Lue keskustelun säännöt.
Tämän takia avioerot tulee miehille "yllätyksenä"
05.12.2017 |
Tyypillinen keskustelu eräänä iltana suomalaiskodissa:
- hei rakas.... älä nyt suutu, mutta kävitkö sä kaupassa työmatkalla?
- mitä vit..a, munko ois taas pitänyt? Mikset ite käyny?
- ei siinä mitään, älä hermostu, kysyn ihan vaan sillä, kun aamulla sanoit käyväs ja puhe oli, että mä haen lapset tarhasta ja teen ruokaa. Mutta tuolla ei ole kaapissa mitään aineksia.
- saat..a, aina sä painostat ja nalkutat. Nyt saa kyllä riittää. (Mies menee makuuhuoneeseen sanomalehden kanssa ja paiskaa oven kiinni).
Nainen huokaisee, pukee nälkäisinä marisevat lapset, lähtee kauppaan.
Tulee kotiin, laittaa ruuan, hoitaa sivussa lapsia ja pyytää miehen syömään. Mies tulee puoli tuntia myöhemmin, paiskoo astioita, syö, ja menee puhumattomana sohvalle katsomaan televisiota.
Vaimo tiskaa, laittaa pyykkiä koneeseen. Ripustaa pyykkiä, laittaa lapset nukkumaan, kerää valmiiksi seuraavan aamun vaateet, imuroi hiekkaisen eteisen ja keittiöstä leivänmurut yms.
Menee nukkumaan. Mies katsoo myöhään televisiota.
Yöllä herättää vaimon kourimalla häntä takapuolesta. Vaimo sanoo: Ei nyt
Mies ässähtää: sä oot ihme pihtari kanssa, koska sulle nyt sopiskaan, taitaa "pää olla kipee taas"....
Kommentit (346)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Ainakaan tutkimusten mukaan Suomessa ei erota hetken oikusta, tuskin Vaaralakaan niin on väittänyt, eikö enemmän keskustellut perheen sisäisestä dynamiikasta (miesten ja naisten roolit ja toisen syyllistämiset). Jos on onnellisempi eron jälkeen kuin ennen sitä niin eikö ero ole ollut aiheellinen? Ja kun on onnellinen, niin enemmän keskittyy nykyhetkeen, lasten onnellisuuteen ja oman elämän asioihin kuin jaksaa enää märehtiä päättynyttä liittoa, se on varoittava esimerkki selle: kuinka ei kannata itse käyttäytyä, kuinka kannattaisi käyttäytyä, millainen ihminen ei itselle kumppaniksi sovi. Näin itse ajattelen ja tuolla tyylillä olen elämäni saanut tasapainoiseksi ja onnelliseksi eron jälkeen.Muutama ystäväni on jumahtanut taisteluhautaan katkeruus kaverinaan, lapsia käy sääliksi kun äiti keskittyy menneisyyden märehtimiseen vaikka elämä menee eteenpäin kaikilla muilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajuu miksi se nainen meni lasten kanssa ruokakauppaan. Olisi mennyt ravintolaan syömään ja tullut sieltä kotiin lasten kanssa levänneenä, vatsa täynnä ja hyväntuulisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyypillinen keskustelu eräänä iltana suomalaiskodissa:
- hei rakas.... älä nyt suutu, mutta kävitkö sä kaupassa työmatkalla?
- mitä vit..a, munko ois taas pitänyt? Mikset ite käyny?
- ei siinä mitään, älä hermostu, kysyn ihan vaan sillä, kun aamulla sanoit käyväs ja puhe oli, että mä haen lapset tarhasta ja teen ruokaa. Mutta tuolla ei ole kaapissa mitään aineksia.
- saat..a, aina sä painostat ja nalkutat. Nyt saa kyllä riittää. (Mies menee makuuhuoneeseen sanomalehden kanssa ja paiskaa oven kiinni).
Nainen huokaisee, pukee nälkäisinä marisevat lapset, lähtee kauppaan.
Tulee kotiin, laittaa ruuan, hoitaa sivussa lapsia ja pyytää miehen syömään. Mies tulee puoli tuntia myöhemmin, paiskoo astioita, syö, ja menee puhumattomana sohvalle katsomaan televisiota.
