Tunnetko ketään joka on irtisanoutunut työpaikasta tyhjän päälle?

Omassa työpaikassa olosuhteet menneet sietämättömiksi. Uskallanko irtisanoutua? Olen viisikymppinen eikä uutta paikaa tiedossa. Haluaisin jonkin aikaa pitää omaa vapaata. Säästöjä on jonkin verran. Työ vie kaikki voimat ja järjestelyt epäreiluja. Työpaikan johto tällä hetkellä todella huono.

Olen lähtenyt. Säästöjä ei ollut sentin senttiä ja olin yksinhuoltajakin mutta kun kuppi meni väärinkohtelun vuoksi nurin, se meni. Irtisanomisajan olin saikkarilla niin että palasin enää pariksi viimeiseksi päiväksi töihin jolloin esimies ei keskustellut kanssani enää kertaakaan, ei kiitosta lähes 10 vuoden työpanoksesta, ei mitään. Kaiken kukkuraksi en saanut työkkäristä edes karenssia vaan heti irtisanomisen jälkeen alkoi juosta ansiosidonnainen ja asumistuki. Sain vielä hulppean lopputilinkin kun jäi kesälomat pitämättä. Elin seuraavan kesän herroiksi ja syksyllä menin kouluun opiskelemaan uuteen ammattiin. Oli elämäni paras päätös!

Itseni tunnen. Irtisanoutuminen oli huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin kusipäisen pomon alaisuudessa oleminen. Onneksi oli säästöjä ja uusia töitäkin löytyi melko nopeaan.

Minä. Umpihullu pomo, siis aivan sietämätön, palkattiin about heti kun olin aloittanut ja tiesin heti että ton kanssa en tee töitä pitkään. Ja lisäksi oli aivan liikaa duunia, sellaisia työmääriä mistä ei kukaan voi selvitä työajan puitteissa. En vaan jaksanut, muu elämä kärsi liikaa kun velloi vitutuksessa ja niin vaan yks päivä totesin että nyt riitti. Alalla oli hyvät työllisyysnäkymät niin uskalsin tehdä nopean päätöksen.

Irtisanouduin työstäni, koska olin lähdössä vajaaksi pariksi kuukaudeksi reissuun valmistuttuani toiseen ammattiin. Yritin neuvotella työnantajan kanssa palkattomasta vapaasta: olisin käyttänyt kaikki kertyneet lomapäivät sekä säästövapaat, joiden lisäksi tarvitsin 2,5 viikkoa palkatonta. Työnantaja ei suostunut, koska minun uskottiin joka tapauksessa irtisanoutuvan ja hakeutuvan muualle töihin.

En kuulunut kassaan ja tein osa-aikaista, joten lopputili maksettiin sen mukaan. Nostin sitten maksimiopintolainat ja reissussa ollessani sain itselleni sovittua uudesta määräaikaisesta työstä.

" Säästöjä ei ollut sentin senttiä ja olin yksinhuoltajakin mutta kun kuppi meni väärinkohtelun vuoksi . . . .  ei kiitosta lähes 10 vuoden työpanoksesta, ei mitään. Kaiken kukkuraksi en saanut työkkäristä edes karenssia vaan heti irtisanomisen jälkeen alkoi juosta ansiosidonnainen ja asumistuki. Sain vielä hulppean lopputilinkin kun jäi kesälomat pitämättä. Elin seuraavan kesän herroiksi ja syksyllä menin kouluun opiskelemaan uuteen ammattiin. Oli elämäni paras päätös!"

Miten/millä tavoin tuon työkkärin karenssin voi vältää tilanteessa missä irtisanoutuu?

Vierailija kirjoitti:

" Säästöjä ei ollut sentin senttiä ja olin yksinhuoltajakin mutta kun kuppi meni väärinkohtelun vuoksi . . . .  ei kiitosta lähes 10 vuoden työpanoksesta, ei mitään. Kaiken kukkuraksi en saanut työkkäristä edes karenssia vaan heti irtisanomisen jälkeen alkoi juosta ansiosidonnainen ja asumistuki. Sain vielä hulppean lopputilinkin kun jäi kesälomat pitämättä. Elin seuraavan kesän herroiksi ja syksyllä menin kouluun opiskelemaan uuteen ammattiin. Oli elämäni paras päätös!"

