Vittumaiset naapurit

Vierailija kirjoitti:

Puudeli ulvoo niin kovaa, että vauvaa ei pysty nukuttamaan sisällä. Telkkarin tai radion ääni ei peitä itkua. Perheen ollessa kotona perheen kodista kuuluu kovis pamauksia jne.

Voisin lyödä vaikka vetoa, että se vauva ulvoo enemmän kuin yksikään "puudeli".

Meille osui varsinainen jackpot! Naapureina yöllä ryyppyjuhlia pitäviä neandertal öykkäreitä sekä myöskin klassikko naapurikyylä joka pistää merkille jokaisen äänen minkä kuulee asunnostasi, jokaisen liikkeen ja jokaisen ulos ja sisäänmenon ovesta. Tekee omia johtopäätöksiä näistä havainnoistaan ja levittelee omia sairaita jourujaan muille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten aivan ihana ja rauhallinen taloyhtiö, joskus vaan kuuluu koiran haukahdus. Mutta tuo yläkertalainen pilaa kaiken. Vissiin joku nuori nainen, mutta voi herranjumala sitä tömistelyä. Ämmä ravaa yksiötään edestakaisin ihan hirveän tömistelyn kera nonstoppina melkeinpä aina iltakahdeksan aikaan. Onneksi öisin on hiljaa, mutta kuulen sen jos tömistelee vessaan ja paiskaisee ovensa kiinni.  Ihmettelen vaan, miten paljon ihmisen täytyy RAVATA asunnossaan ihan jatkuvasti. Itse ainakin istun lähinnä sohvalla, käyn keittiössä, vessassa, en tömistele jatkuvasti. Todella ärsyttävää ja kun tuo on jokapäiväistä. Aina tietää koska ämmä on kotona kun alkaa se jyminä ja töminä. Aamulla herään seiskalta kun tömistelee vielä kovempaa ja suorastaan juoksee asunnossaan. Verenpaine nousee niin että voisin kuristaa sen siihen paikkaan! Jos hän on kotona koko päivän, kuuluu aamukymmenestä usean tunnin eteenpäin jälleen töminää (siihen asti kun itse lähden töihin).. Vittu nytkin jo tunnin jatkunut TUM TUM TUM TUM. TÖM TÖM TÖM TÖM. Sitten siellä välillä käy varmaan sen isä karjumassa niin että kuuluu todella hyvin putkia pitkin. Jos luet tätä naapuri, niin haista vittu.

Täsmää itseeni siltä osin että olen nuori nainen ja että isäni käy kylässä n. 1-2 kertaa kuukaudessa. Asuntoni on kylläkin tilava kaksio eikä suoraan alapuolellani asu ketää vaan siinä on häkkivarastokellari. Isäni puhuu kyllä täysin normaalilla puheäänellä. . ( Oma puheääneni on hiljainen ja minua ärsyttää kovaääniset ihmiset joten huomaisin kyllä jos "meuhkaisi".)

Jos kuitenkin sattuisin olemaan kyseinen naapuri niin arvostaisin sitä että tultaisiin suoraa kertomaan. (Tai jos ei rohkeus riitä niin anonyymi lappu postiluukustakin olisi riittävä.) En ole luonnollisesti mikään pahuuden ilmentymä joka tahtoo tahallisesti olla muille häiriöksi. Päinvastoin, kuuntelen musiikkia tästä syystä lähinnä kuulokkeilla etten ole vaan häiriöksi. Jos siis olen tämä "häirikkö" niin minulla ei ole ollut siitä harmainta aavistusta. Jos olisit tuonut asian normaalisti esille niin ei olisi tarvinnut päiväst toiseen kestää sitä töminää. Jos siis näet tämän viestin ja silti täsmään kuvaukseen niin laitappa lappua tulemaan niin tiedän mahdollisesti korjata askellustani naapuriystävällisemmäksi. 

Terveisin mahdollinen naapurisi.

P.S. En ole ämmä enkä sotanorsu.