Vaimo tiskaa, laittaa pyykkiä koneeseen. Ripustaa pyykkiä, laittaa lapset nukkumaan, kerää valmiiksi seuraavan aamun vaateet, imuroi hiekkaisen eteisen ja keittiöstä leivänmurut yms.
Menee nukkumaan. Mies katsoo myöhään televisiota.
Yöllä herättää vaimon kourimalla häntä takapuolesta. Vaimo sanoo: Ei nyt
Mies ässähtää: sä oot ihme pihtari kanssa, koska sulle nyt sopiskaan, taitaa "pää olla kipee taas"....Ja yhä useammin sukupuoli roolit onkin täysin toisin päin ja silti se ero tulee miehelle yllätyksenä. Vaikka mies on tehnyt kaikkensa perheen ja lasten eteen, niin naista vaan alkaa moinen nössö kyllästyttää.
No en oo kyllä vielä sellasta perhenäitiä tavannut, joka eroaisi puolisostaan sen takia, että aviomies tekee kaikki kotona. Yleensä sellaisia miehiä naiset kehuvat.
Minulla on semmoinen "nössö" mies joka huolehtii perheestään ja tekee kotitöitä oma-alotteisesti. Aivan ihana mies. Olen todella onnellinen että olen onnistunut hänet löytämään.
16 v ollaan oltu naimisissa ja lapsiakin meillä on. Toivon että hän jaksaa katsella minua jatkossakin.
Meille tuosta sopii ainoastaan kohta "Mies katsoo myöhään televisiota".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajuu miksi se nainen meni lasten kanssa ruokakauppaan. Olisi mennyt ravintolaan syömään ja tullut sieltä kotiin lasten kanssa levänneenä, vatsa täynnä ja hyväntuulisena.
Ja sit iltapalalle ja aamupalalle uudestaan ravintolaan? Ja seuraavana iltana ja aamuna sama ravintolakierros?
Näinhän mies tekisi, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun intuitio kehottaa jättämään suomalaiset naiset väliin. Ne on eroherkkiä. Kerään ensin fyrkkaa ja hommaan aasialaisen kotirouvan.
Miksi sinun pitää säästää? Minulle ei nyt ihan aukea, miten aasialaisen vaimon saamiseksi pitää olla säästössä rahaa.
Tietenkin pitää säästää.
Sille aasialaiselle vaimolle pitää olla ok-talo, oma auto, ajokortti, rahaa vaatteisiin ja kosmetiikkaan.
Mutta ihan ensin pitää kustantaa isot hääjuhlat vaimon suvulle.
Ei se ole halpaa lystiä.Niinhän sitä voisi luulla.
Jos vaimo on kotona, täytyy talouden olla stabiili ja velat kuta kuinkin maksettu. Sen jälkeen yhden ihmisen tuloilla pärjää ihan hyvin ja voi vähän matkustellakin tai laittaa kesämökkiä pystyyn vaimon kotimaahan. Jälkikasvuakin voi tulla eikä se kiristä kenenkään hermoja.
Hyvää elämää sellainen.
Tämä on jotenkin hassua, aasialaiselta suvaitaan lompakkoloisuus ja maksetaan ties mitä kesämökkiä jne. Mutta suomalaiselta ei. Miksi näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Vai noin se Vaaranen sanoi... Minkä väristen lasien läpi tuon olet lukenut? Voit linkittää. niin yhdessä luemme ja tarkistamme.
Heli Vaaranen sanoi, että naiset vähättelevät miehiä ja heidän tunteitaan selittämättä, miksi miehet eivät ota eroa, vaikka parisuhde on heille niin vaikeaa. Tästä saa sen käsityksen, että hänen mielestään miesten tapa jäädä parisuhteeseen, vaikka siinä voidaan huonosti, on oikeampi tapa kuin naisten, jotka mieluummin lähtevät suhteesta. Miksi muuten vaadittaisiin ymmärrystä asialle, joka koskee ihan yhtä lailla naisiakin, mutta jonka naiset ihan itse ratkaisevat lähtemällä suhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Vai noin se Vaaranen sanoi... Minkä väristen lasien läpi tuon olet lukenut? Voit linkittää. niin yhdessä luemme ja tarkistamme.