Miten/millä tavoin tuon työkkärin karenssin voi vältää tilanteessa missä irtisanoutuu?

Se mun laatima selvitys irtisanomiseni syistä meni läpi. Olen myöhemmin miettinyt että kai ne työnantajan näkemyksen kysyvät myös? En siis tiedä mutta itselle kävi tilanne edulliseksi.

Tunnen kyllä.

Tuli uusi pomo Kuopiosta. Sitä savolaisuutta ei kestänyt osa porukkaa, kun mihinkään ei saanut kyllä-ei -vastauksia. Voipi olla tai voipi olla olematta.

Porukkaa alkoi irtisanoutua ns. tyhjän päälle. Silloin minäkin vaihdoin työpaikkaa. Ja se savolaispomo oli saanut lähteä myöhemmin, mutta se ei enää mulle kuulunut.

Vierailija kirjoitti:

Täysin tyhjän päälle, väliaikainen asunto vain tiedossa, niin kyllääntynyt ja väsynyt olin.  Hyvin sujui ja sain päivätyön.

JEEEE!!!! Hyvä Sinä ja kaltaisesi!

Työkkärin karenssin voi välttää jos saa työnantajan kirjoittamaan työtodistukseen irtisanomisen syyksi: Työnantaja irtisanoo työntekijän. Muuten ei onnistu, paitsi jos osaat kirjoittaa niin loistavan selvityksen työkkärille ettei karenssia tule. Minä itse irtisanoin työpaikan jossa olin ollut yli 20 vuotta. Tuolloin alkoi It-alan alasajo, ja Elisaltakin sai kenkää puolet henkilökunnasta. Elettiin silloin vuotta 2003. Olin työnhakijana reilun vuoden ja sain uudesta kaupungista uuden työn. Suosittelen jos vaan kuulut kassaan ja pääset ansiosidonnaiselle.

Työpaikka kiusaaja oli oikea työpaikalla kiroaja ja pahan puhuja. Siis työ on ihan kivaa mutta porukassa on pahoja ilkeitä valehtelee vielä.Niistä on pitänyt irtautua ja lähteä ulkomaille vetämään happea.Jotkut on niin ilkeitä tahallaan.Myös kateita ettei muut mahdu samaan paikkaan missä he haluaa hallita.Iljettäviä pääsevät tuomiolle vielä kuolemansa jälkeen teoistaan.Sitten kun palkat oli käytetty piti aloittaa työt taas.Ihan tahallista .

Tiedän ihmisiä jotka on vaan ottanut loparit ja lähtenyt asuntovaunulla Meksikoon tai Kreikkaan ,Espanjaan viettänyt siellä vuoden jotkut on jäänyt.Yksi oli pitkään siivoustyössä lähti matkaoppaaksi kun oli opiskellut englantia ja jäi ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Väitän, että töistä tyhjän päälle lähtevät on keskimääräisiä älykkäämpiä ja rohkeampia ihmisiä.

Olen huomannut saman.

Ymmärtävät elämänsä rajallisuuden ja arvostavat sitä.

Muutti Itävaltaan yhtä äkkiä kirjoitti:

Tiedän ihmisiä jotka on vaan ottanut loparit ja lähtenyt asuntovaunulla Meksikoon tai Kreikkaan ,Espanjaan viettänyt siellä vuoden jotkut on jäänyt.Yksi oli pitkään siivoustyössä lähti matkaoppaaksi kun oli opiskellut englantia ja jäi ulkomaille.

Kun aikanaan olin Erasmus vaihdossa Espanjassa, siellä oli minua +15-v iäkkäämpi tyyppi. Oli loppuunpalanut iT-pomo. Otti eron töistä ja vaimosta ja lähti opiskelemaan eEspanjan kieltä ja kitaran soittoa. Oli ilmeisesti jotain taskun pohjalla, joka mahdollisti irtioton.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kyllä.

Tuli uusi pomo Kuopiosta. Sitä savolaisuutta ei kestänyt osa porukkaa, kun mihinkään ei saanut kyllä-ei -vastauksia. Voipi olla tai voipi olla olematta.

Porukkaa alkoi irtisanoutua ns. tyhjän päälle. Silloin minäkin vaihdoin työpaikkaa. Ja se savolaispomo oli saanut lähteä myöhemmin, mutta se ei enää mulle kuulunut.

