Mies jäi kiinni pettämisestä ja nyt hänen käytöksensä on ALA-ARVOISTA!

Hyvää viikonloppua ap ja voimia!

Minusta se, että ap 

1. lähestyy tekstarilla

2. toteaa tietävänsä "kaiken"

kertoo myös hänen osaltaan, että suhteen kommunikaatiossa on jotain pielessä, etenkin jos tuo on ollut ap:n ainoa tekstari aiheesta miehelle. Siinä molemmat pelaavat kovilla ja ovat haavoittuneena linnakkeissaan eivätkä edes yritä ojentaa kättä toisen puoleen. 

Jos nyt olisi ollut pakko lähestyä tekstarilla, olisi voinut tehdä sen monellakin muulla tavalla:

- ilmaista haluavansa puhua/kuulla asiasta tarkemmin

- ilmaista tulleensa loukatuksi/satutetuksi/pettyneeksi

- ilmaista kaipaavansa selitystä

- ilmaista hämmästyksensä aiheesta

- kertoa oman reaktionsa asiaan

- kertoa mitä se "kaikki" on, mitä hän tietää

Älä nyt sitten vaan mene ap viinipäissäs pistämään mitään viestiä tai soittamaan sille äijälle!!

Tsemppiä ap:lle!!

Ite oisin tehny ihan samoin viestin suhteen. Jos mies olis yrittäny luikkii kotiin leikkien onnellista paria, istuisin varmaan ite taposta tunnin sisään poliisien huomassa. Helpompaa antaa kummallekki aikaa ajatella asioita.

Minun mies teki täsmälleen saman... Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä, ei mitään. Kun kysyin miksi hän ei halua puhua, vastasi että sinä et kuitenkaan anna anteeksi. No en varmasti jos et edes pyydä etkä millään tavalla osoita katuvasi! Ei vaan voi ymmärtää miten ennen niin lämmin ja empaattinen ihminen muuttuu sekunnissa täysin kylmäksi ja välinpitämättömäksi, ei edes kysy olenko kunnossa.

Ja te jotka selittelette että mies on katumuksesta lamaantunut, olette tyypillisiä itsekkyyden ruokkijoita, uhrin pitää aina ymmärtää, uhri on aina se jonka pitää olla järkevä ja aikuinen ja jolla ei saa olla tunteita. Ei sellainen ole oikein.

Hanneleko olet ap? Ei ole ensimmäinen kerta miehellä :/

Vierailija kirjoitti:

Minun mies teki täsmälleen saman... Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä, ei mitään. Kun kysyin miksi hän ei halua puhua, vastasi että sinä et kuitenkaan anna anteeksi. No en varmasti jos et edes pyydä etkä millään tavalla osoita katuvasi! Ei vaan voi ymmärtää miten ennen niin lämmin ja empaattinen ihminen muuttuu sekunnissa täysin kylmäksi ja välinpitämättömäksi, ei edes kysy olenko kunnossa.

Ja te jotka selittelette että mies on katumuksesta lamaantunut, olette tyypillisiä itsekkyyden ruokkijoita, uhrin pitää aina ymmärtää, uhri on aina se jonka pitää olla järkevä ja aikuinen ja jolla ei saa olla tunteita. Ei sellainen ole oikein.

Ei ketään "pidä" ymmärtää. Mutta tässä tapauksess amolempia osapuolia on helppo ymmärtää.

Sinun miehesi oli täsmälleen oikeassa, eikö ollutkin? Mitäpä puhe enää hyödyttää kun on jo köntsät housuissa? Ainoa syy miksi miehen pitäisi naisen mielestä puhua on se että nainen saisi hyvityksen teolle halpamaisesti kuuntelemalla anteeksipyyntöä ja sitten olemalla antamatta anteeksi, kun kerran on niin jo etukäteen päättänyt.

Minua petettiin törkeästi 10 vuotta sitten. Pettäjä ei selittänyt eikä pyydellyt anteeksi.  Silloin se tuntui pahalta ja tunsin jopa vihaa mutta myöhemmin olen huomannut että asia on täysin yhdentekevä. Heitin hukkaan muutaman vuoden ainutkertaisesta elämästäni ihmisen kanssa joka ei osoittautunut arvoisekseni. Sitä vahinkoa ei mikään selitys tai anteeksipyyntö olisi kuitenkaan voinut korjata, joten samantekevää.