Heli Vaaranen sanoi, että naiset vähättelevät miehiä ja heidän tunteitaan selittämättä, miksi miehet eivät ota eroa, vaikka parisuhde on heille niin vaikeaa. Tästä saa sen käsityksen, että hänen mielestään miesten tapa jäädä parisuhteeseen, vaikka siinä voidaan huonosti, on oikeampi tapa kuin naisten, jotka mieluummin lähtevät suhteesta. Miksi muuten vaadittaisiin ymmärrystä asialle, joka koskee ihan yhtä lailla naisiakin, mutta jonka naiset ihan itse ratkaisevat lähtemällä suhteesta?
Täh? Kuka ei selitä mitä? Nyt taidetaan mennä jo jonkinmoisen naisen logiikan puolelle mikä ei kehnosti sitä ymmärtävälle luonnontieteilijänaiselle avaudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Ainakaan tutkimusten mukaan Suomessa ei erota hetken oikusta, tuskin Vaaralakaan niin on väittänyt, eikö enemmän keskustellut perheen sisäisestä dynamiikasta (miesten ja naisten roolit ja toisen syyllistämiset). Jos on onnellisempi eron jälkeen kuin ennen sitä niin eikö ero ole ollut aiheellinen? Ja kun on onnellinen, niin enemmän keskittyy nykyhetkeen, lasten onnellisuuteen ja oman elämän asioihin kuin jaksaa enää märehtiä päättynyttä liittoa, se on varoittava esimerkki selle: kuinka ei kannata itse käyttäytyä, kuinka kannattaisi käyttäytyä, millainen ihminen ei itselle kumppaniksi sovi. Näin itse ajattelen ja tuolla tyylillä olen elämäni saanut tasapainoiseksi ja onnelliseksi eron jälkeen.Muutama ystäväni on jumahtanut taisteluhautaan katkeruus kaverinaan, lapsia käy sääliksi kun äiti keskittyy menneisyyden märehtimiseen vaikka elämä menee eteenpäin kaikilla muilla.
En nyt muista oliko nimenomaan Vaaranen, mutta kyllä aika usein näkee näitä, että ero tuli miehelle täytenä yllätyksenä ja pointti onkin se, että miehen elämä romahtaa sen eron jälkeen ja nainen lähti elämään omaa elämäänsä. Siitähän tämä aloituskin on tullut, että naiset haluavat sen eron ja ovat onnellisia sen jälkeen, mutta miehet jaksavat ihmetellä ja itkeä, mitä ihmettä meni vikaan, kun kaikkeni tein. Et tainnut tehdä, jos se nainen mieluummin halusi erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Ainakaan tutkimusten mukaan Suomessa ei erota hetken oikusta, tuskin Vaaralakaan niin on väittänyt, eikö enemmän keskustellut perheen sisäisestä dynamiikasta (miesten ja naisten roolit ja toisen syyllistämiset). Jos on onnellisempi eron jälkeen kuin ennen sitä niin eikö ero ole ollut aiheellinen? Ja kun on onnellinen, niin enemmän keskittyy nykyhetkeen, lasten onnellisuuteen ja oman elämän asioihin kuin jaksaa enää märehtiä päättynyttä liittoa, se on varoittava esimerkki selle: kuinka ei kannata itse käyttäytyä, kuinka kannattaisi käyttäytyä, millainen ihminen ei itselle kumppaniksi sovi. Näin itse ajattelen ja tuolla tyylillä olen elämäni saanut tasapainoiseksi ja onnelliseksi eron jälkeen.Muutama ystäväni on jumahtanut taisteluhautaan katkeruus kaverinaan, lapsia käy sääliksi kun äiti keskittyy menneisyyden märehtimiseen vaikka elämä menee eteenpäin kaikilla muilla.
En nyt muista oliko nimenomaan Vaaranen, mutta kyllä aika usein näkee näitä, että ero tuli miehelle täytenä yllätyksenä ja pointti onkin se, että miehen elämä romahtaa sen eron jälkeen ja nainen lähti elämään omaa elämäänsä. Siitähän tämä aloituskin on tullut, että naiset haluavat sen eron ja ovat onnellisia sen jälkeen, mutta miehet jaksavat ihmetellä ja itkeä, mitä ihmettä meni vikaan, kun kaikkeni tein. Et tainnut tehdä, jos se nainen mieluummin halusi erota.
Suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan erosta toipumiseen ilman muuta vaikuttaa kumpi on aloitteellinen osapuoli (yleensä edellä prosessissa). Näitä täydellisiä yllätyksiä tulee kyllä molemmille, pari päivää sitten joku 40 v naimisissa ollut naine kirjoitti olettaneensa liiton olevan onnellinen kunnes mies lähti. Kuitenkin noissa tutkimuksissa kun seurataan eronjälkeistä elämää ei enää eroja ole tyytyväisyydessä. Suurin osa on hyvin tyytyväinen eroon, ei kadu sitä. Molemmissa sukupuolissa on niitä jotka jumahtavat katkeruuteen eron jälkeen, suurin osa käsittelee ja menee eteenpäin. Täällä palstalla vaan ne katkerat löytävät toisensa ja jatkavat hedelmätöntä toisen sukupuolen syyttelyä ilman kykyä katsoa peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Vai noin se Vaaranen sanoi... Minkä väristen lasien läpi tuon olet lukenut? Voit linkittää. niin yhdessä luemme ja tarkistamme.
Heli Vaaranen sanoi, että naiset vähättelevät miehiä ja heidän tunteitaan selittämättä, miksi miehet eivät ota eroa, vaikka parisuhde on heille niin vaikeaa. Tästä saa sen käsityksen, että hänen mielestään miesten tapa jäädä parisuhteeseen, vaikka siinä voidaan huonosti, on oikeampi tapa kuin naisten, jotka mieluummin lähtevät suhteesta. Miksi muuten vaadittaisiin ymmärrystä asialle, joka koskee ihan yhtä lailla naisiakin, mutta jonka naiset ihan itse ratkaisevat lähtemällä suhteesta?
Täh? Kuka ei selitä mitä? Nyt taidetaan mennä jo jonkinmoisen naisen logiikan puolelle mikä ei kehnosti sitä ymmärtävälle luonnontieteilijänaiselle avaudu.
Rautalankaa taloustieteilijältä luonnontieteilijälle:
Miehet ovat suhteessa onnettomia. -> miehet jäävät suhteeseen -> heidän pahaa oloaan pitää ymmärtää.
Naiset ovat suhteessa onnettomia. -> naiset eroavat -> kaikki hyvin.
Heli Vaaranen sanoo, että miesten pahaa oloa ei ymmärretä ja että miehiä vähätellään. Jos kysyn, miksi mies ei eroa, se on Vaarasen mainitsemaa vähättelyä. Näin ollen voidaan ajatella, että ero ei ole miehelle realistinen tai hyvä ratkaisu. Ja tästä voimme siis edelleen päätellä, että ero ei ole hyvä ratkaisu naisenkaan tekemänä. Jos ero olisi Vaarasen mielestä ihan hyvä ratkaisu silloin, kun suhteessa on huono olla, miksi sitä ei kuitenkaan saa tuoda keskustelussa esiin, vaan sen mainitseminen ja ehdottaminen on vähättelyä. Miksi se eromahdollisuus sivuutettiin ihan kokonaan miesten osalta? Miksei Vaaranen ehdottanut miehille eroa, vaan vaati ensisijaisesti naisten hyväksyntää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Ainakaan tutkimusten mukaan Suomessa ei erota hetken oikusta, tuskin Vaaralakaan niin on väittänyt, eikö enemmän keskustellut perheen sisäisestä dynamiikasta (miesten ja naisten roolit ja toisen syyllistämiset). Jos on onnellisempi eron jälkeen kuin ennen sitä niin eikö ero ole ollut aiheellinen? Ja kun on onnellinen, niin enemmän keskittyy nykyhetkeen, lasten onnellisuuteen ja oman elämän asioihin kuin jaksaa enää märehtiä päättynyttä liittoa, se on varoittava esimerkki selle: kuinka ei kannata itse käyttäytyä, kuinka kannattaisi käyttäytyä, millainen ihminen ei itselle kumppaniksi sovi. Näin itse ajattelen ja tuolla tyylillä olen elämäni saanut tasapainoiseksi ja onnelliseksi eron jälkeen.Muutama ystäväni on jumahtanut taisteluhautaan katkeruus kaverinaan, lapsia käy sääliksi kun äiti keskittyy menneisyyden märehtimiseen vaikka elämä menee eteenpäin kaikilla muilla.