Jos epäilet tuollaista niin olisiko mahdollista että korjaisit sitä tömistelyä ihan ilman mitään erikseen pyytämistä? En kuvittele että olisit ko. henkilö, mutta itsellänikin on, tosin alakerrassa sekä seinän takan mokomia ramppaajia, enkä aio todellakaan mennä vielä erikseen pimpottelemaan jotain ovikelloa ja rikkomaan lopunkin naapurisovun. Sitä vain ihmettelen että miksi siellä asunnossa pitäisi tömistellä? Kun ei se oikein käy edes mistään hyötyliikunnasta. Jos siirtyy paikasta toiseen niin miksi se pitää suorittaa norsuilemalla? Sellaisen tömistelyn saa aikaiseksi vain siten että todella nostelee niitä tassujaan polvi lantion tasolle ja siitä voimakkaasti tömäyttäen lattiaan. Eli ei mitenkään perusteltavissa olevaa normaalia peruskävelyä. Totta kai olemme samaa mieltä että omassa kodissaan pitää saada elää normaalisti ja tehdä aivan rauhassa mitä ikinä tekeekään, mutta sitä en vain ymmärrä miksi juuri käveleminen täytyy suorittaa semmoisella tomeran justiinan tömpsyttely ravaamisella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten aivan ihana ja rauhallinen taloyhtiö, joskus vaan kuuluu koiran haukahdus. Mutta tuo yläkertalainen pilaa kaiken. Vissiin joku nuori nainen, mutta voi herranjumala sitä tömistelyä. Ämmä ravaa yksiötään edestakaisin ihan hirveän tömistelyn kera nonstoppina melkeinpä aina iltakahdeksan aikaan. Onneksi öisin on hiljaa, mutta kuulen sen jos tömistelee vessaan ja paiskaisee ovensa kiinni.  Ihmettelen vaan, miten paljon ihmisen täytyy RAVATA asunnossaan ihan jatkuvasti. Itse ainakin istun lähinnä sohvalla, käyn keittiössä, vessassa, en tömistele jatkuvasti. Todella ärsyttävää ja kun tuo on jokapäiväistä. Aina tietää koska ämmä on kotona kun alkaa se jyminä ja töminä. Aamulla herään seiskalta kun tömistelee vielä kovempaa ja suorastaan juoksee asunnossaan. Verenpaine nousee niin että voisin kuristaa sen siihen paikkaan! Jos hän on kotona koko päivän, kuuluu aamukymmenestä usean tunnin eteenpäin jälleen töminää (siihen asti kun itse lähden töihin).. Vittu nytkin jo tunnin jatkunut TUM TUM TUM TUM. TÖM TÖM TÖM TÖM. Sitten siellä välillä käy varmaan sen isä karjumassa niin että kuuluu todella hyvin putkia pitkin. Jos luet tätä naapuri, niin haista vittu.

Täsmää itseeni siltä osin että olen nuori nainen ja että isäni käy kylässä n. 1-2 kertaa kuukaudessa. Asuntoni on kylläkin tilava kaksio eikä suoraan alapuolellani asu ketää vaan siinä on häkkivarastokellari. Isäni puhuu kyllä täysin normaalilla puheäänellä. . ( Oma puheääneni on hiljainen ja minua ärsyttää kovaääniset ihmiset joten huomaisin kyllä jos "meuhkaisi".)

Jos kuitenkin sattuisin olemaan kyseinen naapuri niin arvostaisin sitä että tultaisiin suoraa kertomaan. (Tai jos ei rohkeus riitä niin anonyymi lappu postiluukustakin olisi riittävä.) En ole luonnollisesti mikään pahuuden ilmentymä joka tahtoo tahallisesti olla muille häiriöksi. Päinvastoin, kuuntelen musiikkia tästä syystä lähinnä kuulokkeilla etten ole vaan häiriöksi. Jos siis olen tämä "häirikkö" niin minulla ei ole ollut siitä harmainta aavistusta. Jos olisit tuonut asian normaalisti esille niin ei olisi tarvinnut päiväst toiseen kestää sitä töminää. Jos siis näet tämän viestin ja silti täsmään kuvaukseen niin laitappa lappua tulemaan niin tiedän mahdollisesti korjata askellustani naapuriystävällisemmäksi. 

Terveisin mahdollinen naapurisi.

P.S. En ole ämmä enkä sotanorsu.

