikin tuollaisia "ei-mitään-väliä" myötäilijöitä. Itsearvioinnissa meillä ei opiskelija koskaan ehdota numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ammattiin opiskellaan pitkälti työssäoppimisessa, siis juuri siinä harjoittelussa. Kuinka paljon harjoittelua tarvii tehdä? Niin paljon että osaa asian! Jollakin se voi kestää kauemmin, jollakin lyhyemmän aikaa.
Jos mielestään osaa asian on oikeus näyttää osaamisensa, näytössä. Harva työssäoppimispaikka tai opettaja hyväksyy näyttöä parin viikon harjoittelun jälkeen. Yleensä kyse on siitä että opiskelija omasta mielestään osaa, mutta ei kuitenkaan täytä opettajan tai työpaikkaohjaajan mielestä kriteerejä näyttö ei ole kriteereiltään vain jotain lautasten kantoa, vaan näytettävänä on pitkä lista asioita: mm. yhteistyötaidoista kestävän kehityksen edistämiseen omassa työssä.
Jos on riittävän hyvä, voi hankkia itselleen sen työpaikan ja suorittaa näytöt palkallisessa työssä. Eli siitä vain työnhakuun, niin ei ole pakko kärsiä palkattomassa harjoittelussa.
Koko homman tarkoitus on että opiskelija oppisi ammattia siinä määrin, että hän voisi työllistyä alalle. Parhaat opiskelijat työllistyvät helposti (pääkaupunkiseudulle) heikommat eivät työllisty ollenkaan.
Käytännön ammattia hyvin harva voi oppia harjoittelematta. Mutta tällä hetkellä on niin suuri tarve työntekijöistä, että oikean asenteen omaavat opiskelijat työllistyvät ravintola-alalle suhteellisen helposti. Suosittelen reipasta asennetta "orjatöihin".
Kyllä. Jos olet valmis näyttämään osaamisen, sen voi tehdä myös palkkatyössä. Eli käytännössä näyttö tehdään suoraan ilman koulutusta. Mutta jos ammattitaitoa pitää hankkia, koulu ei henkilökohtaista työssäoppimaan kuin koulutussopimuksella (=ilmainen harjoittelu) tai oppisopimuksella (=palkallinen, mutta rajoittaa todella paljon mahdollisuuksia tulla teoriaopintoihin), ihan siitä syystä, että ilman jompaakumpaa näistä, valtio ei maksa koululle siitä opiskelijasta oppilastyöpäiviä (tai mikä se termi nyt ensi vuoden alusta onkaan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä siellä ravontola-alalla voi oikeasti tehdä väärin?
Siis siten, ettei mukaan osaisi jotain asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä ravontola-alalla voi oikeasti tehdä väärin?
Siis siten, ettei mukaan osaisi jotain asiaa.
Tervemenoa lukemaan tutkinnon kriteerit, löytyvät opintopolku.fi
Niissä on tosiaan todella paljon kaikkia yleisiä työelämätaitoja. Ergonomiaa, työhyvinvointia, yhteistyötaitoja, kielitaitoa, verkostoitumista... tutkinnosta riippuen, tottakai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervemenoa lukemaan tutkinnon kriteerit, löytyvät opintopolku.fi
Niissä on tosiaan todella paljon kaikkia yleisiä työelämätaitoja. Ergonomiaa, työhyvinvointia, yhteistyötaitoja, kielitaitoa, verkostoitumista... tutkinnosta riippuen, tottakai.
"Opiskelija osaa käyttää kassaa", "opiskelija pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa".
Siis onpa vaikeita. Kassankäytön oppii ehkä tunnissa ja ihmisille puhuminen ja joku tilauksen vastaanottaminen ei vaadi kovin kummoisia vuorovaikutustaitoja.