En nyt muista oliko nimenomaan Vaaranen, mutta kyllä aika usein näkee näitä, että ero tuli miehelle täytenä yllätyksenä ja pointti onkin se, että miehen elämä romahtaa sen eron jälkeen ja nainen lähti elämään omaa elämäänsä. Siitähän tämä aloituskin on tullut, että naiset haluavat sen eron ja ovat onnellisia sen jälkeen, mutta miehet jaksavat ihmetellä ja itkeä, mitä ihmettä meni vikaan, kun kaikkeni tein. Et tainnut tehdä, jos se nainen mieluummin halusi erota.
Totta kai ero on helpompi sille osapuolelle, joka on jo sen kaikessa rauhassa omalta osaltaan suhteen aikana käsitellyt ja käytännön valmistelut suorittanut. Miehelle asia lyödään eteen "puskista", joten romahdus on ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onko nyt tosiaan niin, että jos puhun palstalla aiheesta "erot tulevat miehille yllätyksenä", en ole vielä päässyt erosta yli ja olen katkeroitunut? Samalla logiikalla minulla on varmaan mielenterveysongelmia ja univajetta, jos osallistun keskusteluun "mikä siinä vauva-ajassa on niin kamalaa" ja kerron siinä, miten vauva-aika 10 vuotta sitten oli yhtä helvettiä. Kyllä se elämänvaihe edelleen on mielessäni yhtä ahdistavaa rämpimistä. Ei se yli pääseminen sitä kokemusta iloisemmaksi muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt alun perinkään menee naimisiin saatikka tekee lapsia tuollaisen miehen kanssa. Vai muuttuvatko he tuollaisiksi naimisiin menon jälkeen? MInä seurustelin kuusi vuotta ennen naimisiin menoa, siinä ajassa kyllä oppit tuntemaan toisen ihan kunnolla. Ei tullut yllätyksiä myöhemmin.
Minä seurustelin viisi vuotta ja asuimme yhdessäkin siitä neljä vuotta. Mutta niin se vaan mies on vuosien mittaan kehittynyt tuollaiseksi, kas kun kahden lapsettoman ihmisen kodissa kotitöitä ei juuri edes ole ja alkuvaiheessa mies vielä yrittää esiintyäkin edukseen.
Mutta ans olla kun lapsia syntyy ja vaimo jää vauvalomalle ja sen aikana tekee kotityöt, kun kerran "kotona saa olla".
Sulla on sitä paitsi hauska palstalassukan logiikka tossa. Että aina se on naisen vika, on mies millainen tahansa. Omaa vastuutahan ei miehen reppanoilta voi odottaa lainkaan...
Tämä tulee esille lähes jokaisen valittavan naisen tarinassa: ennen lapsia kaikki hyvin, lapset tuli niin mies passivoitui, minulle jäi kaikki hoidettavaksi. Miten tuo prosessi tapahtuu? Tapahtuisiko se kaikkien niiden vuosien aikana kun nainen jää kotiin hoitamaan ensin vauvaa, sitten taaperoa, sitten kahta taaperoa jne. Samaan aikaan miehelle tulee enemmän paineita töiden suhteen, täytyy elättää 3-6 ihmistä yhden ihmisen palkalla, paine tehdä enemmän töitä ja edetä uralla. Miehen työåpäivät pitenevät, nainen hoitaa aina enemmän asioita kotona josta tulee hänen valtakuntansa, mies ei enää tiedä mihin entisen yhteisen kodin tavarat laitetaan kun nainen järjestää kotia uudelleen lasten tulon myötä. Ei näin ole pakko tapahtua. Meillä mies hoiti puolet vanhempaislomista ja jäi vuorotteluvapaalle lasten ollessa pieniä, minä menin töihin. Mies hoiti lapsia tavallaan, siivosi tavallaan, laittoi omanlaista ruokaa tai osti valmista. Minä kävin töissä ja palkkakehitykseni oli yhtä hyää kuin miehen. Ei eriytynyt roolit perheessä, kumpikin tajusi toisiaan, ymmärsi toisen paineet ja stressin kun roolit vaihtelivat. Jotenkin toivoisi, että kotiin vuosiksi jäävät naiset tajuaisivat, että sitä saa mitä tilaa. Toivottavasti ette kasvata tyttäriänne jatkamaan samaa kehnoksitodettua mallia.