Jos epäilet tuollaista niin olisiko mahdollista että korjaisit sitä tömistelyä ihan ilman mitään erikseen pyytämistä? En kuvittele että olisit ko. henkilö, mutta itsellänikin on, tosin alakerrassa sekä seinän takan mokomia ramppaajia, enkä aio todellakaan mennä vielä erikseen pimpottelemaan jotain ovikelloa ja rikkomaan lopunkin naapurisovun. Sitä vain ihmettelen että miksi siellä asunnossa pitäisi tömistellä? Kun ei se oikein käy edes mistään hyötyliikunnasta. Jos siirtyy paikasta toiseen niin miksi se pitää suorittaa norsuilemalla? Sellaisen tömistelyn saa aikaiseksi vain siten että todella nostelee niitä tassujaan polvi lantion tasolle ja siitä voimakkaasti tömäyttäen lattiaan. Eli ei mitenkään perusteltavissa olevaa normaalia peruskävelyä. Totta kai olemme samaa mieltä että omassa kodissaan pitää saada elää normaalisti ja tehdä aivan rauhassa mitä ikinä tekeekään, mutta sitä en vain ymmärrä miksi juuri käveleminen täytyy suorittaa semmoisella tomeran justiinan tömpsyttely ravaamisella?

Ajatuksena lienee että toinen ihminen ei välttämättä aidosti tiedä olevansa häiriöksi. Jos ihminen on koko elämänsä kävellyt tietyllä tavalla niin sitä ei välttämättä edes tiedosta että se on normaalista poikkeavaa ja saattaisi  häiritä muita saatika kuulua naapuriin. Tästä syystä olisi hyvä sanoa suoraan. Enkä ymmärrä miksi kohteliaasti asian ilmaiseminen rikkoisi naapurirauhan. Jos henkilö ottaa pahasti itseensä ja alkaa kantamaan kaunaa niin se on hänen vikansa ei sinun. 

tiedäenemmänluulevähemmän kirjoitti:

Meille osui varsinainen jackpot! Naapureina yöllä ryyppyjuhlia pitäviä neandertal öykkäreitä sekä myöskin klassikko naapurikyylä joka pistää merkille jokaisen äänen minkä kuulee asunnostasi, jokaisen liikkeen ja jokaisen ulos ja sisäänmenon ovesta. Tekee omia johtopäätöksiä näistä havainnoistaan ja levittelee omia sairaita jourujaan muille.

Hirveää. Käy aidosti sääliksi. 

Eks seinänaapuri Saksassa toimi ilotyttönä ja siellä ramppasi väkeä parhaimpina päivinä kymenniä päivässä. Otettiin kyllä asia huumorilla, koska bisnekset noudattivat virka-aikaa ja yleensä päivisin ja yöllä ja illalla sai olla ihan rauhassa.

Mä harrastin nuorena lapsuudenkodissa, ok-talossa, asuntojuoksemista. Eli siis meillä oli iso ja sokkeloinen talo, joten usein vein pyykkejä tai astioita tai hain lakanoita tms. juosten vielä aikuisenakin. Lisäksi juoksin kaikki käytävät ja esim. olohuoneen läpi. Kunnon kämppämaratoonari siis. Lisäksi minussa on kanta-astujan vikaa. Kantajuoksija.

En koskaan edes tajunnut tätä aika oudoksi ennen kuin muutettuani kerrostaloon kämppis ihmetteli, mitä oikein ryntäilen. Saattoi siis kuulua yhtäkkiä hirveä tömps-tömps-TÖMPS, joka loppui kuin seinään, kun spurttasin jääkaapille tietokoneelta. Siitä lähtien olen yrittänyt ajatella alapuolella asuvien hermoja. Todella vaikeaa oppia pois tavasta, josta kukaan ei 20 vuoden aikana sanonut mitään. Varmaan ollut alakerran naapurilla hermot kireällä, kun siivoan ja kuskaan rättejä ympäri taloa kantajuosten.

Ohuet seinät... Naapureiden nussiminen kuuluu aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin varmasti kauhea naapuri reilu viikko sitten. Ostettiin tämä asunto kolme vuotta sitten, eikä ennen tätä tapahtumaa ole oltu varmasti häiriöksi. No kuitenkin, meille tuli aivan kauhea riita vanhasta asiasta kun mies mönki kotiin pikkujouluista puolen yön aikaan. Huusin, itkin ja paiskoin mm laukkuni päin seinää, heittelin vaatteita ympäriinsä ja niin edelleen. Hävettää niin älyttömästi, että tekisi mieli lähettää kaikille naapureille kukkasia ja kirjallinen anteeksipyyntö. En ole ikinä saanut samanlaista raivokohtausta. Hävettää ihan älyttömästi ja olen äärettömän pahoillani asiasta.