Vierailija kirjoitti:

Minun mies teki täsmälleen saman... Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä, ei mitään. Kun kysyin miksi hän ei halua puhua, vastasi että sinä et kuitenkaan anna anteeksi. No en varmasti jos et edes pyydä etkä millään tavalla osoita katuvasi! Ei vaan voi ymmärtää miten ennen niin lämmin ja empaattinen ihminen muuttuu sekunnissa täysin kylmäksi ja välinpitämättömäksi, ei edes kysy olenko kunnossa.

Ja te jotka selittelette että mies on katumuksesta lamaantunut, olette tyypillisiä itsekkyyden ruokkijoita, uhrin pitää aina ymmärtää, uhri on aina se jonka pitää olla järkevä ja aikuinen ja jolla ei saa olla tunteita. Ei sellainen ole oikein.

Juuri näin minullekin on käynyt. Kun sain kuulla pettämisestä, joka oli jo jatkunut pidempään eikä kyseessä siis ollut mikään yksi kännipano, niin pakkasin samalla viikolla kamani ja lähdin. Mies ei ikinä selittänyt, ei ikinä pyytänyt anteeksi... Ensimmäisinä päivinä majaili kaverinsa luona (tai niin hän väitti, luulen kyllä, että tämän naisen luona). Sen muistan, kun sanoi vaan, että "ei tehtyä saa enää tekemättömäksi" ja yritti jollain tapaan syyllistää vähän minuakin, niinpä niin... Ja meillä oli oikeasti hyvä suhde ja mies oli oikeasti todella välittävä ja rakastava ennen tätä. Mutta ihan silkkaa vastuunpakoilua ja sitä, ettei tarvinnut "vaivautua" minulle kertomaan mitään enää, koska ei häntä kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies teki täsmälleen saman... Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä, ei mitään. Kun kysyin miksi hän ei halua puhua, vastasi että sinä et kuitenkaan anna anteeksi. No en varmasti jos et edes pyydä etkä millään tavalla osoita katuvasi! Ei vaan voi ymmärtää miten ennen niin lämmin ja empaattinen ihminen muuttuu sekunnissa täysin kylmäksi ja välinpitämättömäksi, ei edes kysy olenko kunnossa.

Ja te jotka selittelette että mies on katumuksesta lamaantunut, olette tyypillisiä itsekkyyden ruokkijoita, uhrin pitää aina ymmärtää, uhri on aina se jonka pitää olla järkevä ja aikuinen ja jolla ei saa olla tunteita. Ei sellainen ole oikein.

Ei ketään "pidä" ymmärtää. Mutta tässä tapauksess amolempia osapuolia on helppo ymmärtää.

Sinun miehesi oli täsmälleen oikeassa, eikö ollutkin? Mitäpä puhe enää hyödyttää kun on jo köntsät housuissa? Ainoa syy miksi miehen pitäisi naisen mielestä puhua on se että nainen saisi hyvityksen teolle halpamaisesti kuuntelemalla anteeksipyyntöä ja sitten olemalla antamatta anteeksi, kun kerran on niin jo etukäteen päättänyt.

Minua petettiin törkeästi 10 vuotta sitten. Pettäjä ei selittänyt eikä pyydellyt anteeksi.  Silloin se tuntui pahalta ja tunsin jopa vihaa mutta myöhemmin olen huomannut että asia on täysin yhdentekevä. Heitin hukkaan muutaman vuoden ainutkertaisesta elämästäni ihmisen kanssa joka ei osoittautunut arvoisekseni. Sitä vahinkoa ei mikään selitys tai anteeksipyyntö olisi kuitenkaan voinut korjata, joten samantekevää.

Ei anteeksipyynnön tarkoitus ole että sen jolta pyydetään anteeksi on PAKKO antaa anteeksi. Anteeksipyynnön tarkoitus on myöntää, että tein väärin ja tiedän että satutin sinua ja en halua että sinuun sattuu, ja voinko vähentää tuskaasi jollain tavalla.