Ergonomia on käytännössä lähinnä maalaisjärkeä ja muutamaa teoriaa, mutta työelämässä lähinnä vitsi. Vanhemmat työntekijät jopa nauraa nuoremmille harjoittelijoille, kun nämä työskentelee ergonomisesti, kun vanhukset on itse jo ihan selkävaivaisia.
Äidinkielen lisäksi ruotsi, englanti ja ranska on olleet aina 9 tai 10.
Minustakin kaikki palkattomat työharjoittelut ja "-kokeilut" on epäinhimillisiä, oli sitten opiskelija tai ei. Ja varsinkin ne 9e/päivä -kyykytykset pitäisi lopettaa ehdottomasti. Noissa 9e/pv hommissa olevat käytännössä tekee rahaa yrityksen omistajille ilmaiseksi pelkillä tuilla, ja sekin 9 euroa on kunnan maksamaa. Vastenmielistä meininkiä, tällaista ei IKINÄ pitäisi tapahtua hyvinvointivaltiossa. Tämä meininkihän on kuin suoraan Neuvostoliitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervemenoa lukemaan tutkinnon kriteerit, löytyvät opintopolku.fi
Niissä on tosiaan todella paljon kaikkia yleisiä työelämätaitoja. Ergonomiaa, työhyvinvointia, yhteistyötaitoja, kielitaitoa, verkostoitumista... tutkinnosta riippuen, tottakai.
"Opiskelija osaa käyttää kassaa", "opiskelija pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa".
Siis onpa vaikeita. Kassankäytön oppii ehkä tunnissa ja ihmisille puhuminen ja joku tilauksen vastaanottaminen ei vaadi kovin kummoisia vuorovaikutustaitoja.
Ergonomia on käytännössä lähinnä maalaisjärkeä ja muutamaa teoriaa, mutta työelämässä lähinnä vitsi. Vanhemmat työntekijät jopa nauraa nuoremmille harjoittelijoille, kun nämä työskentelee ergonomisesti, kun vanhukset on itse jo ihan selkävaivaisia.
Äidinkielen lisäksi ruotsi, englanti ja ranska on olleet aina 9 tai 10.
Niinno. Kirjoituksestasi paistaa kohtuullisen ikävä asenne. Toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta jos nyt ko tutkintoa suoritat ja näyttöön olet menossa, älä sitten kovasti ihmettele, jos kaikki ei mene ihan kuten oletit.
Vaikket ravintolatyötä tunnu arvostavan, itse asiakkaana kyllä arvostan ammattitaitoista tarjoilijaa tms. Jolla on näkemystä ja kokemusta, jolta voi kysellä ruuista ja juomista ja joka ei vain toista jotain ulkoa opeteltua litaniaa. Tilannetajua, jonkin verran huumoria, käytöstapoja jne. Ei mikään itsestäänselvyys, edes paremmissa paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Niinno. Kirjoituksestasi paistaa kohtuullisen ikävä asenne. Toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta jos nyt ko tutkintoa suoritat ja näyttöön olet menossa, älä sitten kovasti ihmettele, jos kaikki ei mene ihan kuten oletit.
Vaikket ravintolatyötä tunnu arvostavan, itse asiakkaana kyllä arvostan ammattitaitoista tarjoilijaa tms. Jolla on näkemystä ja kokemusta, jolta voi kysellä ruuista ja juomista ja joka ei vain toista jotain ulkoa opeteltua litaniaa. Tilannetajua, jonkin verran huumoria, käytöstapoja jne. Ei mikään itsestäänselvyys, edes paremmissa paikoissa.
Mikä näytössä voisi mennä pieleen, jos osaan kaikki hommat kolmosen veroisesti?
Aliarviointiin taas en suostu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno. Kirjoituksestasi paistaa kohtuullisen ikävä asenne. Toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta jos nyt ko tutkintoa suoritat ja näyttöön olet menossa, älä sitten kovasti ihmettele, jos kaikki ei mene ihan kuten oletit.