Ja tiedän, että varmasti kuului muihin asuntoihin, sillä meille kuuluu alakerran koiran haukkuminen (haukkuu juuri nytkin), rappukäytävän äänet selvästi, alakerran miehen kovaääninen selostus, puhuu pari kertaa kuussa pitkää puhelua englanniksi parvekkeellaan, yläkerran naisen pianonsoittoa, jonkun riitelyä ja naiskentelua. Karaokelaulaja on ilmeisesti muuttanut muualle asumaan, sitä ei ole kesän jälkeen kuulunut.

Kamoon, oikeastiko tätä pitää näin paljon alapeukuttaa? Okei, ei ihan käytöksen kultaisesta kirjasta tämä, mutta on ymmärrettävää että joissain tilanteissa vaan naksahtaa. Ja tätä ihmistähän nolottaa ihan suunnattomasti. Kun taas näissä muiden kertomissa stooreissa kuumottaa juuri se, että ihmiset tekevät mitä härskeimpiä törkeyksiä ihan häpeämättä. En ole tämä pikkujouluriitelijä mutta tunnen myötätuntoa häntä kohtaan!

Mutta olisin naapurina ottanut sen kukkakimpun ja muuttanut käsitystä sinusta paremmaksi. Ilman pahoittelua ajattelisin mielessäni vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Mä harrastin nuorena lapsuudenkodissa, ok-talossa, asuntojuoksemista. Eli siis meillä oli iso ja sokkeloinen talo, joten usein vein pyykkejä tai astioita tai hain lakanoita tms. juosten vielä aikuisenakin. Lisäksi juoksin kaikki käytävät ja esim. olohuoneen läpi. Kunnon kämppämaratoonari siis. Lisäksi minussa on kanta-astujan vikaa. Kantajuoksija.

En koskaan edes tajunnut tätä aika oudoksi ennen kuin muutettuani kerrostaloon kämppis ihmetteli, mitä oikein ryntäilen. Saattoi siis kuulua yhtäkkiä hirveä tömps-tömps-TÖMPS, joka loppui kuin seinään, kun spurttasin jääkaapille tietokoneelta. Siitä lähtien olen yrittänyt ajatella alapuolella asuvien hermoja. Todella vaikeaa oppia pois tavasta, josta kukaan ei 20 vuoden aikana sanonut mitään. Varmaan ollut alakerran naapurilla hermot kireällä, kun siivoan ja kuskaan rättejä ympäri taloa kantajuosten.

Nyt alan käsittää miten se joistakin asunnoista kuuluva helvetillinen töminä on mahdollista. Siis joku tosiaan on näin ajattelematon. Uskomatonta.

Kun muutettiin ensimmäiseen yhteiseen asuntoon (kerrostaloon) miehen kanssa, saatiin sekä yläkertaan että alakertaan kamalat naapurit. Alakerrassa asui noin 60v pariskunta jotka oli pahasti alkoholisoituneita ja lauloivat karaokea joka vkl aivan täysillä... Jossain vaiheessa ottivat koiran, sellaisen pienen räksyttäjän joka ulvoi ja haukkui joka päivä koko sen ajan kun olivat töissä. Yksi päivä kävin näiden naapurien ovella, ei avattu, joten kirjoitin omalla nimelläni kirjeen jossa kerroin koiran haukkuvan koko päivän ja toivoin heidän tekevän asialle jotain (olin itse äitiyslomalla ja kotona silloin kaiket päivät niin alkoi ottaa se räksytys päähän..). Samana päivänä kun olin jättänyt kirjeen, alakerran nainen tuli umpihumalassa uhkailemaan minua kotiovelleni. Sanoi ettei heidän koira hauku, se on jonkun muun koira (pieni rappu, tiesin varmaksi ettei muilla ole koiria) ja jos vielä häiritsen heitä, he soittaa poliisit. Tästä alkoi riita joka jatkui noin vuoden, kunnes muutettiin pois kun ei kestetty enää. Meidän ovelle soitettiin joka vkl poliisit "koska tapeltiin äänekkäästi" miehen kanssa, lapsesta tehtiin lasu "koska lasta laiminlyötiin" ja postiluukusta työnnettiin koirankakkaa sisään... ym mukavaa. Valitukset isännöitsijälle vain pahensivat asiaa. 