Tietenkin, jos ei kykene tuntemaan katumusta satutettuaan toista, niin vaikeaahan se sitten on. Mikä lisää entisestään petetyn tuskaa, koska käytännössähän se tarkoittaa että pettäjä välittää vain niin kauan kuin siitä on hänelle itselleen hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mies teki täsmälleen saman... Ei anteeksipyyntöä, ei selitystä, ei mitään. Kun kysyin miksi hän ei halua puhua, vastasi että sinä et kuitenkaan anna anteeksi. No en varmasti jos et edes pyydä etkä millään tavalla osoita katuvasi! Ei vaan voi ymmärtää miten ennen niin lämmin ja empaattinen ihminen muuttuu sekunnissa täysin kylmäksi ja välinpitämättömäksi, ei edes kysy olenko kunnossa.

Ja te jotka selittelette että mies on katumuksesta lamaantunut, olette tyypillisiä itsekkyyden ruokkijoita, uhrin pitää aina ymmärtää, uhri on aina se jonka pitää olla järkevä ja aikuinen ja jolla ei saa olla tunteita. Ei sellainen ole oikein.

Ei ketään "pidä" ymmärtää. Mutta tässä tapauksess amolempia osapuolia on helppo ymmärtää.

Sinun miehesi oli täsmälleen oikeassa, eikö ollutkin? Mitäpä puhe enää hyödyttää kun on jo köntsät housuissa? Ainoa syy miksi miehen pitäisi naisen mielestä puhua on se että nainen saisi hyvityksen teolle halpamaisesti kuuntelemalla anteeksipyyntöä ja sitten olemalla antamatta anteeksi, kun kerran on niin jo etukäteen päättänyt.

Minua petettiin törkeästi 10 vuotta sitten. Pettäjä ei selittänyt eikä pyydellyt anteeksi.  Silloin se tuntui pahalta ja tunsin jopa vihaa mutta myöhemmin olen huomannut että asia on täysin yhdentekevä. Heitin hukkaan muutaman vuoden ainutkertaisesta elämästäni ihmisen kanssa joka ei osoittautunut arvoisekseni. Sitä vahinkoa ei mikään selitys tai anteeksipyyntö olisi kuitenkaan voinut korjata, joten samantekevää.

Ei anteeksipyynnön tarkoitus ole että sen jolta pyydetään anteeksi on PAKKO antaa anteeksi. Anteeksipyynnön tarkoitus on myöntää, että tein väärin ja tiedän että satutin sinua ja en halua että sinuun sattuu, ja voinko vähentää tuskaasi jollain tavalla.

Tietenkin, jos ei kykene tuntemaan katumusta satutettuaan toista, niin vaikeaahan se sitten on. Mikä lisää entisestään petetyn tuskaa, koska käytännössähän se tarkoittaa että pettäjä välittää vain niin kauan kuin siitä on hänelle itselleen hyötyä.

Juurikin näin! Nämä pettäjän puolustajat ovat itse joko pettäjiä tai omaavat jotain narsistisia piirteitä, kun eivät ymmärrä asioita siltä kannalta, miten oikeasti empaattinen ihminen ymmärtää. Kenenkään ei tarvitse antaa anteeksi, mutta toisen satuttamista tarvitsee pyytää anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole lapsia tai yhteistä asuntolainaa tai mitään mikä väkisin sitoisi toiseen siksi aikaa, että saa "selviteltyä asioita", niin kannattaa häipyä saman tien miettimättä sen enempää! Jos toinen ei ole valmis pyytämään mitenkään anteeksi tai keskustelemaan, niin miksi sun pitäisi!?

No esimerkiksi siksi pitäisi, ettei tarvitse jälkikäteen miettiä, että olinpahan ehdottoman valmis laittamaan oman ylpeyteni mukamas rakastamani miehen edelle. Tasa-arvoa ei kannata soveltaa ihan joka asiaan. Jonkun on tehtävä aloite asioiden selvittämiseksi jos niihin selvyyttä halutaan, ja jos tämä mies on liian häpeissään, niin vaihtoehtojahan keskustelun avaajaksi ei silloin ole jäljellä kuin yksi.

