Vittumaiset naapurit
Kertokaa kauhutarinoita naapureistanne! Yritän niiden avulla selvitä järjissäni oman naapurini touhujen suhteen.
Kommentit (366)
Ihanaa kun yläkerran pikkupetteri juoksee, pomppii, hakkaa pattereita. ****u kun edes television ääni ei peitä.
Miksi oi miksi kerrosalossa ei vanhemmat opeta lapsiaan asumaan!!!!! Ai niin vanhemmat tietty läpsyttelee itse kantapäitä laminaattiin niin että lamput heiluu alakerrassa katossa.
Yksi hirviönaapuri löytyy omasta historiasta. Sain alle parikymppisenä perinnön, ja sijoitin rahat rivitaloasuntoon. Talossa asui alkuperäisasukkina maailman uteliain riivinrauta, joka mm. tonki roskiksista ja lehtikeräyslaatikosta muiden asukkaiden posteja, laskuja yms. papereita, ilmeisesti ihan vain uteliaisuuttaan. Tämä selvisi minulle hyvin nopeasti muuttoni jälkeen. Nimeni on ns. vanhan naisen nimi, ja pari viikkoa muutosta tämä riivinrauta ilmestyy ovelleni kyselemään, että oliskohan mummo kotona, kun hänellä olisi pullia, että jos tervetulokahvit keiteltäisiin. Hyvin hämmentyneenä sitten naiselle sanoin, että yksin tässä asun. Tästä muori kimpaantui, että minkä takia mummon postit tulee minun asuntooni ja lähti hyvin vauhdikkaasti kälppimää ovelta. Myöhemmin selitti suu vaahdossa ympäriinsä, että jotain tukia huijaa uuden asunnon vuokralainen, kun ei oikeasti ole siellä kirjoilla. Ei muorilla käynyt mielessä, että myös nuorilla ihmisillä voi olla "vanha" nimi, saatikka että myös nuoremmat ihmiset voivat oikeasti kotinsa omistaa.
Minulla oli tuolloin myös iso, vanha ja äärimmäisen rauhallinen koira. Olin aivan varma, ettei koira hauku yksin ollessaan (edellisen asunnon naapurit ainakin niin vannoivat) ja kun tähän lisätään yövuoropainotteinen vuorotyö, riemastui naapuri ikihyviksi. Riivinraudan asunto oli talon toisessa päädyssä, ja minun toisessa, silti "joka yö pitää valvoa kun se rakki huutaa." Isännöitsijä soitteli tasaisin väliajoin koiran aiheuttamasta metelistä, jota ei oikeasti edes ollut. Muut naapurit eivät kuulleet mitään. Aloin jättää kameran jalustalleen nauhoittamaan öitä, ja kas kummaa, hiljaista oli. Kunnes yhden yön jälkeen koira todellakin oli asunnossa haukkunut. Kameralla näkyi selvästi, että lasista takaovea kävi joku paukuttamassa yöllä, mikä koiran sitten hermostutti. Tämä loppui siihen, kun yhdeksi yöksi kutsuin kaverini luokseni. Tämä oli istunut pimeässä kämpässä ja odottanut, ja pari tuntia töihin lähtöni jälkeen riivinrauta hiippaili takapihalleni hakkaamaan ovea. Kaveri säntäsi pihalle, muori taisi säikähtää todella kovasti, koska siihen loppui valitukset koiran haukusta.
Muutin pois parin vuoden jälkeen, puolituttuni osti asunnon ja viimeisimmän tiedon mukaan muorin häiriköinti jatkuu edelleen, näin vuosikymmenen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri kyttää roskiskatoksella mitä kukakin tuo sinne ja sitten pitää kierrätysluennon jokaiselle jolla on hänen mielestään roskat väärin lajiteltu. Kerran olen hänet sieltä roskikselta päivystämästä löytänyt jopa keskellä yötä, kun kävin meidän bileet siivottuani ja vieraiden lähdettyä vielä nakkaamassa roskiksen ennen nukkumaanmenoa. Hänen mielestään myös muka naapuritalon porukka tuo roskat meidän roskikseen ja sitä sitten vahtii siellä yötä päivää.
Haha :D sairasta! Eikä tällä ole muuta tekemistä, vai onko jotain mt-ongelmaa?