Vaikket ravintolatyötä tunnu arvostavan, itse asiakkaana kyllä arvostan ammattitaitoista tarjoilijaa tms. Jolla on näkemystä ja kokemusta, jolta voi kysellä ruuista ja juomista ja joka ei vain toista jotain ulkoa opeteltua litaniaa. Tilannetajua, jonkin verran huumoria, käytöstapoja jne. Ei mikään itsestäänselvyys, edes paremmissa paikoissa.
Mikä näytössä voisi mennä pieleen, jos osaan kaikki hommat kolmosen veroisesti?
Aliarviointiin taas en suostu.
Ravintola-alalle pääsee töihin ilman koulutustakin, jos osaa hommat. Miksi sinä olet sitten koulussa, koska mielestäsi osaat jo kaiken?
Minua ei olisi palkattomat harjoittelut niin paljon haittaneet jos meitä harjoittelijoita ei olisi suoraan laskettu työvoimaksi ja tällä tarkoitan siis että kohdeltiin samoin kuin palkallisia alan ammattilaisia ja odotettiin samaa osaamista ja teetettiin meillä heidänkin työnsä. Firma teki ison joulutapahtuman jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen tietenkin osallistuimme. Meidän 2 harjoittelijan lisäksi homma oli 3 palkallisen työntekijän vastuulla. H-hetkellä paikalla oli 1 palkallinen joka oli juuri aloittanut työnsä ja kaikki stressi paistoi käyttäytymisestä läpi, toinen palkallinen päätti jäädä kotiin ja kolmas joka oli myös meidän ohjaaja oli myöhässä. Tämä toinen harjoittelija oli kipeänä kotona joten alkuillasta homma oli kokonaan minun ja yhden palkallisen niskoilla. Kyse siis monen sadan ihmisen tapahtumasta jossa olisi pitänyt pystyä olla monessa paikassa samaan aikaan. Paska maku jäi kun arvioinnissa ei saatu täysiä pisteitä koska kuulemma vain ammattilainen voi saada työharjoittelusta täydet pinnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minustakin kaikki palkattomat työharjoittelut ja "-kokeilut" on epäinhimillisiä, oli sitten opiskelija tai ei. Ja varsinkin ne 9e/päivä -kyykytykset pitäisi lopettaa ehdottomasti. Noissa 9e/pv hommissa olevat käytännössä tekee rahaa yrityksen omistajille ilmaiseksi pelkillä tuilla, ja sekin 9 euroa on kunnan maksamaa. Vastenmielistä meininkiä, tällaista ei IKINÄ pitäisi tapahtua hyvinvointivaltiossa. Tämä meininkihän on kuin suoraan Neuvostoliitosta.
No ajatellaan hiukan, pitäisikö yrittäjän/työnantajan maksaa palkkaa työpanoksestasi jos olet ammattitaidon peruskoulusta valmistunut, et käytännössä osaa mitään ja vaatii kuitenkin kokeneemman valvontaa että sinut voi jättää tekemään töitäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö oikeasti, että vuoden alusta palkaton harjoittelu perus- ja ammattitutkinnoissa vain lisääntyy? Teoriaopetuksen määrä vähenee, oppilaitokset eivät SAA ottaa opiskelijaa kursseille, jos tämä jo osaa riittävästi saadakseen tutkinnon tai voi opetella asian työpaikalla. Työpaikat eivät SAA maksaa työssäoppijalle palkkaa, paitsi oppisopimusmuodossa.
Käytännössä tämä johtaa siihen, että koska ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan rankasti, opettajien on pakko todeta, että sorry, osaat jo, tervemenoa työssäoppimaan. Vaikka haluaisivat ottaa opiskelijan kursseille mukaan täydentämään osaamistaan. Kaikesta opetuksesta on pakko nipistää, ja ohjata vaan ne opiskelijaraukat ilmaistyöhön. Ja äkkiä tutkinto, osasi tai ei, jotta koulu saa edes jotain rahaa.