Jos ollaan nuoria vielä, niin ehkä voi olla tosiaan parasta vain ottaa se ero ja etsiä uutta. Mutta silloin jää selvittämättä luultavasti kokonaan, mikä suhteessa mätti. Että oliko se vain toisessa vikaa, vai olisiko oikeasti voinut tehdä itse jotain toisin. Sitten oppimatta jääneet asiat purevat persuuksiin seuraavassa tai sitä seuraavasa suhteessa. Pahimmassa tapauksessa niissä suhteissa sitten vain valehdellaan aiempaakin perusteellisemmin ja aiemmin, suhde suhdelta säikympänä. Tuleepahan edes hyvää kuvaa someen.

Yleensä se toisintoimiminen jää teoriaksi, jos siihen ei kysele vinkkejä kokeneemmiltaan. Täällä lietsotaan nyt vain joukkohysteriaa kuvitellen, että kun aikansa käsketään toisiaan eroamaan aina heti ensi aiheen tullen, niin tulevaisuudessa kukaan ei enää petä ketään ja maailma se on kuin silkkiä vaan.

Olen vanhemman polven feministi. Uskon, että miehillä on paljon rästihommia varastossa, jotta parisuhteista saataisiin parempia, luotettavampia ja turvallisempia. Mutta tässä nimenomaisessa asiassa naisylemmyyden lietsominen porukalla ei johda sellaiseen kehitykseen. Se vain syventää molemminpuolista epäluuloa ja lisää turvattomuutta entisestään. Pettämisestä tulee niin suuri mörkö, että kaikki osapuolet taantuvat ja sulkevat silmänsä tosiasioilta. Jos joka toisessa suhteessa joka tapauksessa joku pettää vai miten se tilasto meneekään, niin asiaa pitää hoitaa toisin keinoin kuin julistamalla äkkiloppua aina ja tasavarmasti. Se on haavoitettujen ihmisten toimintaa. Ymmärrettävää toki, kun eroperheitä on niin paljon ja niiden lapsilla kova pelko omasta onnistumisesta. Se fundamentalistinen joukkokiljunta kertalopusta vain ei auta asiaa yhtään.

Jos olette nuoria ja itsekin tyytymättömiä, ottakaa toki ero ja kokeilkaa useamman kanssa, ennen kuin päätätte mihin suhteeseen haluatte lapsia. Mutta pelkän loukatun ylpeyden takia sitä ei välttämättä kannata tehdä. Nimittäin jos miestä pitää vaihtaa muutaman vuoden välein siihen asti, että ikä lamaa sukuvietin riittävästi että alkaa tuntua vakaalta, niin siinä jää ne lapset hankkimatta tai ainakin niillä on odotettavissa tuulinen nuoruus. Kaikkea ei vain taida voida saada. Joku toki onnistuu, mutta valtaosa joutuu tyytymään kompromissiin. Eikä siinä ole mitään pahaa tai häpeällistä.

Voi jestas mitä paskaa selität. Tuskinpa mies on yhtään häpeissään tai pahoillaan. Pakoilee vaan vastuuta eikä varmasti halua enää keskustella mistään tai selittää mitään. Petetyn ei todellakaan kuulu olla se, joka ottaa vastuun asioiden puimisesta. Toki, jos haluaa tietää, mutta ei todellakaan tarvitse.

Btw miten feministisyys liittyy tähän asiaan?

Ja kyllä se vaan on niin, että jos kyse on nuorista ihmisistä eikä ole mitään yhteisiä isoja asioita, kuten laina tai lapsia, niin ei todellakaan kannata jäädä roikkumaan, jos ei halua.

Jos teoriasi on tosi eikä mies ole yhtään häpeissään tai pahoillaan, niin kaikki keskustelu on turhaa, sekä heidän välisensä että meidän tässä. Minä nyt lähdin siitä ajatuksesta, että mies kuintenkin on perusoletuksena ihminen, kunnes toisin todistetaan. Ja siis kykenevä häpeämään ja olemaan pahoillaan. Sen selvä-viestin voi toki tulkita halutessaan merkityksessä aha evvk, mutta näin ei ole pakko tehdä.