Eipä aina auta tuokaan. Minäkin menin töihin ja mies jäi (ihan omasta tahdostaan) kotiin lapsen kanssa, mutta toimi kuitenkin kuten aloituksen mies. Katastrofihan siitä seurasi.
Mies ei vaan ota vastuuta lasten asioista ja kodinhoidosta, vaikka sitä muka tahtoi tehdä. Lopputuloksena minä käyn töissä, hoidan lasten asiat ja valtaosan kotitöistä. Mies makaa sohvalla ja ihmettelee miksei piparia heru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Ainakaan tutkimusten mukaan Suomessa ei erota hetken oikusta, tuskin Vaaralakaan niin on väittänyt, eikö enemmän keskustellut perheen sisäisestä dynamiikasta (miesten ja naisten roolit ja toisen syyllistämiset). Jos on onnellisempi eron jälkeen kuin ennen sitä niin eikö ero ole ollut aiheellinen? Ja kun on onnellinen, niin enemmän keskittyy nykyhetkeen, lasten onnellisuuteen ja oman elämän asioihin kuin jaksaa enää märehtiä päättynyttä liittoa, se on varoittava esimerkki selle: kuinka ei kannata itse käyttäytyä, kuinka kannattaisi käyttäytyä, millainen ihminen ei itselle kumppaniksi sovi. Näin itse ajattelen ja tuolla tyylillä olen elämäni saanut tasapainoiseksi ja onnelliseksi eron jälkeen.Muutama ystäväni on jumahtanut taisteluhautaan katkeruus kaverinaan, lapsia käy sääliksi kun äiti keskittyy menneisyyden märehtimiseen vaikka elämä menee eteenpäin kaikilla muilla.
En nyt muista oliko nimenomaan Vaaranen, mutta kyllä aika usein näkee näitä, että ero tuli miehelle täytenä yllätyksenä ja pointti onkin se, että miehen elämä romahtaa sen eron jälkeen ja nainen lähti elämään omaa elämäänsä. Siitähän tämä aloituskin on tullut, että naiset haluavat sen eron ja ovat onnellisia sen jälkeen, mutta miehet jaksavat ihmetellä ja itkeä, mitä ihmettä meni vikaan, kun kaikkeni tein. Et tainnut tehdä, jos se nainen mieluummin halusi erota.
Totta kai ero on helpompi sille osapuolelle, joka on jo sen kaikessa rauhassa omalta osaltaan suhteen aikana käsitellyt ja käytännön valmistelut suorittanut. Miehelle asia lyödään eteen "puskista", joten romahdus on ymmärrettävää.
Kuinkahan moni nainen oikeasti hommaa eron kaikessa hiljaisuudessa ja ilmoittaa siitä muuttoa edellisenä päivänä? Minulle ei tule mieleen kuin ne tapaukset, joissa nainen pelkää itsensä ja lastensa hengen puolesta. Eroaminen ei ole helppoa, kyllä niistä epäkohdista yritetään puhua pitkään. Vaikeaksi se menee silloin, jos toisen mielestä suhteessa on kaikki hyvin eikä edes mitään keskustelua tarvita ja toisen mielestä kaikki on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Naisessa tärkeintä: kotityöt ja pillu.
Kun nainen muistaa tuon, niin hyvin menee.
No jopas. Mikä miehessä on sitten tärkeää parisuhteen kannalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Ainakaan tutkimusten mukaan Suomessa ei erota hetken oikusta, tuskin Vaaralakaan niin on väittänyt, eikö enemmän keskustellut perheen sisäisestä dynamiikasta (miesten ja naisten roolit ja toisen syyllistämiset). Jos on onnellisempi eron jälkeen kuin ennen sitä niin eikö ero ole ollut aiheellinen? Ja kun on onnellinen, niin enemmän keskittyy nykyhetkeen, lasten onnellisuuteen ja oman elämän asioihin kuin jaksaa enää märehtiä päättynyttä liittoa, se on varoittava esimerkki selle: kuinka ei kannata itse käyttäytyä, kuinka kannattaisi käyttäytyä, millainen ihminen ei itselle kumppaniksi sovi. Näin itse ajattelen ja tuolla tyylillä olen elämäni saanut tasapainoiseksi ja onnelliseksi eron jälkeen.Muutama ystäväni on jumahtanut taisteluhautaan katkeruus kaverinaan, lapsia käy sääliksi kun äiti keskittyy menneisyyden märehtimiseen vaikka elämä menee eteenpäin kaikilla muilla.