Sitten meillä on huippuosaavia sähköasentajia ja lähihoitajia, turvallista eikös?
Ja lisään vielä, arviointi muuttuu kolmikannasta kaksikantaiseksi, eli käytännössä läpipääsyä helpotetaan. Oppilaitoksen arvioija on työnantajan puolelta ohjeistettu päästämään kaikki läpi, koska rahoitus... sitten tarvitsee vain löytää yksi riittävän löyhämoraalinen arvioija työelämästä. Käytännössä tämä ei ole ollenkaan vaikeaa, koska työpaikka haluaa päästä eroon harjoittelijoista (varsinkin niistä surkeista). Eli läpi vaan, ei ole heidän murheensa sitten enää.
Tämä tietenkin johtaa siihen, että tutkintojen arvo työnantajien silmissä romahtaa aika pian entisestään, työllistyminen hankaloituu, työn laatu heikkenee niiden osalta, jotka työllistyvät jnejne. Mahtava skenaario, eikö totta?
Onhan se jo kolmikanta-arvioinnin aikana ollut päivänselvä asia, että opiskelija saa juuri sen arvosanan, jota itse itselleen ehdottaa. Ohjaavat opettajat ovat ihan pihalla ja harjoittelupaikan ohjaajat eivät kohteliaisuudesta anna huonoa arviota, vaikka aihetta olisi ja opiskelija tietysti itse kokee osaavansa kaiken täydellisesti.
Tämä on ihan totta. Itseäni hävettää se saamani todistus, jossa on aivan liian hyvät arvosanat, koska tiedän saaneeni ne ansiottomasti. Se arvostelujärjestelmä on NAURETTAVA. Käsittämätöntä ensinnäkin että ne arvioitsijat on ketä vaan randomisti työpaikalta valittuja, joilla ei ole mitään osaamista tai koulutusta siihen arviointiin. Kolmikanta on vitsi, joojoo-henkilö koululta saapuu palaveriin ja hyväksyy kaiken oppilaan ja työpaikan ehdottaman,arvosanoista mukasuoritettuihin näyttöihin, ilman mitään kritiikkiä tai lisätietojen pyytämistä.
Pelkkä vitsi koko järjestelmä, nämäkin rahat olisi voinut käyttää oikeaan koulutukseen, meillä varmasti olisi tarvetta sille. Ja pahoittelen hyökkäävää asennettani, oppisopimuskoulutukseen osallistuminen oli se joka murensi uskoni suomalaiseen laadukkaaseen koulutusjärjestelmään. Se herätti ikävästi siitä ruususen unesta, jossa Suomessa on laadukasta ilmaista koulutusta ja olemme koulutuksen huippumaita. Olisin mieluummin ollut tietämätön todellisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervemenoa lukemaan tutkinnon kriteerit, löytyvät opintopolku.fi
Niissä on tosiaan todella paljon kaikkia yleisiä työelämätaitoja. Ergonomiaa, työhyvinvointia, yhteistyötaitoja, kielitaitoa, verkostoitumista... tutkinnosta riippuen, tottakai.
"Opiskelija osaa käyttää kassaa", "opiskelija pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa".
Siis onpa vaikeita. Kassankäytön oppii ehkä tunnissa ja ihmisille puhuminen ja joku tilauksen vastaanottaminen ei vaadi kovin kummoisia vuorovaikutustaitoja.
Ergonomia on käytännössä lähinnä maalaisjärkeä ja muutamaa teoriaa, mutta työelämässä lähinnä vitsi. Vanhemmat työntekijät jopa nauraa nuoremmille harjoittelijoille, kun nämä työskentelee ergonomisesti, kun vanhukset on itse jo ihan selkävaivaisia.
Äidinkielen lisäksi ruotsi, englanti ja ranska on olleet aina 9 tai 10.