Jos teillä on kova tarve vakuuttaa aapeelle, että miehestä voi tehdä vain yhden tulkinnan, niin menkää toki itseenne ja miettikää, miksi niin teette. En haluaisi ajatella, että väitteissä miesvihasta tällä palstalla on paljonkin perää ja että kysymys ei todellakaan olisi vain siitä, että annetaan provosoijille samalla mitalla takaisin. Tietysti miehet voivat katsoa peiliin jos heidän joukossaan silmitön ja piittaamaton pettäminen on niin yleistä, että täällä petetyn naisen taakse kertyy välittömästi aiheesta kostonhimoinen lauma. Mutta nimen omaan jos itsellenne on jäänyt asioita hampaan koloon, niin älkää sitten hävittäkö uskottavuuttanne tarjoilemalla myrkkykuppia kohtalotoverille, joka ei edes vielä tiedä, mitä miehellä voisi olla sanottavaa, jos se saisi suunsa auki.

Tämän takia otan asiaan kantaa juuri feministinä. En halua, että aatettani käytetään väärin ja tuhoavasti. Jos ap tulee tulokseen, että suhde on oikeasti syytä lopettaa ja että katkeruudesta ylipääseminen on liian epätodennäköistä ja hidasta, niin silloin hänen on varmasti syytä lähteä. Puhun vain siitä, että nuorten naisten ei ole oman onnensakaan kannalta aina syytä suojautua ajatukseen, että miehet on sikoja ja se siitä. Se johtaa vain turhaan katkeruuteen joka puolella, ja saattaa jopa johtaa siihen, että miehet alkavat enenevästi käyttäytyä odotuksen mukaan.

Tämä on tietysti sitäkin hassumpaa, että pettäjä on näissä mielikuvissa ilman muuta mies, kun tämähän ei tilastollisesti ole niitä epätasa-arvoisimmin jakautuvia syntejä. Naisilla on varmasti paljon syytä olla vihaisia miehille kaikenlaisesta hylkäämisestä ja itsekkyydestä, mutta tämä ei ole niistä pahin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole lapsia tai yhteistä asuntolainaa tai mitään mikä väkisin sitoisi toiseen siksi aikaa, että saa "selviteltyä asioita", niin kannattaa häipyä saman tien miettimättä sen enempää! Jos toinen ei ole valmis pyytämään mitenkään anteeksi tai keskustelemaan, niin miksi sun pitäisi!?

No esimerkiksi siksi pitäisi, ettei tarvitse jälkikäteen miettiä, että olinpahan ehdottoman valmis laittamaan oman ylpeyteni mukamas rakastamani miehen edelle. Tasa-arvoa ei kannata soveltaa ihan joka asiaan. Jonkun on tehtävä aloite asioiden selvittämiseksi jos niihin selvyyttä halutaan, ja jos tämä mies on liian häpeissään, niin vaihtoehtojahan keskustelun avaajaksi ei silloin ole jäljellä kuin yksi.

Jos ollaan nuoria vielä, niin ehkä voi olla tosiaan parasta vain ottaa se ero ja etsiä uutta. Mutta silloin jää selvittämättä luultavasti kokonaan, mikä suhteessa mätti. Että oliko se vain toisessa vikaa, vai olisiko oikeasti voinut tehdä itse jotain toisin. Sitten oppimatta jääneet asiat purevat persuuksiin seuraavassa tai sitä seuraavasa suhteessa. Pahimmassa tapauksessa niissä suhteissa sitten vain valehdellaan aiempaakin perusteellisemmin ja aiemmin, suhde suhdelta säikympänä. Tuleepahan edes hyvää kuvaa someen.

Yleensä se toisintoimiminen jää teoriaksi, jos siihen ei kysele vinkkejä kokeneemmiltaan. Täällä lietsotaan nyt vain joukkohysteriaa kuvitellen, että kun aikansa käsketään toisiaan eroamaan aina heti ensi aiheen tullen, niin tulevaisuudessa kukaan ei enää petä ketään ja maailma se on kuin silkkiä vaan.