Yläkerrassa asui vähän aikaa nuori pariskunta joka biletti kaikki viikonloput, muutoin hiljaisia. Juhlittiin kun he muuttivat pois, mutta saatiin tilalle kamalampi vaihtoehto.... Yksinhuoltaja isä, kolme lasta. Isä humalassa AINA, päivästä tai kellonajasta riippumatta. Olin tosi huolissaan lapsista, vaikuttivat niin onnettomilta. Koko perhe (myös siis teini-ikäinen ja alakouluikäiset lapset) valvoivat arkipäivisinkin vähintään kolmeen asti aamuyöllä ja siitä sitten aamulla kouluun... isä taisi olla kotona päivät.

pelasivat koripalloa ja sählyä sisällä, huusivat ja tappelivat. 

Taloon seinät olivat niin ohuet, että kuulin isän jokaisen räjähdyksen sanatarkasti. Kerran kuuntelin noin 4 aikaa aamuyöllä, kuinka lapsi ilmeisesti tipahti sängystään ja isä sai siitä kohtauksen. Alkoi kuulua kolinaa, ihan kuin lasta olisi heitelty seinille. Soitin poliisit ja jossain vaiheessa myöhemmin siellä alkoi käydä lastensuojelun väkeä. 

Ihania naapureita... huoh.

Aina ylimpään kerrokseen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on riesana sellainen parikymppinen hehtaariperse kuka tuntuu hyppivän kantapäät edellä pitkin asuntoaan 😡 Tuohan on tavallaan sellainen sallittu tapa häiriköidä muita asukkaita kerrostalossa

Meillä ihan sama juttu. Tuolle hehtaaripersekantapääastuja huonekalujen keskellä yötä vetäjälle olen muutaman kerran käynyt sanomassa että voipi olla vetämättä huonekaluja keskellä yötä. Muut naapurit olivat kauan etsineet kuka sahaa ja hioo, poraa ja remontoi keskellä yötä. Tuo hehtaariperse se oli. Kyllä se lopulta hiljeni. Kantapääastuminen jatkuu ja kolistelu mutta olen alkanut öisin käyttämään korvatulppia. Ihan pakko kun hehtaariperse ei nuku yöllä kuin pari tuntia. Ikinä en enää muuta muutakuin ylimpään kerrokseen.

Valitettavasti ei auta aina tuo ylimmässä kerroksessakaan asuminen. Itse asun, mutta alakerran naapurin tömistelyt, oven paiskomiset ja yölliset puhelimeen karjumiset kuuluvat ilmanvaihtokanavan kautta ihan kuin ne tulisivat yläpuolelta. En olisi ennen tätä uskonut.

Välillä jopa erotan sanasta sanaan, mitä hän puhelimeen sanoo - eikä tämä ole edes vanha talo, vaan alle 10 vuotta sitten rakennettu. 

joku eläytyvä urheiluhullu? NHL fani?

En ymmärrä näitä alapeukutuksia. Moniin totuudenmukaisin ja asiallisiin kommentteihin alapeukkuja.

Edellisessä kämpässä oli yläkerrassa tosi mukavan oloinen mies, yh jolla kaksi alle teini-ikäistä poikaa - ja niistä lähtevä meteli oli aivan sanoinkuvaamaton... se töminä ja pauke. Viikonloppunakin joskus mietittiin eikö ne perkele ikinä mene ulos vaikka puistoon telmimään.... (en asu Suomessa). Ja kun kakarat oli äidin luona, miehen naisystävä tuli käymään... harrastivat sitten seksiä aina myöhään illalla just meidän makuuhuoneen yläpuolella niin äänekkäästi, etten voinut nukahtaa ennen kuin lopettivat. Kävi joskus mielessä hurrata äänekkäästi kun molemmat olivat, öh, tyydyttyneet (mutten kehdannut)! Niin, ja nainen käveli korkokengillä ympäri kämppää, myös keskellä yötä.  Asun nykyään ylimmässä kerroksessa... aah. 

Siivoavat hiljaisuusaikana, yleensä aloittavat 23.00 jälkeen. Puhuvat ja naureskelevat kovaan ääneen, kaikki kuuluu selvästi omaan asuntooni. Myös miehen vessareissut kuuluvat asuntooni (päästää paineella keskelle vettä)....

Joinakin öinä soittavat musiikkia todella kovaa (se alkaa yleensä 00.00 jälkeen ja jatkuu aamuyöhön). Kostoksi sitten laitoin seuraavana aamuna oman radioni pauhaamaan heti hiljaisuuden loputtua (klo 7.00), toivottavasti heräsivät.

