Lasten piti koulussa kirjoittaa ylös SUVUN AMMATTEJA. Mitä luokkayhteiskuntaa tässä ollaan rakentamassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.

Toivoisin, että vanhemmat vielä tuntevat lapsensa paremmin kuin opot. Ja hoitavat osansa lapsen ammatinvalinnassa auttamisessa.

Kai tajuat että tää on duunaritaustaiselle eriarvoistavaa.

Koulutwtut vanhemmat osaa ohjata ihan eri levelille.

Duunaritkin ovat koulutettuja.

Öhö. Öhö. Varmasti ymmärsit.

Jos tarkoitit korkeakoulutettuja, olisit sitten kirjoittanut niin. Tosin moni korkeakoulutettukin on käytännössä duunari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.

Toivoisin, että vanhemmat vielä tuntevat lapsensa paremmin kuin opot. Ja hoitavat osansa lapsen ammatinvalinnassa auttamisessa.

Kai tajuat että tää on duunaritaustaiselle eriarvoistavaa.

Koulutwtut vanhemmat osaa ohjata ihan eri levelille.

Duunaritkin ovat koulutettuja.

Öhö. Öhö. Varmasti ymmärsit.

Jos tarkoitit korkeakoulutettuja, olisit sitten kirjoittanut niin. Tosin moni korkeakoulutettukin on käytännössä duunari.

Jep. Saivartelu ja syvälukutaidon puutehan ne on menestyksen avaimia, jotka kandee opettaa lapselleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että akateemisten vanhempien lapset hankkivat todennäköisemmin akateemisen koulutuksen kuin duunarien lapset. Näin siksi, että akateemiset vanhemmat opettavat koulutusarvostuksensa lapsilleen (osaavat auttaa läksyissä ja mm. asuvat todennäköisesti kaupungeissa, lähellä opinahjoja - syitä tuolle riittää). 

Kyllä mutta edelleen yliopistossa on jopa enemmän muita kuin akateemisten lapsia, ihan siitä syystä että opiskelupaikkojen määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä.

Meinaat että yliopiston käyneiden akateemisten lapset (joita siis on aina vaan enemmän ja enemmän) eivät mene yliopistoon? Melko yllättävä havainto, mistähän tuo johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.

Toivoisin, että vanhemmat vielä tuntevat lapsensa paremmin kuin opot. Ja hoitavat osansa lapsen ammatinvalinnassa auttamisessa.

Kai tajuat että tää on duunaritaustaiselle eriarvoistavaa.

Koulutwtut vanhemmat osaa ohjata ihan eri levelille.

Duunaritkin ovat koulutettuja.

Öhö. Öhö. Varmasti ymmärsit.

Jos tarkoitit korkeakoulutettuja, olisit sitten kirjoittanut niin. Tosin moni korkeakoulutettukin on käytännössä duunari.

Jep. Saivartelu ja syvälukutaidon puutehan ne on menestyksen avaimia, jotka kandee opettaa lapselleenkin.

Sen sijaan on parempi heittää jotain sinne suuntaan ja olettaa, että kaikki tulkitsevat sanat yhdellä tietyllä tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.

Toivoisin, että vanhemmat vielä tuntevat lapsensa paremmin kuin opot. Ja hoitavat osansa lapsen ammatinvalinnassa auttamisessa.

Kai tajuat että tää on duunaritaustaiselle eriarvoistavaa.

Koulutwtut vanhemmat osaa ohjata ihan eri levelille.

Duunaritkin ovat koulutettuja.

Öhö. Öhö. Varmasti ymmärsit.

Jos tarkoitit korkeakoulutettuja, olisit sitten kirjoittanut niin. Tosin moni korkeakoulutettukin on käytännössä duunari.

Jep. Saivartelu ja syvälukutaidon puutehan ne on menestyksen avaimia, jotka kandee opettaa lapselleenkin.

Sen sijaan on parempi heittää jotain sinne suuntaan ja olettaa, että kaikki tulkitsevat sanat yhdellä tietyllä tavalla?

Konteksti kyllä paljasti kaikille ei-idiooteille mistä on kyse.

Kyllä minä ainakin suunnilleen tiesin yläasteella jo muutenkin luokkakaverien vanhempien ammatit, mitä ihmeellistä siinä on? Kovintä ääntä vanhempiensa ammatista piti rekkamiehen poika, josta tulikin sitten rekkamies itsestäänkin. Miksi omien vanhempien/sukulaisten ammatteja pitäisi hävetä? Tai jos vanhemmat tosiaan on sossutapauksia niin kai suvusta joku työssäkäyvä löytyy? Vai onko tässä 15 vuodessa maailma muuttunut niin paljon ettei vanhempien ammateista muka enää puhuttaisi. En usko. Ihan hyvä tehtävä, siinä tulee aika paljon erilaisia ammattimahdollisuuksia kun kaikkien oppilaiden suvun ammatit käydään läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei saakeli. Hirveän järkyttävää. Opinto-ohjauksen lomakkessa mietittiin ammatinvalintaa ja kysyttiin suvun ammatteja, eli missä tutut ihmiset ovat opiskelleet tai olleet töissä. Siis ihan kauheaa! Kai sait kriisiapua?

Ei siinä edes kysytty opntopolkuq. Ammattinimikkeitä vain.

Ne ei oikeesti sano teinille mitään. Meilläkin maanviljelysneuvos, talousneuvos ja toimitusjohtaja.

Näillä selkeetä lähteä hakemaan omaa paikkaa...

Nuo maanviljelysneuvos ja talousneuvos ovat kylläkin (ostettuja) arvonimiä, eivät ammattinimikkeitä.

Kyllähän se jotain kertoo ihmisestä, että mitä ammatteja suvussa tai suvuissa on. Mielestäni olisi hyvä puhua ihan luokassa asiasta julkisesti. Sillä on suuri merkitys.