— uusi pomo Kuopiosta.—-

Ei tarvitse selittää enempää :).

Sisko kirjoitti:

Minä irtisanouduin  ja se oli elämäni paras päätös. Esimies oli kuin hitleri, huusi, pilkkasi, töni, kertoi salassa pidettäviä asioita julkisesti, muunteli totuutta itselleen sopivaksi ja kaikenkukkuraksi otti aina jonkun työntekijöistä kaverikseen ja kertoi sitten tälle "kaverille", kuinka joku toinen työntekijä on haukkunut muita. Näin tämä esimies sai alaiset tappelemaan keskenään ja toimi periaatteella "hajoita ja hallitse". Tämä tapahtui vielä pääkaupunkiseudulla hoitoalalla, jossa pitäsi noudattaa eettisiä periaatteita. Sellaisia hirviöitä löytyy vain naisvaltaiselta alalta.

Täysin samanlainen kokemus itsellänikin, mutta esimies oli itse työnantaja parturi-kampaamossa. Ihmettelen, että minkälaisia tuloksia nämä hitlerit kuvittelevat saavansa tällä toiminnallaan? Eivät ainakaan aja firman etua. Tyhmiä, tyhmiä, tyhmiä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä itse. En jaksanut enää ja nyt pidän vuoden vapaata ja nostelen kovalla työllä tehtyjä liitonrahoja. Minä olen ansainnut joka ikisen sentin. Nyt käytän omia rahojani vuoden verran.

Anteeksi vain, mutta n 90% ansiosidonnaisestasi on ihan julkisia verovaroja. Vain pieni osa koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista.

Anteeksi vain, mutta mitä sitten? Liiton jäsen on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, liittoon kuulumaton ei. Nyt propaganda jauhaa sitä, että liittoon ei kannata liittyä, koska liitto varastaa työntekijän rahat. Näkökantahan sekin tietysti on, mutta kun se irtisanomislappu isketään kouraan, silloin tietää oman valintansa merkityksen.

Jokainen veroja maksava kartuttaa julkisia verovaroja ja työttömyyskorvauksella niistä saa omaa osuuttaan itselleen. Elämä on valintoja ja jokaisella on oikeus valita, mitä tekee.

Olen irtisanoutunut työpaikasta tyhjän päälle ja seuraavalla viikolla aloitin työt uuden, inhimillisemmän työnantajan palveluksessa. Siellä sitten aikanaan alkoi YT-neuvottelut ja minut irtisanottiin. Katsoin kalenteriin ja laskin päivät ja havaitsin, että pääsen eläkeputkeen, kun 500 päivää täyttyy. Olin kolme kuukautta eläkeputkessa ja jäin eläkkeelle. Systeemi toimi hienosti, kun olin liiton jäsen. Omia rahojanihan minä siinä lunastin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kyllä.

Tuli uusi pomo Kuopiosta. Sitä savolaisuutta ei kestänyt osa porukkaa, kun mihinkään ei saanut kyllä-ei -vastauksia. Voipi olla tai voipi olla olematta.

Porukkaa alkoi irtisanoutua ns. tyhjän päälle. Silloin minäkin vaihdoin työpaikkaa. Ja se savolaispomo oli saanut lähteä myöhemmin, mutta se ei enää mulle kuulunut.

— uusi pomo Kuopiosta.—-

Ei tarvitse selittää enempää :).

Savolaiset, Suomen kieroin kansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä itse. En jaksanut enää ja nyt pidän vuoden vapaata ja nostelen kovalla työllä tehtyjä liitonrahoja. Minä olen ansainnut joka ikisen sentin. Nyt käytän omia rahojani vuoden verran.

Anteeksi vain, mutta n 90% ansiosidonnaisestasi on ihan julkisia verovaroja. Vain pieni osa koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista.

Juuri näin!

Ja on muutenkin niin last season kehuskella itse tienanneensa rahansa. Yhä useampi tulee elämään tukien varassa ja perustulo on tulevaisuudessa väistämätön.

Yllättävän moni lehtien selviytymistarina  menee aika samalla kaavalla,  pitkä tarina yksin voimaantumisesta,jossain sivulauseessa sitten mainitaan  se puoliso joka  tienaa hyvin .