Vierailija kirjoitti:

Oon koko elämäni asunu kerrostaloissa joten oon siis kärsiny joka helvetin päivä syntymästäni lähtien.

Ei nimittäin oo ikinä ollu mulla hyviä naapureita. Vituttaa, ite en oo ikinä metelöiny, bileitäkään en oo pitäny kotonani vaikka kaikki kaverit hinkuu just mun luokse etkoille/jatkoille koska asun isossa kaksiossa baarikadulla.

En oikeestaan ymmärrä miks ite haluan olla hiljanen naapuri kun kukaan naapuri ei oo koskaan sitä mulle.

Viimekin yönä pääsin nukkuu vasta 2.30 kiitos seinänaapurien, joukko nuoria jotka kännissä pelasivat jotain seurapeliä. Ei helvetti. Ärsyttävää kun arkisin oon 7-21 poissa kotoa töiden ja koulun takia, ja sitten kun vihdoin pääsen kotiin "rauhottumaan" niin naapurit tappelee, vetää huonekalujaan lattiaa pitkin, imuroivat raivopäissään (??!!) Ootin nyt tätä viikonloppua kun ajattelin että saisin kunnon yöunet mutta ei vitun saatanan naapurit, oon todella lähellä ett menetän mielenterveyteni. Mä ihan oikeasti toivon että mun naapurit kuolee, mä vaan en enää jaksa tällästä elämää.

Sama, olen jo menettänyt mielenterveyteni, sekä todellakin toivon sen kuolemaa, yläkerran taloyhtiön puheenjohtaja on naulannut, porannut ja hionut kattoani 11 vuotta 10 kuukautta, mihis valitat kun ei tietenkään taloyhtiölle voi, isännöitsijä ei reagoinut, ilmeisesti tietävät touhuista. Yritän selvittää poliisilta eikö ole mitään mitä voi tehdä, onko mitään rikosta tapahtunut? Tuskinpa. Koska tapahtuu päiväaikaan. Olen menetttänyt viimeiset hermojeni rippeet. Muutto olisi erittäin ajankohtainen ilman tätäkin mulla, mutta jeesus mitä kituutusta kun tässä on ollu muutakin murhetta viimeaikoina helvetisti. Jollei naputeta niin lompsitaan edestakaisin kaksion huoneita ja siirrellään jotain helvetin painavaa.

Tämä nyt ei ole paha verrattuna muihin täällä oleviin kirjoituksiin mutta tosi ärsyttää kuitenkin. Eli alakerran naapurini kotona ollessaan käy tupakalla 15-30 minuutin välein ja joka kerta rysäyttää parvekkeen ovensa kiinni niin, että asuntoni ikkunat helisevät. Ovenhan saisi kiinni myös niin ettei siitä kuuluisi juuri mitään (ei vaadi ylimääräistä vaivaa) mutta kun ei...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten aivan ihana ja rauhallinen taloyhtiö, joskus vaan kuuluu koiran haukahdus. Mutta tuo yläkertalainen pilaa kaiken. Vissiin joku nuori nainen, mutta voi herranjumala sitä tömistelyä. Ämmä ravaa yksiötään edestakaisin ihan hirveän tömistelyn kera nonstoppina melkeinpä aina iltakahdeksan aikaan. Onneksi öisin on hiljaa, mutta kuulen sen jos tömistelee vessaan ja paiskaisee ovensa kiinni.  Ihmettelen vaan, miten paljon ihmisen täytyy RAVATA asunnossaan ihan jatkuvasti. Itse ainakin istun lähinnä sohvalla, käyn keittiössä, vessassa, en tömistele jatkuvasti. Todella ärsyttävää ja kun tuo on jokapäiväistä. Aina tietää koska ämmä on kotona kun alkaa se jyminä ja töminä. Aamulla herään seiskalta kun tömistelee vielä kovempaa ja suorastaan juoksee asunnossaan. Verenpaine nousee niin että voisin kuristaa sen siihen paikkaan! Jos hän on kotona koko päivän, kuuluu aamukymmenestä usean tunnin eteenpäin jälleen töminää (siihen asti kun itse lähden töihin).. Vittu nytkin jo tunnin jatkunut TUM TUM TUM TUM. TÖM TÖM TÖM TÖM. Sitten siellä välillä käy varmaan sen isä karjumassa niin että kuuluu todella hyvin putkia pitkin. Jos luet tätä naapuri, niin haista vittu.

