Mitä teette jos olette koiran kanssa lenkillä, ja jonkun vapaana oleva koira juoksee kohti?

Minä vetäisin oman vaistomaisesti taakseni ja huusin kovaa "ei" , kun 2 irtokoiraa pinkoivat täysiä päin. Ei siinä ehtinyt muuta edes ajattelemaan! Onneksi koirat sitten kääntyivät poispäin, joten mitään ei ehtinyt tapahtua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just niin luja potku kun itseltäni lähtee 46-numeron maihinnousukengästä sille hyökkäävälle koiralle ja jos ei auta niin hyppäisin armotta sen selän päälle jaloillani ja koko kehoni painolla.

Vähääkään en antaisi armoa, tuollaisilta koiranomistajien kuuluukin menettää koiransa.

Tuollaisella koiranomistajalla ei kuulu olla koiraa.

Siksikö että suojelee omaa koiraansa sellaisila ihmisiltä ja heidän koiriltaan jotka eivät ole kykeneviä hallitsemaan omaa koiraansa?

Sorry, mutta en pysty ymmärtämään järjenjuoksuasi.

Menee ohi aiheen, mutta olen monesti todistanut tätä ja ihmetyttää. Eli olemme olleet koirani kanssa lenkillä. Koira on isohko mutta ei aggressiivinen eikä edes hauku pienille koirille (isoille saattaa), korkeintaan katsoo pikkukoiraa uteliaana korvat pystyssä. Vastaan tulee vanhempi rouvashlö ja nostaa pikkukoiransa syliin sellaisen ilmeen säestämänä että olisin juuri tehnyt jonkun inhottavan asian ja ehkä vaihtaa kadun puolta. Mikä ilmiö tämä on, onko joku tätä harrastava linjoilla? Ymmärrän jos koirani haukkuisi tai riehuisi, mutta kun ei.

Meidän lenkkipolulla tulee joskus vastaan saksanpaimenkoira, joka ei ole isäntänsä ja varsinkaan emäntänsä hallinnassa. Repii, kiskoo, haukkuu ja jos on toi nainen remmin päässä niin koira vetää häntä perässään kuin jotain räsynukkea. Lähden kahden pikkukoirani (remmeissä) kanssa aina pois tieltä, koska touhu on niin rajua. Kerran sitten minulla ei ollut mitään paikkaa (metsää tms) mihin väistää ja mietin tosissani mitä teen. Toinen koirani on erittäin pehmeä ja arka luonteeltaan ja näin , että se tärisi hädissään. Toinen koirani eteni tyynesti ja katsoi saksanpaimekoirasta pois päin ikään kuin ei näkisikään sitä. Otin oman pelokkaan koirani syliin ja teimme ohituksen niin. Vaikka tiedän, ettei saisi ottaa syliin ja ettö saatan provosoida isoa koiraa, en voinut jättää jo muutenkin arkaa koiraa "pulaan".

Jos joku osaa neuvoa, miten tuollainen ohitus kuuluu tehdä niin ottaisin neuvoja mielellään vastaan . Sori, jos menee liian OT:ksi. Ja en halua mitään pikkukoira / isokoira vastakkainasettelua, tuo kyseinen koira vaan tulee meillä aina silloin tällöin vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Menee ohi aiheen, mutta olen monesti todistanut tätä ja ihmetyttää. Eli olemme olleet koirani kanssa lenkillä. Koira on isohko mutta ei aggressiivinen eikä edes hauku pienille koirille (isoille saattaa), korkeintaan katsoo pikkukoiraa uteliaana korvat pystyssä. Vastaan tulee vanhempi rouvashlö ja nostaa pikkukoiransa syliin sellaisen ilmeen säestämänä että olisin juuri tehnyt jonkun inhottavan asian ja ehkä vaihtaa kadun puolta. Mikä ilmiö tämä on, onko joku tätä harrastava linjoilla? Ymmärrän jos koirani haukkuisi tai riehuisi, mutta kun ei.

Mun kokemuksen mukaan koiranomistajat, jotka ovat jättäneet oman koiransa kouluttamatta ja tietävät, että nämä saattavat rähistä oman henkensä uhallakin, toimivat juuri näin. 

Vierailija kirjoitti:

Kun oon kissan kanssa puistossa ja vapaana oleva koira juoksee kohti, potkaisen sitä. Se on joko prinsessani henki tai sen hurtan pääkuhmu. Valitsen jälkimmäisen.

heitä kissas helvettiin ja älä oo väkivaltane koirii kohtaa, hanki aivot.

Suhtaudun siihen rauhallisesti, ilman huitomisia ym. uhkaavia eleitä, eikä ikinä ole ollut ongelmia, eikä vaaratilanteita.

Ovat pysähtyneet haistelemaan, ja antautuneet rapsuteltavaksi.

On myös niitä vapaana jolkottavia koiria tullut vastaan, jotka todellakin vaan jolkottavat ohi mitenkään reagoimatta muihin kulkijoihin, ulkoiluttajan jolkotellessa perässä hieman hitaammin.