Olen vanhemman polven feministi. Uskon, että miehillä on paljon rästihommia varastossa, jotta parisuhteista saataisiin parempia, luotettavampia ja turvallisempia. Mutta tässä nimenomaisessa asiassa naisylemmyyden lietsominen porukalla ei johda sellaiseen kehitykseen. Se vain syventää molemminpuolista epäluuloa ja lisää turvattomuutta entisestään. Pettämisestä tulee niin suuri mörkö, että kaikki osapuolet taantuvat ja sulkevat silmänsä tosiasioilta. Jos joka toisessa suhteessa joka tapauksessa joku pettää vai miten se tilasto meneekään, niin asiaa pitää hoitaa toisin keinoin kuin julistamalla äkkiloppua aina ja tasavarmasti. Se on haavoitettujen ihmisten toimintaa. Ymmärrettävää toki, kun eroperheitä on niin paljon ja niiden lapsilla kova pelko omasta onnistumisesta. Se fundamentalistinen joukkokiljunta kertalopusta vain ei auta asiaa yhtään.

Jos olette nuoria ja itsekin tyytymättömiä, ottakaa toki ero ja kokeilkaa useamman kanssa, ennen kuin päätätte mihin suhteeseen haluatte lapsia. Mutta pelkän loukatun ylpeyden takia sitä ei välttämättä kannata tehdä. Nimittäin jos miestä pitää vaihtaa muutaman vuoden välein siihen asti, että ikä lamaa sukuvietin riittävästi että alkaa tuntua vakaalta, niin siinä jää ne lapset hankkimatta tai ainakin niillä on odotettavissa tuulinen nuoruus. Kaikkea ei vain taida voida saada. Joku toki onnistuu, mutta valtaosa joutuu tyytymään kompromissiin. Eikä siinä ole mitään pahaa tai häpeällistä.

Voi jestas mitä paskaa selität. Tuskinpa mies on yhtään häpeissään tai pahoillaan. Pakoilee vaan vastuuta eikä varmasti halua enää keskustella mistään tai selittää mitään. Petetyn ei todellakaan kuulu olla se, joka ottaa vastuun asioiden puimisesta. Toki, jos haluaa tietää, mutta ei todellakaan tarvitse.

Btw miten feministisyys liittyy tähän asiaan?

Ja kyllä se vaan on niin, että jos kyse on nuorista ihmisistä eikä ole mitään yhteisiä isoja asioita, kuten laina tai lapsia, niin ei todellakaan kannata jäädä roikkumaan, jos ei halua.

Jos teoriasi on tosi eikä mies ole yhtään häpeissään tai pahoillaan, niin kaikki keskustelu on turhaa, sekä heidän välisensä että meidän tässä. Minä nyt lähdin siitä ajatuksesta, että mies kuintenkin on perusoletuksena ihminen, kunnes toisin todistetaan. Ja siis kykenevä häpeämään ja olemaan pahoillaan. Sen selvä-viestin voi toki tulkita halutessaan merkityksessä aha evvk, mutta näin ei ole pakko tehdä.

Jos teillä on kova tarve vakuuttaa aapeelle, että miehestä voi tehdä vain yhden tulkinnan, niin menkää toki itseenne ja miettikää, miksi niin teette. En haluaisi ajatella, että väitteissä miesvihasta tällä palstalla on paljonkin perää ja että kysymys ei todellakaan olisi vain siitä, että annetaan provosoijille samalla mitalla takaisin. Tietysti miehet voivat katsoa peiliin jos heidän joukossaan silmitön ja piittaamaton pettäminen on niin yleistä, että täällä petetyn naisen taakse kertyy välittömästi aiheesta kostonhimoinen lauma. Mutta nimen omaan jos itsellenne on jäänyt asioita hampaan koloon, niin älkää sitten hävittäkö uskottavuuttanne tarjoilemalla myrkkykuppia kohtalotoverille, joka ei edes vielä tiedä, mitä miehellä voisi olla sanottavaa, jos se saisi suunsa auki.

Tämän takia otan asiaan kantaa juuri feministinä. En halua, että aatettani käytetään väärin ja tuhoavasti. Jos ap tulee tulokseen, että suhde on oikeasti syytä lopettaa ja että katkeruudesta ylipääseminen on liian epätodennäköistä ja hidasta, niin silloin hänen on varmasti syytä lähteä. Puhun vain siitä, että nuorten naisten ei ole oman onnensakaan kannalta aina syytä suojautua ajatukseen, että miehet on sikoja ja se siitä. Se johtaa vain turhaan katkeruuteen joka puolella, ja saattaa jopa johtaa siihen, että miehet alkavat enenevästi käyttäytyä odotuksen mukaan.