Ei jumalauta, yläkerran norsulauman tavoin tömistelevä, myöhään illalla kovaan ääneen kälättävä ja jatkuvasti jotain tavaroita lattialle tiputtava akka teettää nyt näköjään remonttia! Ei vaan ole viitsinyt siitä kenellekään naapurille mitään ilmottaa.
Kuinka idiootti ja ajattelematon voi olla ihminen, joka tekee naapureita häiritsevää remonttia ilmoittamatta siitä? Kuvitteleeko sellainen olevansa maailman napa, sellainen kenen ei tarvitse ottaa huomioon muita? Minä en sen akan kanssa jaksa enää lähteä taistelemaan, kun on varsin hyvin tietonen kuinka hyvin hänen asunnosta kuuluu äänet alakertaan (tästä on keskusteltu, kun olin kurkkuani myöten täynnä kovaäänistä jokaöistä keskustelua ja välillä jopa huutamista). Ilmeisesti häntä ei vain kiinnosta ajatella ketään muuta.
muusikko-miksaaja pyytää auttamaan pihatöissä kun tekevät kerran vuodessa niitä haravalla. viikottaisilla pihavuoroilla lumia ei jakseta kolata omalla vuorolla kunnolla tai ollenkaan. ohikulkiessä räitään. pihan yhteiset jätteet saa muut viedä omalla autolla ja omalla rahalla jäteasemalle autosa liaten. yhteisellä kortilla ja omalla autolla joka on ei osata hakea viiden euron tarvikkeita vaan kysytään mikse muut hae.
riittää jos on kuuluisuus
Alakerran idiootti keksi pari viikkoa sitten, että hiljaisuus on erinomaista aikaa rempata/nikkaroida(??). Nimenomaan arki-iltaisin vähän vaille kymmenen alkaa vasaran paukutus ja ryske, ja se jatkuu pikkutunneille asti - juuri viime yönä heräsin johonkin räsähdykseen, ja kello oli melkein kolme. Heippalapuista ei ole ollut apua.
Herään puoli seiskalta töihin, ja olen alkanut tömistellä ja kolistella oikein tahallani jotta se m*lkku puolestaan hätkähtäisi hereille.
Taloyhtiössä toiset nauttivat edullista yhtiövastiketta tekemättä MITÄÄN taloyhtiön töitä.
Vaikka nuoria ja hyväkuntoisia.
Sitten kun annetaankin taloyhtiöntyöt ulkopuoliselle, he ovatkin ensimmäisenä kitisemässä kun sehän MAKSAA. Monet vuodet on ollut mahdollisuus osallistua kaikkiin taloyhtiön ulkotöihin, mutta kun ei jaksa, ei edes vapaapäivinä. Ei voi, kun pitää mennä kalaan.
Eipä enää tarttekaan.
Talkoita en enää kannata koska, niissä käy aina samat, ja aina samat jättävät käymättä ,vetävät lonkkaa. Nyt talkoilla tehdyt työt saa tehdä rakennusfirma, aitojen ja talon puuosien maalaukset ym.
Maksamiseen kun kaikki osallistuvat tasapuolisesti.
Paras asumismuoto olisi kerrostalo, jos ulkotöihin ei ole kiinostusta.
Joku olikin nostanut tämän ketjun sopivasti. Naapurissa lapset ilmeisesti saivat joululahjaksi jonkin palikoista rakennettavan tornin tms., ja joulusta asti olen nyt joka päivä kuunnellut miten se sortuu hirveällä kolinalla laminaatille noin minuutin välein. Miksi pitää kerrostaloon hankkia juuri niitä kaikkein meluisimpia leluja?!
Joo, ja jotkut tekevät pientä pintaremonttia vuodesta toiseen. Ei taida olla homma hanskassa.
Ja remontti - purkuroinat ovat pihalla kasassa puoli vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Joku olikin nostanut tämän ketjun sopivasti. Naapurissa lapset ilmeisesti saivat joululahjaksi jonkin palikoista rakennettavan tornin tms., ja joulusta asti olen nyt joka päivä kuunnellut miten se sortuu hirveällä kolinalla laminaatille noin minuutin välein. Miksi pitää kerrostaloon hankkia juuri niitä kaikkein meluisimpia leluja?!
Laminaattilattia pitäisi lailla kieltää lapsiperheiltä!! Tai jos edes osattaisiin sitten mattoja käyttää.