Sehän on harjoittelua tukihakemuksen täyttöön: työtön, työtön, työtön, työtön......

Itse opona olen käyttänyt ap:n viestissä kuvatun tapaista tehtävää, ja sen lisäksi tehtävää, jossa oppilaat ovat miettineet minkä alojen ammattilaisiin he ovat törmänneet kuluvalla viikolla omassa elämässään. Näitä tehtäviä käytetään ihan aiheen käsittelyn alussa, jolloin pyritään herättelemään nuoria tiedostamaan olemassa olevia ammatteja helposti lähestyttävällä tavalla. Suvun ammatteja listaamalla ei tosiaankaan pyritä siihen, että nuoret siitä valikoimasta itselleen tulevan uran valitsisivat ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että akateemisten vanhempien lapset hankkivat todennäköisemmin akateemisen koulutuksen kuin duunarien lapset. Näin siksi, että akateemiset vanhemmat opettavat koulutusarvostuksensa lapsilleen (osaavat auttaa läksyissä ja mm. asuvat todennäköisesti kaupungeissa, lähellä opinahjoja - syitä tuolle riittää). 

Kyllä mutta edelleen yliopistossa on jopa enemmän muita kuin akateemisten lapsia, ihan siitä syystä että opiskelupaikkojen määrä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä.

Meinaat että yliopiston käyneiden akateemisten lapset (joita siis on aina vaan enemmän ja enemmän) eivät mene yliopistoon? Melko yllättävä havainto, mistähän tuo johtuu.

Aloituspaikkojen leikkaamisesta ja ensikertalaiskiintiöistä...

Vierailija kirjoitti:

Ja ajatella sitä reipasta nuorta, jonka suvusta löytyy lähinnä eläkeläisiä ja pitkäaikaistyöttömiä..

Kai näillä eläkeläisillä on joku työpaikka joskus ollut ja työttömälläkin voi olla työkokemusta tai peräti tutkinto joltain alalta...

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että keskiverto teinillä ei ole mitään käsitystä, missä sukulaiset ovat tai ovat olleet töissä. 

Keskivertoteini miettii TET-paikkaa etsiessään ensimmäisenä läpi kaikki sukulaisten työpaikat, jos johonkin pääsisi helpolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.

Toivoisin, että vanhemmat vielä tuntevat lapsensa paremmin kuin opot. Ja hoitavat osansa lapsen ammatinvalinnassa auttamisessa.

Kai tajuat että tää on duunaritaustaiselle eriarvoistavaa.

Koulutwtut vanhemmat osaa ohjata ihan eri levelille.

Miten niin? Minun duunarivanhempani suorastaan patistivat meitä lapsia kouluttautumaan heitä paremmin.

Luokalle jäänyt kirjoitti:

Kaikesta sitä ihmiset mielensä pahoittavatkin. 😂

Ap tuskin oli ihminen vaan vihervassari, todennäköisesti vielä AY-osastolta, jossa tunnetusti luokkajako on Suomen sementoiduin.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa pitää tuntea oma luokkansa. :D

Täällä kuraattori laati luokat nimenomaan tuon luokkajaon mukaan. Oman lapsensa laittoi menestyvien yrittäjien luokalle. Sitten oli keskiluokkaiset. Ja sitten yh:t ammatista huolimatta ja sossun asiakkaat. Hämäykseksi vaan teki menestyjistä C-luokan ja kiusaamistaan A-luokan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että keskiverto teinillä ei ole mitään käsitystä, missä sukulaiset ovat tai ovat olleet töissä. 

Keskivertoteini miettii TET-paikkaa etsiessään ensimmäisenä läpi kaikki sukulaisten työpaikat, jos johonkin pääsisi helpolla.

TETtiinhän pääsee helpolla ihan mihin vaan, kun ei siitä makseta palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.

Toivoisin, että vanhemmat vielä tuntevat lapsensa paremmin kuin opot. Ja hoitavat osansa lapsen ammatinvalinnassa auttamisessa.

Kai tajuat että tää on duunaritaustaiselle eriarvoistavaa.

Koulutwtut vanhemmat osaa ohjata ihan eri levelille.

Miten niin? Minun duunarivanhempani suorastaan patistivat meitä lapsia kouluttautumaan heitä paremmin.

Samoin. Iskä oli kansakoulun käynyt tehtaan työnjohtajaksi vuosien mittaan edennyt, ja mutsi kotiäiti ja myöhemmin tehdassiivooja. Meille lapsille tähdensivät että kouluttautua pitää, kun siihen on mahdollisuus.  Mies oli virkamiesperheestä.

Toki ollaan sitten omatkin lapset aivopesty samalla tavalla ja patistettu tekemään töitä opintojen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta nämä on niitä tehtäviä, joita ei pitäisi koulussa olla. Samaan kategoriaan menee tehtävät, joissa pyydetään koko luokan kuullen kertomaan, mitä sai joululahjaksi tai missä on matkustanut. Hyväosaiset luokanopettajattaret eivät aina ymmärrä tätä eriarvoistuvaa maailmaa ja sitä, millaisia ihmisiä ja perheitä täällä elääkään.

Hei alapeukuttajat, herätkää totuuteen tämän päivän yhteiskunnasta ja siinä pesivästä köyhyydestä ja opetelkaa empatiaa.

Kiljuisin riemusta, jos oma yläkoululainen saisi saman tehtävän ja pyytäisi minulta apua sen tekemiseen. Todella kiinnostava! Suvun ammateista keskusteleminen olisi kiinnostavaa.

Onhan niitä, mm. maanviljelijä, metallityöläinen, sairaanhoitaja, ravintolapäällikkö, ministeriön virkamies...