En nyt muista oliko nimenomaan Vaaranen, mutta kyllä aika usein näkee näitä, että ero tuli miehelle täytenä yllätyksenä ja pointti onkin se, että miehen elämä romahtaa sen eron jälkeen ja nainen lähti elämään omaa elämäänsä. Siitähän tämä aloituskin on tullut, että naiset haluavat sen eron ja ovat onnellisia sen jälkeen, mutta miehet jaksavat ihmetellä ja itkeä, mitä ihmettä meni vikaan, kun kaikkeni tein. Et tainnut tehdä, jos se nainen mieluummin halusi erota.
Suomalaiset naiset eroaa huvikseen.
Tai siis naisten elämä koostuu vaiheista ja kun lastentekovaihe on saatu päätökseen, on aika siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä eikä mies yleensä kuulu siihen.
Asian voi korjata kahdella tavalla: Poistaa sosiaaliturva jolloin avioliitot muuttuvat perinteisiksi talousliitoiksi, ja naiset joutuvat taas turvautumaan miehiin koska 'itsenäisinä' ja 'vahvoina' tulisivat kuolemaan nälkään. Tähän saattaa kuitenkin mennä kymmenenkin vuotta eli niin kauan kun Suomi vielä saa lainaa ja sosiaaliturvaa kyetään sen avulla ylläpitämään.
Toinen mahdollisuus on sitten jättää suomalaiset naiset kokonaan väliin. Todennäköisyyksillähän tässä pelataan eikä kukaan järkevä pistä mihinkään rahapeliin muutenkaan kiinni 20 vuoden tienestejään jos häviämisen mahdollisuus on 50% eikä voittaessakaan voita mitään.
Netissä on ihan hyvää runkkausmateriaalia, ja sitten kun pääsee töihin ja palkoille voi käydä maksullisilla joissa on tarjolla sen tason kissoja ettei niihin ole normijannuilla muuten mitään mahdollisuuksia.
Jossain vaiheessa tietysti tulee mieleen ajatuksia perheestä ja suvun jatkamisesta ja sen sellaisesta. Silloin voi taas katsoa statistiikkaa eli missä maissa erotaan harvoin ja ruveta katsomaan naisia sieltä päin. Suurimmassa osassa maailmaa liitot on talousliittoja niin, ettei siinä itse tarvitse mikään jondepp olla, eikä naiset sitä siellä odotakaan. Stabiilia taloutta ne edellyttää.
Lycka till ja hyvää miehen elämää.
Kiitos. Todistit juuri sen, mitä ajoin takaa. Eli suomalainen nainen eroaa miehen mielestä vain huvikseen = mies ei huomaa, mitä kaikkea siinä suhteessa on vialla.
Juuri tämä on se ajatus, miksi tätä keskustelua on käytävä. Eipä niitä naistenkaan tunteita siinä suhteen aikana tunnuta huomioitavan. Ja silti vain itketään sitä, että naiset eivät huomioi miesten tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioerot tulee miehelle yllätyksenä siksi että useinmiten päätöksen erosta tekee nainen. Nainen on voinut hiljaa mielessään antaa miehelle viimeisen varoituksen ja mahdollisuuden parantaa tapansa. Mutta kun se miesreppana ei ole oppinut lukemaan naisen ajatuksia. Kun asia selviää miehelle, niin nainen on jo tehnyt peruuttamattoman päätöksensä. Todennäköisti naisella on jo uusi asunto ja ehkä jopa uusi parisuhde valmiina, kun miestä infotaan tilanteesta.
Älä jaksa. Pitkästä liitosta lähteminen on niin helvetin rankka kokemus, että sitä ennen on kaikki jo yritetty.
On keskusteltu, sovittu ja lupailtu puolin ja toisin. Sopimusriidan jälkeen asiat muuttuvat ehkä pariksi viikoksi tai päiväksi, sitten palataan vanhaan kuvioon.