Tämä on niin tuttua, mistä näitä uusavuttomia lapsiperheitä oikein kerrostaloihin riittää???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku olikin nostanut tämän ketjun sopivasti. Naapurissa lapset ilmeisesti saivat joululahjaksi jonkin palikoista rakennettavan tornin tms., ja joulusta asti olen nyt joka päivä kuunnellut miten se sortuu hirveällä kolinalla laminaatille noin minuutin välein. Miksi pitää kerrostaloon hankkia juuri niitä kaikkein meluisimpia leluja?!
Laminaattilattia pitäisi lailla kieltää lapsiperheiltä!! Tai jos edes osattaisiin sitten mattoja käyttää.
Tämä on niin tuttua, mistä näitä uusavuttomia lapsiperheitä oikein kerrostaloihin riittää???
Joo! Ja kielletään se samalla kaikilta kantapääjyskyttäjiltä ja niiltä, joilla ei pysy tavarat käsissä.
Laminaatti kerrostalossa on kyllä paholaisen keksintö. Pelkästään imuroinnista kuuluu naapuriin hirveä KRAAAH KRAAAH.
Kantapäätömistelijät ja ravaajat. En ymmärrä, miten nuori lapseton pariskunta voi ravata kotonaan ees taas kaikki aamut, illat ja viikonloput. Askeläänieristys on tässä talossa aivan olematon, mutta kyllä sitä astua voi halutessaan kevyestikin. Nyt kuulostaa lähinnä siltä, kuin olisi norsu tulossa katosta läpi.
Itse asuin 10 vuotta vuokralle ja yläkerrassa asui joku teinipariskunta. He tappelivat äänekkkästi tyyliin mä en v###u jaksa enää sua. Ja usein keskellä yötä heräsin siihen, kun nainen sai ison O:n. Ja huusi niin, että varmasti koko kerrostalo kuuli sen. Elämäni paras päätös, kun muutin pois.
Muutin omistusasuntoon kerrostaloon ja sama meininki tuntuu jatkuvan myös tässä kerrostalossa. Ainoana erotuksena on se, että tällä kertaa se metelöivä teinipariskunta asuu alakerrassa :(
Ja minä kun luulin, että muuttaminen auttaisi asiaa...
Vierailija kirjoitti:
Kun muutettiin ensimmäiseen yhteiseen asuntoon (kerrostaloon) miehen kanssa, saatiin sekä yläkertaan että alakertaan kamalat naapurit. Alakerrassa asui noin 60v pariskunta jotka oli pahasti alkoholisoituneita ja lauloivat karaokea joka vkl aivan täysillä... Jossain vaiheessa ottivat koiran, sellaisen pienen räksyttäjän joka ulvoi ja haukkui joka päivä koko sen ajan kun olivat töissä. Yksi päivä kävin näiden naapurien ovella, ei avattu, joten kirjoitin omalla nimelläni kirjeen jossa kerroin koiran haukkuvan koko päivän ja toivoin heidän tekevän asialle jotain (olin itse äitiyslomalla ja kotona silloin kaiket päivät niin alkoi ottaa se räksytys päähän..). Samana päivänä kun olin jättänyt kirjeen, alakerran nainen tuli umpihumalassa uhkailemaan minua kotiovelleni. Sanoi ettei heidän koira hauku, se on jonkun muun koira (pieni rappu, tiesin varmaksi ettei muilla ole koiria) ja jos vielä häiritsen heitä, he soittaa poliisit. Tästä alkoi riita joka jatkui noin vuoden, kunnes muutettiin pois kun ei kestetty enää. Meidän ovelle soitettiin joka vkl poliisit "koska tapeltiin äänekkäästi" miehen kanssa, lapsesta tehtiin lasu "koska lasta laiminlyötiin" ja postiluukusta työnnettiin koirankakkaa sisään... ym mukavaa. Valitukset isännöitsijälle vain pahensivat asiaa.
Yläkerrassa asui vähän aikaa nuori pariskunta joka biletti kaikki viikonloput, muutoin hiljaisia. Juhlittiin kun he muuttivat pois, mutta saatiin tilalle kamalampi vaihtoehto.... Yksinhuoltaja isä, kolme lasta. Isä humalassa AINA, päivästä tai kellonajasta riippumatta. Olin tosi huolissaan lapsista, vaikuttivat niin onnettomilta. Koko perhe (myös siis teini-ikäinen ja alakouluikäiset lapset) valvoivat arkipäivisinkin vähintään kolmeen asti aamuyöllä ja siitä sitten aamulla kouluun... isä taisi olla kotona päivät.
pelasivat koripalloa ja sählyä sisällä, huusivat ja tappelivat.