Olen törmännyt tähän samaan "tunnissa oppii kassan"-väitteeseen kaupassa työharjoittelijoiden kanssa. Siellä olen sitten selventänyt että jo pelkkä kaupan kassaosaaminen on paljon muutakin kuin summan sanominen ja rahan käsittely. Joten ota selvää mitä se oikea kassaosaaminen on teillä.
Eikös niissä ole kuitenkin osaamistasot, joiden mukaan arvosana määräytyy? Eli perusosaamistaso ja sitten syvempi osaaminen. Tunnissa ei kyllä ainakaan kaupan kassaa osaa käyttää niin että saisit täydet arvosanat, sehän tarkoittaa että sinun pitää osata hoitaa myös erikoistilanteet tarvittaessa, esim. palautukset ja muut niin että tiedät kuluttajasuojalain säädökset. Kassalla toimiminen tarkoittaa myös että tiedät säädökset tupakkalaista, alkoholilaista ja arpajaislaista. Tämän lisäksi sinun pitäisi ainakin tietää tax-free säännökset ja minimissään yrityksenne ohjeistus aihetta koskien. Myös laskutusmyynti on olennainen osa kassatyötä ja tämän lisäksi tavanomaisesta poikkeavat rahastusmuodot.
Jos nuo kaikki olet tunnissa oppinut, olet kyllä ihmelapsi jonka ei tarvitse jatkotyöllistymisestä huolehtia! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno. Kirjoituksestasi paistaa kohtuullisen ikävä asenne. Toki sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta jos nyt ko tutkintoa suoritat ja näyttöön olet menossa, älä sitten kovasti ihmettele, jos kaikki ei mene ihan kuten oletit.
Vaikket ravintolatyötä tunnu arvostavan, itse asiakkaana kyllä arvostan ammattitaitoista tarjoilijaa tms. Jolla on näkemystä ja kokemusta, jolta voi kysellä ruuista ja juomista ja joka ei vain toista jotain ulkoa opeteltua litaniaa. Tilannetajua, jonkin verran huumoria, käytöstapoja jne. Ei mikään itsestäänselvyys, edes paremmissa paikoissa.
Mikä näytössä voisi mennä pieleen, jos osaan kaikki hommat kolmosen veroisesti?
Aliarviointiin taas en suostu.
Kolmonen edellyttää yleensä, että osaa ko kriteerin työt täysin ilman ohjausta. Käytäntö taas itselleni on osoittanut, että hyvin harva tutkinnon suorittaja osaa täysin itsenäisesti hommat näytössä. Toki en arvioi ravintola-alaa, joten paha siitä sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö oikeasti, että vuoden alusta palkaton harjoittelu perus- ja ammattitutkinnoissa vain lisääntyy? Teoriaopetuksen määrä vähenee, oppilaitokset eivät SAA ottaa opiskelijaa kursseille, jos tämä jo osaa riittävästi saadakseen tutkinnon tai voi opetella asian työpaikalla. Työpaikat eivät SAA maksaa työssäoppijalle palkkaa, paitsi oppisopimusmuodossa.
Käytännössä tämä johtaa siihen, että koska ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikataan rankasti, opettajien on pakko todeta, että sorry, osaat jo, tervemenoa työssäoppimaan. Vaikka haluaisivat ottaa opiskelijan kursseille mukaan täydentämään osaamistaan. Kaikesta opetuksesta on pakko nipistää, ja ohjata vaan ne opiskelijaraukat ilmaistyöhön. Ja äkkiä tutkinto, osasi tai ei, jotta koulu saa edes jotain rahaa.
Sitten meillä on huippuosaavia sähköasentajia ja lähihoitajia, turvallista eikös?