Tämä on tietysti sitäkin hassumpaa, että pettäjä on näissä mielikuvissa ilman muuta mies, kun tämähän ei tilastollisesti ole niitä epätasa-arvoisimmin jakautuvia syntejä. Naisilla on varmasti paljon syytä olla vihaisia miehille kaikenlaisesta hylkäämisestä ja itsekkyydestä, mutta tämä ei ole niistä pahin.

Tulihan se miesviha sieltä! Vielä puuttuu kilttimies ja jännämies... Kyllä se nyt niin vaan on, että ap:n mies EI KANNA VASTUUTA, koska pakeni ystäviensä luokse ja vastasi tylysti vaan "selvä".

Jos ap olisi antanut vihreää valoa sille, että saattaisi vielä huolia miehen takaisi, saattaisi mies olla toiminut toisin. 

En lukenut kuin otsikon, mutta mies ilmeisesti heijastaa huonoa käytöstään sinuun yrittäen saada sinut huonoon valoon ottamatta itse vastuuta teostaan.

En koskaan antaisi pettämistä anteeksi. Kertoo mehen epäkunnioittavasta asenteesta sinua kohtaan ja ei pettämistä voi puolustella millään omalla vaikealla ololla tai hairahduksella. Oma huono olo puretaan muilla keinoilla kuin aiheuttamalla sitä lisää muille. Jos on kyllästynyt suhteeseen, erotaan ja aloitetaan uusi elämä yksin tai muuten.

On miehiä, jotka pettävät vaimoaan toistuvasti ja vaimo antaa anteeksi. Tuskin vaimo kuitenkaan on koskaan elämässään tasapainossa; jatkuva epäily ja merkkien hakeminen pettämisestä. Ei siinä marttyyrin viitassa ole hyvä olla ja myötätunto, jota saa kanssaihmisiltä, on laiha lohtu. Toki huomiota sekin. Jokaisen kyllä pitää arvostaa itseään sen verran, ettei alennu elämään muitten sanelemalla tavalla.

Mulla oli suhde, jossa mies oli kovin omistushaluinen ja vaati uskollisuutta minulta. Itse sanoi myös olevansa ehdottoman uskollinen ja keskittyvänsä minuun. 

Huomasin keväällä hänen kännykässään kuvia muista naisista . Yksi kuva oli otettu paikasta, jossa olimme yhdessä käyneet aiemmin tässä samassa kaupungissa. Selitteli tyyliin oli maisemaa kuvaamassa.

Pakkasin miehen tavarat( vaatteet)  saman tien ja laitoin ulos. Aivan sama, missä tarkoituksessa oli, mutta luotto meni. Myöhemmin paljastui muuta kivaa vilppiä, kuten rahaa oli kadonnut ym.

Vierailija kirjoitti:

No et sinäkään asiaa tyylillä hoitanut, kun ilmoitit asiasta tekstarilla. Siis tekstarin lähetit tuon tasoisesta asiasta! Nuo asiat kuuluu puhua kasvotusten. Käytöksesi on vain marginaalisesti miestäsi parempaa.

Jaa minusta taas oli hyvä, että varoitti tekstarilla miestään, mikä töiden jälkeen kotona odottaa. Tosin mies sitten tekikin omanlaisen ratkaisun.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli suhde, jossa mies oli kovin omistushaluinen ja vaati uskollisuutta minulta. Itse sanoi myös olevansa ehdottoman uskollinen ja keskittyvänsä minuun. 

Huomasin keväällä hänen kännykässään kuvia muista naisista . Yksi kuva oli otettu paikasta, jossa olimme yhdessä käyneet aiemmin tässä samassa kaupungissa. Selitteli tyyliin oli maisemaa kuvaamassa.

Pakkasin miehen tavarat( vaatteet)  saman tien ja laitoin ulos. Aivan sama, missä tarkoituksessa oli, mutta luotto meni. Myöhemmin paljastui muuta kivaa vilppiä, kuten rahaa oli kadonnut ym.