Jälkeenpäin mies väittää, ettei muista, että hänelle olisi sanottu jostain tietystä asiasta. Totuus on, että ei ole vain koskaan kuunnellut, kun se kaikki naisen puhe on vain "nalkutusta" kumminkin.
Erotkaa hyvät ihmiset, niin katkeria keskusteluja. Jokainen vastaa elämästään ja omasta onnestaan, katkeroituminen on typerää.
Niin erosinkin. Kyllä minä siitä huolimatta voin kertoa mielipiteeni ja kokemukseni asiasta, miten erot tulevat miehille yllätyksenä.
OK niin, kunhan et jumahda katkeruuteen niin kuin aika monet täällä tuntuvat tekevän. Sen kun tekee pilaa oman elämänsä, turha haaveilla onnellisesta parisuhteesta tai yleensäkään onnellisesta elämästä jos mieli pyörittää vanhaa kulunutta levyä menneisyyden epäoikeudenmukaisuuksista. t itsekin eronnut, mutta meillä syitä eroon löytyi sekä minusta että miehestä, toivon mukaan molemmat otimme opiksemme ja jatkamme viisaampina eteenpäin.
En minä ole jumahtanut katkeruuteen, mutta kyllä se vaan aina pistää silmään, jos joku mies tai Heli Vaaranen miesten puolesta tulee sanomaan, että naiset tekevät jotenkin väärin ottaessaan eron ottaessaan eron ihan yhtäkkiä hetken oikusta. Tottakai minä siinä tapauksessa kerron sen toisenkin puolen.
Vai noin se Vaaranen sanoi... Minkä väristen lasien läpi tuon olet lukenut? Voit linkittää. niin yhdessä luemme ja tarkistamme.
Heli Vaaranen sanoi, että naiset vähättelevät miehiä ja heidän tunteitaan selittämättä, miksi miehet eivät ota eroa, vaikka parisuhde on heille niin vaikeaa. Tästä saa sen käsityksen, että hänen mielestään miesten tapa jäädä parisuhteeseen, vaikka siinä voidaan huonosti, on oikeampi tapa kuin naisten, jotka mieluummin lähtevät suhteesta. Miksi muuten vaadittaisiin ymmärrystä asialle, joka koskee ihan yhtä lailla naisiakin, mutta jonka naiset ihan itse ratkaisevat lähtemällä suhteesta?
Täh? Kuka ei selitä mitä? Nyt taidetaan mennä jo jonkinmoisen naisen logiikan puolelle mikä ei kehnosti sitä ymmärtävälle luonnontieteilijänaiselle avaudu.
Rautalankaa taloustieteilijältä luonnontieteilijälle:
Miehet ovat suhteessa onnettomia. -> miehet jäävät suhteeseen -> heidän pahaa oloaan pitää ymmärtää.
Naiset ovat suhteessa onnettomia. -> naiset eroavat -> kaikki hyvin.
Heli Vaaranen sanoo, että miesten pahaa oloa ei ymmärretä ja että miehiä vähätellään. Jos kysyn, miksi mies ei eroa, se on Vaarasen mainitsemaa vähättelyä. Näin ollen voidaan ajatella, että ero ei ole miehelle realistinen tai hyvä ratkaisu. Ja tästä voimme siis edelleen päätellä, että ero ei ole hyvä ratkaisu naisenkaan tekemänä. Jos ero olisi Vaarasen mielestä ihan hyvä ratkaisu silloin, kun suhteessa on huono olla, miksi sitä ei kuitenkaan saa tuoda keskustelussa esiin, vaan sen mainitseminen ja ehdottaminen on vähättelyä. Miksi se eromahdollisuus sivuutettiin ihan kokonaan miesten osalta? Miksei Vaaranen ehdottanut miehille eroa, vaan vaati ensisijaisesti naisten hyväksyntää?
Miksi ei otettaisi huomioon myös miehen kokemat vääryydet parisyhteessa?
Vaaranen vastaa hänen saamaansa ryöpytykseen:
Miehiä puolustanut Väestöliiton Heli Vaaranen HS:lle: ”Olen järkyttynyt siitä, että tämä on sellainen tabu”
Vai noin se Vaaranen sanoi... Minkä väristen lasien läpi tuon olet lukenut? Voit linkittää. niin yhdessä luemme ja tarkistamme.