Ja lisään vielä, arviointi muuttuu kolmikannasta kaksikantaiseksi, eli käytännössä läpipääsyä helpotetaan. Oppilaitoksen arvioija on työnantajan puolelta ohjeistettu päästämään kaikki läpi, koska rahoitus... sitten tarvitsee vain löytää yksi riittävän löyhämoraalinen arvioija työelämästä. Käytännössä tämä ei ole ollenkaan vaikeaa, koska työpaikka haluaa päästä eroon harjoittelijoista (varsinkin niistä surkeista). Eli läpi vaan, ei ole heidän murheensa sitten enää.
Tämä tietenkin johtaa siihen, että tutkintojen arvo työnantajien silmissä romahtaa aika pian entisestään, työllistyminen hankaloituu, työn laatu heikkenee niiden osalta, jotka työllistyvät jnejne. Mahtava skenaario, eikö totta?
Onhan se jo kolmikanta-arvioinnin aikana ollut päivänselvä asia, että opiskelija saa juuri sen arvosanan, jota itse itselleen ehdottaa. Ohjaavat opettajat ovat ihan pihalla ja harjoittelupaikan ohjaajat eivät kohteliaisuudesta anna huonoa arviota, vaikka aihetta olisi ja opiskelija tietysti itse kokee osaavansa kaiken täydellisesti.
Tämä on ihan totta. Itseäni hävettää se saamani todistus, jossa on aivan liian hyvät arvosanat, koska tiedän saaneeni ne ansiottomasti. Se arvostelujärjestelmä on NAURETTAVA. Käsittämätöntä ensinnäkin että ne arvioitsijat on ketä vaan randomisti työpaikalta valittuja, joilla ei ole mitään osaamista tai koulutusta siihen arviointiin. Kolmikanta on vitsi, joojoo-henkilö koululta saapuu palaveriin ja hyväksyy kaiken oppilaan ja työpaikan ehdottaman,arvosanoista mukasuoritettuihin näyttöihin, ilman mitään kritiikkiä tai lisätietojen pyytämistä.
Pelkkä vitsi koko järjestelmä, nämäkin rahat olisi voinut käyttää oikeaan koulutukseen, meillä varmasti olisi tarvetta sille. Ja pahoittelen hyökkäävää asennettani, oppisopimuskoulutukseen osallistuminen oli se joka murensi uskoni suomalaiseen laadukkaaseen koulutusjärjestelmään. Se herätti ikävästi siitä ruususen unesta, jossa Suomessa on laadukasta ilmaista koulutusta ja olemme koulutuksen huippumaita. Olisin mieluummin ollut tietämätön todellisuudesta.
Me ainakin perehdytämme työpaikan arvioijat huolellisesti jo ennen harjoittelua. Mutta käytäntöjä on varmasti monenkirjavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harjoittelijalla ei saa teettää työtä. Harjoittelija on siellä oppiakseen ja harjoittelijan tulee saada oppia haluamallaan tavalla.
Mitäs hyötyä siitä harjoittelusta on jos ei harjoittele tekemään sitä työtä? Tekemällä oppii paremmin kun katsomalla.
Eivät kaikki opi paremmin tekemällä kuin katsomalla.
Minä opin parhaiten teorian kautta, lukemalla ja katsomalla, kiitos valokuvamuistin.
Joskus sun silti täytyy se varsinainen työ aloittaa, vai meinasitko tehdä senkin teoriassa?
Sitten kun työpaikkaohjaajaksi sattuu henkilö, jota ei kiinnosta pätkääkään, osaako opiskelija asiat vai ei, niin onnea vaan tulevalle työnantajalle. Itse olen seurannut sivusta muutamaa oppisopimusopiskelijaa, jotka ovat olleet meillä töissä jo aiemmin, mutta opiskelevat itselleen pätevyyttä vaativaa ammattia ja heidän ohjauksensa, kuin myös oppimisensa on usein täysin ala-arvoista. Opiskelijan asenne on, että kyllähän hän tämän osaa, kun on vuosikaudet katsonut vierestä, ohjaaja myötäilee, että niin osaatkin, ja kuitenkin homma menee kaikkien periaatteiden ja sääntöjen vastaisesti.