Täsmää itseeni siltä osin että olen nuori nainen ja että isäni käy kylässä n. 1-2 kertaa kuukaudessa. Asuntoni on kylläkin tilava kaksio eikä suoraan alapuolellani asu ketää vaan siinä on häkkivarastokellari. Isäni puhuu kyllä täysin normaalilla puheäänellä. . ( Oma puheääneni on hiljainen ja minua ärsyttää kovaääniset ihmiset joten huomaisin kyllä jos "meuhkaisi".)

Jos kuitenkin sattuisin olemaan kyseinen naapuri niin arvostaisin sitä että tultaisiin suoraa kertomaan. (Tai jos ei rohkeus riitä niin anonyymi lappu postiluukustakin olisi riittävä.) En ole luonnollisesti mikään pahuuden ilmentymä joka tahtoo tahallisesti olla muille häiriöksi. Päinvastoin, kuuntelen musiikkia tästä syystä lähinnä kuulokkeilla etten ole vaan häiriöksi. Jos siis olen tämä "häirikkö" niin minulla ei ole ollut siitä harmainta aavistusta. Jos olisit tuonut asian normaalisti esille niin ei olisi tarvinnut päiväst toiseen kestää sitä töminää. Jos siis näet tämän viestin ja silti täsmään kuvaukseen niin laitappa lappua tulemaan niin tiedän mahdollisesti korjata askellustani naapuriystävällisemmäksi. 

Terveisin mahdollinen naapurisi.

P.S. En ole ämmä enkä sotanorsu.

Jos epäilet tuollaista niin olisiko mahdollista että korjaisit sitä tömistelyä ihan ilman mitään erikseen pyytämistä? En kuvittele että olisit ko. henkilö, mutta itsellänikin on, tosin alakerrassa sekä seinän takan mokomia ramppaajia, enkä aio todellakaan mennä vielä erikseen pimpottelemaan jotain ovikelloa ja rikkomaan lopunkin naapurisovun. Sitä vain ihmettelen että miksi siellä asunnossa pitäisi tömistellä? Kun ei se oikein käy edes mistään hyötyliikunnasta. Jos siirtyy paikasta toiseen niin miksi se pitää suorittaa norsuilemalla? Sellaisen tömistelyn saa aikaiseksi vain siten että todella nostelee niitä tassujaan polvi lantion tasolle ja siitä voimakkaasti tömäyttäen lattiaan. Eli ei mitenkään perusteltavissa olevaa normaalia peruskävelyä. Totta kai olemme samaa mieltä että omassa kodissaan pitää saada elää normaalisti ja tehdä aivan rauhassa mitä ikinä tekeekään, mutta sitä en vain ymmärrä miksi juuri käveleminen täytyy suorittaa semmoisella tomeran justiinan tömpsyttely ravaamisella?

Ajatuksena lienee että toinen ihminen ei välttämättä aidosti tiedä olevansa häiriöksi. Jos ihminen on koko elämänsä kävellyt tietyllä tavalla niin sitä ei välttämättä edes tiedosta että se on normaalista poikkeavaa ja saattaisi  häiritä muita saatika kuulua naapuriin. Tästä syystä olisi hyvä sanoa suoraan. Enkä ymmärrä miksi kohteliaasti asian ilmaiseminen rikkoisi naapurirauhan. Jos henkilö ottaa pahasti itseensä ja alkaa kantamaan kaunaa niin se on hänen vikansa ei sinun. 

Tämä on totta. En ymmärrä miksi tällä on enemmän alapeukkuja. Tömistys ei nimittäin välttämättä kuulu itselle mutta kuuluu alakertaan jolloin itse tömistelijä saattaa olla asiasta autuaan tietämätön. Olen myöskin normaalin kommunikoinnin kannalla. Kyllä asioista pitää voida pystyä sanomaan kohteliaasti ilman että naapurirauha järkkyy. Ollaan aikuisia ihmisiä (toivottavasti).

Mulla on hermoja raastava 24/7 "karaoke-party" naapuri, eli naapuri, joka laulaa kokoajan. Siis ihan kokoajan, sekä yöllä että päivällä, ja vielä nuotin vierestä. Päivällä se ei haittaa, mutta keskellä yötä se on todella häiritsevää. Kyseisestä henkilöstä on tehty lukuisia valituksia taloyhtiöön, ja varmaan kohta lentää pihalle, jos ei älyä olla yöllä hiljaa. Kyllä menee hermot saatana...