Pakkaat toisten tavaroita??!!?! Ei kyllä tulis mulla mieleenkään.

Joo tekstistä saa kuvan, että pettäminenhän tässä olisi se ongelma, eikä se, että ottaako vielä tämän jälkeen yhteyttä. Aikuisen ihmisen pitäisi osata sitten itse ottaa yhteyttä ja ilmaista asia suoraan miehelle, että loukkaa moinen käytös kun sanoo vaan selvä ja välttelee vastuuta. Että keskusteltavaa ilmeisesti teillä vielä on . Kukin reagoi omalla laillaan. Itse ainakin kun olne vihainen tai häpeissäni, haluan että toinen menee niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. Ilmeisesti aika introvertti tyyppi, ei selvästi sopivakaan sitten ekstrovertille.

Vierailija kirjoitti:

Kuulin ystäviltäni, että mieheni on pettänyt minua selkäni takana. Olo on nöyryytetty, tuntuu että kaikki nauravat minulle vaikka tiedän, että tuskinpa oikeesti. Tilanne meni niin, että eilen illalla laitoin miehelleni töihin viestin, että tiedän kaiken. Hän vastasi viestiini ainoastaan "Selvä". Ei mitään muuta. Ei olla juteltu tämän jälkeen sanaakaan, eikä mies myöskään tullut yöksi kotiin.

Meillä on yhteinen tuttavapariskunta, jonka luona mieheni on punkannut viime yön. Tuttavapariskunnan vaimon kanssa soittelin tänään, joka sanoi että mieheni on täysin "paskana" ja selittänyt tuttavilleni, ettei tiedä miksi teki niin ja haluaisi elää mun kanssa. Mitä tämä on? Miksi hän menee puhumaan näitä tuttaville, mutta on minua kohtaan kusipää ja välinpitämätön heti narahdettuaan?

Ja lisäys: EN ole ottamassa miestä enää takaisin. Mutta olisin odottanut vähän kunnioittavampaa käytöstä. Miehen käytös tekee tästä sata kertaa pahempaa. Ihan fyysisestikin sattuu nyt sydämeen. Lapsia ei onneksi ole.

Mies on varmaan tulkinnut viestisi, mitä ikinä siinä sitten on lukenutkaan, tyyliin: "Ei ole mitään asiaa kotiin, en halua olla missään tekemisissä kanssasi", kuitannut tämän noteeratuksi ja toteuttaa sitä sitten parhaansa mukaan.

Jos haluat vielä keskustella aiheesta miehen kanssa sinun pitää ilmaista se niin että 5-vuotiaskin ymmärtää (tämä on muuten paras tapa kaikessa kommunikoinnissa jos oikeasti haluaa vastauksen, ei mitään piilotettuja viestejä). Jos et kuitenkaan ole ottamassa miestä enää takaisin niin en ymmärrä mitä iloa selittelyistä on teille kummallekaan.

Kuten epäilinkin, niin ei ole miehestä kuulunut yhtään mitään. Oli viime yönkin tuttavapariskunnallla. Miehen sisko laittoi mulle eilen illalla pitkän tekstiviestin siitä miten häpeää veljensä käytöstä ja toivoo että me saatais tää selvitettyä sillä veljensä ei kuulemma koskaan ennen ole ollut yhtä rakastunut. Mies oli siskon sanojen mukaan sanonut että pettäminen on pahin virhe mitä elämässänsä on tehnyt. On tai ei, mutta omalta osaltani en siltikään anna anteeksi. Mies oli siis siskollensa eilen kertonut tästä tilanteesta. Ihan naurettavaa, että mies ei ole minuun itse yhteydessä vaan puhuu välikäsien kautta. En olisi koskaan uskonut että me joskus ollaan tässä tilanteessa. Tekisi mieli itse soittaa miehelle että etkö oikeesti aio kertoa mulle syytä pettämiseen, mutta yritän hillitä itseni.

On jotenkin tosi tyhjä olo. Miksi mies on näin epäreilu :( Pitäis varmaan alkaa katsoa asuntoa yms, mutta olen koko aamun vain maannut sängyssä seinää tuijottaen. En saa mitään aikaseks..

-ap