Valmistautuisin potkaisemaan sitä. Jos tulee niin lähelle, että pystyisin potkaisemaan, niin lataisin niin kovaa kuin jalasta lähtee.

koiran eleitä lukemalla voi monesti päätellä millä mielellä koira lähestyy.

Me otettiinkin nykyiseksi koiraksi vähän isompi tai siis keskikokoinen, sopusuhtainen koira. Lapsena perheelläni oli reilu 5-kiloinen koira ja kävi muutaman kerran niin, että irti ollut iso koira hyökkäsi sitä kohti ja se oli hirveän pelottavaa. Itselleni kävi jonkun kerran niin, että koiramme juoksi vain mua ympäri sellaisen flexin kanssa kunnes onneksi ison koiran omistaja sai jollainlailla elukkansa kiinni. Äitini kerran joutui potkimaan samaa isoa koiraa kylkiin kun hyökkäili niin vihaisesti päälle. Onneksi nykyinen koira on sitä kokoa ettei nyt ihan yhteen iskuun kuolisi. Ei ole onneksi tullut irtipäästettyjä koiria täällä juuri vastaan, rauhallisiakaan.

Viimeksi kun noin kävi niin ehdin jo ihmetellä, että onko tämä nyt oikein kunnon karkulainen kun ei näy omistajaa missään ja sitten kun päästiin lähemmäksi toisiamme niin sehän olikin perhana kettu..

Onneksi se paineli sitten puskaan.

Riippuu vähän, että millä lailla on itse varustautunut.

Jos on saappaat, niin vapaana juokseva tuntematon koira saa napakan potkun jos tulee liian lähelle.

Novittu otan uzin taskusta ja vedän nopeasti villin lännen tyyliin koiran reikäjuustoksi ja sitten en lopeta siihen vaan otan hitaamman aseen awpin ja sitten vedän niiku 360 noscope hedarin loppuun ja sitten nauran omistajalle ja sanon GG.

Vierailija kirjoitti:

Lähdetään koiran kanssa juoksemaan poispäin. Koirani osaa "juoksee"-käskyn ja pinkoo hemmetin lujaa. Jos muutaman korttelin jälkeenkin irtokoira jahtaisi niin yrittäisin johonkin kauppaan sisään tai sitten tömistelyä, karjuntaa ja viimeisenä keinona oma koira irti.

-pitbullin omistaja

Näin just ei saisi toimia, sillä tällöin tuo irtokoira ottaa teidän saaliiksi. Jos poistutaan, niin hissukseen ja mielellään katsekontaktissa. Sakemanni on ihmistä nopeampi ja massaa on sen verran että kykenee tappamaan.

Toisaalta jos ottaa oman koiran syliin, joutuu itse helposti iskujen kohteeksi. Minulla on nopea koira, joten vaaran uhatessa vapauttaisin koiran hihnasta ja lähettäisin kotiin. Soittaisin kotiin ja varmistaisin että joku ottaa vastaan vain meidän koiran ja ottaa jotain kättä pidempää omaksi turvakseen.

Vierailija kirjoitti:

Novittu otan uzin taskusta ja vedän nopeasti villin lännen tyyliin koiran reikäjuustoksi ja sitten en lopeta siihen vaan otan hitaamman aseen awpin ja sitten vedän niiku 360 noscope hedarin loppuun ja sitten nauran omistajalle ja sanon GG.

no re

Just. Halusin kertoa teille aloitukseen liittyvästä tilanteesta, jonka itse olen nähnyt, mutta näköjään sellaisen julkaiseminen ei täällä ole sallittua.

Vierailija kirjoitti:

Just. Halusin kertoa teille aloitukseen liittyvästä tilanteesta, jonka itse olen nähnyt, mutta näköjään sellaisen julkaiseminen ei täällä ole sallittua.

No menee täällä näköjään edes jotain kommentteja läpi. Olen siis tosiaan nähnyt kahden koiran yhteenoton, joka päättyi sillä huonoimmalla mahdollisella tavalla. Siksi nykyään nostaisin oman koirani heti syliin, ihan sama mitä syliin nostamisesta sanotaan.

Ennen vanhaan kun mentiin oman koirani kanssa, siinä tiellä joskus melko vihainen ja dominoiva saksanpaimenkoira tms sekoitus tuli vastaan. Oma koirani meni selälleen ja paljasti kaulaansa, niin se ei tehnyt sitten mitään, ehkä kusas siihen ja jatkoi matkaa. Irti olivat molemmat.

Onneksi on käynyt omalle kohdalle vain vapaana kulkenut pikkukoira ja omani oli puolet isompi. Siinä tilanteessa irtokoira ei tullut ihan lähelle vaan pysytteli 5m päässä ja kävelin koirani kanssa sivuttain pois päin että nähtiin missä se koira on. Jos joku outo koira tulisi iholle niin yrittäisin varmaan pistää itseni koirien väliin ja komentaa tuntematonta koiraa pois.

Älkää ottako niitä saatanan rakkeja lemmikeiksenne. Kaikille parempi niin.