Taloon seinät olivat niin ohuet, että kuulin isän jokaisen räjähdyksen sanatarkasti. Kerran kuuntelin noin 4 aikaa aamuyöllä, kuinka lapsi ilmeisesti tipahti sängystään ja isä sai siitä kohtauksen. Alkoi kuulua kolinaa, ihan kuin lasta olisi heitelty seinille. Soitin poliisit ja jossain vaiheessa myöhemmin siellä alkoi käydä lastensuojelun väkeä.Ihania naapureita... huoh.
Tää oli ihan kamala. Lapsiparat. Etenkin tuo kun lapsi putoaa sängystään, ja varmaan sattui jo muutenkin, niin vanhempi alkaa heitellä seinille. Ihan järkkyä. Ja humalassa koko ajan. Oikeesti lapsirukat. Hyvä että soitit poliisit! Oikeesti jotkut olisi vaan ummistanu silmänsä, että ei mun asia, mutta apua ja suojeluahan nuo lapset todella tarvitsivat. Kiitos sinulle.
Tätä keskustelua lukiessa tulee mieleen se että kerrostalossa ei vaan osata enää asua. Minä minä minä saan siivota koska vaan, tallustaa ja hakata kantapäätä lattioihin, lapset saa leikkiä ja huutaa ja kiljua ja pomppia sisällä ihan niin paljon kun haluavat jne jne.
Onneksi karma on bitch :) - ehkä seuraavassa asunnossaan nämä oman navan tuijottelijat, perus ”kerrostalossa nyt vaan on elämisen ääniä” mantran hokijat saavat vielä kovemmin metelöivät naapurit yläkertaan. Tai ehkä hometalon ;).
Kerrostalourpot kirjoitti:
Ah, kantapäätallustelijat!! Tuo verenpainetta äärirajoille nostava laji joka ei edes tajua omaa urpouttaan.
Ja yleensä nämä kantapäätallustelijaurpot ovat niitä mitkä antavat lastensa juosta ja kiljua sisällä kaikki illat. Sellainen norsulaumatöminä ja ovien hakkaus ja kiljunta opitaan siellä kotona. Sitten kun pikkupertti vähän aikuistuu ja muuttaa omilleen , ollaan kotoa opittu kerrostaloasumisen säännöt = niitä ei ole ollut ja nämä pikkupertit jatkavat perintöä eteenpäin omassa kodissaan.
V***u pitääkö koulussa alkaa opettaa kerrrostaloasumisen sääntöjä kun kotona on oppi hukassa.
”Meidän pikku Pertti saa toteuttaa itseään ja pomppia ja juosta sisällä miten paljon vaan haluaa ” -tyypit on suoraan sanottuna pers***tä!
Saatiin viime kesänä meidän taloon tällaiset tyypit.
Joo, ei mitään kerrostaloasumisen sääntöjä eikä ymmärrystä miten niissä asutaan ole tämän pariskunnan tiedossa mutta vaikeinta on ymmärtää miksi heidän pikkupoika on viikonloppuisin kaikki päivät sisällä juoksemassa?
Upp! Sunnuntain rauhaa -not! Kakarat juoksee ja huutaa liikaa energiaansa sisällä. Vanhemmat ei viitsi viedä ulos...
Ai v****u kun yläkerrassa asuu nykyään lapsiperhe jotka antavat tuon pikku kullannupun juosta kämpässään päästä päähän joka i k i n e n päivä.
Meillä heiluu kattolamput tämän johdosta ja alkaa olla mitta täysi. Ovat kerrostalon ainoa lapsiperhe, ja eivät viitsi vaivautua edes viemään lastaan kai mihinkään leikkimään tms vaan sisällä saa itse itseään viihdyttää juoksemalla ja riehumalla.
Tämä talo oli ennen upea paikka asua. Kaikki kunnioittivat toisten asumisrauhaa. Tilanne muuttui viime kesänä kun tämä perhe pölähti taloon asumaan.
V******a.
Ihmiset jotka paiskovat ulko-ovia ovat rasittavia. Sen oven voi laittaa kiinni paiskaamattakin.