Lue keskustelun säännöt.
Lasten piti koulussa kirjoittaa ylös SUVUN AMMATTEJA. Mitä luokkayhteiskuntaa tässä ollaan rakentamassa?
03.12.2017 |
Kyseessä yläasteikäiset lapset. Oppilaanohjauksen tunnilla on nyt meneillään suuri ammatinvalintaosuus. Ei toki tarkoita suoraa ammatinvalintaa, mutta pohditaan itselle mahdollisia ammatteja ja koulutussuuntia jne. Isossa monistetehtävässä oli osioita omat kiinnostukset, vahvuudet jne. Mutta yksi osio oli ”SUVUN AMMATIT”. Mitä merkitystä niillä on? Ollaanko tässä tekemässä luokkayhteiskuntaa, että duunarin lapsi ei saa opiskella korkeammin kuin sukunsa, ja toisaalta korkeasti koulutettujen vanhempien lapset on myös oltava korkeasti koulutettuja.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Oisko tossa ajatuksena ihan niinkin viaton juttu että lapsen on helpompi hahmotta amitä kaikkia ammatteja onkaan kun miettii ensin lähipiiriään. Ehkä ajatus on että ottaa selvää mitä suvun ammatit vaatii, mitä koouluja niihin on käytäv ja millaisia asioita niiss pääsee tekemään. Sitten tehtävä varmaan laajenee siihen että siitä kerrotaan muille luokassa. Ja sitten opitaan näin uusia aloja - jollain voi olla sukulainen ammatissa josta muu luokka ei ole kuullutkaan.
Meillä ysiluokkalainen ei oo iknä ees tavannut isovanhempiaan tai isoisovqnhempiaan. Eikä näiden ammatteja voi täällä edes harjoittaa. Joten en tajua miten tää nyt auttaa mitään hahmottamaan.😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko tossa ajatuksena ihan niinkin viaton juttu että lapsen on helpompi hahmotta amitä kaikkia ammatteja onkaan kun miettii ensin lähipiiriään. Ehkä ajatus on että ottaa selvää mitä suvun ammatit vaatii, mitä koouluja niihin on käytäv ja millaisia asioita niiss pääsee tekemään. Sitten tehtävä varmaan laajenee siihen että siitä kerrotaan muille luokassa. Ja sitten opitaan näin uusia aloja - jollain voi olla sukulainen ammatissa josta muu luokka ei ole kuullutkaan.
Meillä ysiluokkalainen ei oo iknä ees tavannut isovanhempiaan tai isoisovqnhempiaan. Eikä näiden ammatteja voi täällä edes harjoittaa. Joten en tajua miten tää nyt auttaa mitään hahmottamaan.😂
Ono sukunne niin pieni että siihen kuuluu vain isovanhemmat ja isoisovanhemmat? Minulla ainakin siihen kuuluu tätejä, setiä, serkkuja, pikkuserkkuja... siitä kasasta saa jo toista kymmentä ammattia helposti kasaan joista aloittaa.
Voi kun tulis meillekin. Vois ope hämmästyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko tossa ajatuksena ihan niinkin viaton juttu että lapsen on helpompi hahmotta amitä kaikkia ammatteja onkaan kun miettii ensin lähipiiriään. Ehkä ajatus on että ottaa selvää mitä suvun ammatit vaatii, mitä koouluja niihin on käytäv ja millaisia asioita niiss pääsee tekemään. Sitten tehtävä varmaan laajenee siihen että siitä kerrotaan muille luokassa. Ja sitten opitaan näin uusia aloja - jollain voi olla sukulainen ammatissa josta muu luokka ei ole kuullutkaan.
Meillä ysiluokkalainen ei oo iknä ees tavannut isovanhempiaan tai isoisovqnhempiaan. Eikä näiden ammatteja voi täällä edes harjoittaa. Joten en tajua miten tää nyt auttaa mitään hahmottamaan.😂
Ono sukunne niin pieni että siihen kuuluu vain isovanhemmat ja isoisovanhemmat? Minulla ainakin siihen kuuluu tätejä, setiä, serkkuja, pikkuserkkuja... siitä kasasta saa jo toista kymmentä ammattia helposti kasaan joista aloittaa.
Se tehtävä oli todellakin luetella nimenomaan vanhempien, isovanhempien ja isoisovqnhempien ammatit.
Ei että haali lista elossa olevien ammateista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko tossa ajatuksena ihan niinkin viaton juttu että lapsen on helpompi hahmotta amitä kaikkia ammatteja onkaan kun miettii ensin lähipiiriään. Ehkä ajatus on että ottaa selvää mitä suvun ammatit vaatii, mitä koouluja niihin on käytäv ja millaisia asioita niiss pääsee tekemään. Sitten tehtävä varmaan laajenee siihen että siitä kerrotaan muille luokassa. Ja sitten opitaan näin uusia aloja - jollain voi olla sukulainen ammatissa josta muu luokka ei ole kuullutkaan.
Meillä ysiluokkalainen ei oo iknä ees tavannut isovanhempiaan tai isoisovqnhempiaan. Eikä näiden ammatteja voi täällä edes harjoittaa. Joten en tajua miten tää nyt auttaa mitään hahmottamaan.😂
Ono sukunne niin pieni että siihen kuuluu vain isovanhemmat ja isoisovanhemmat? Minulla ainakin siihen kuuluu tätejä, setiä, serkkuja, pikkuserkkuja... siitä kasasta saa jo toista kymmentä ammattia helposti kasaan joista aloittaa.
Ja jos oma suku on niin pieni ettei ammatteja lapselle ole mallina siellä yhtään, niin ehä luokkalaisten suvusta löytyy hyviä, lasta kiinnostavia esierkkejä ja hän kuulee sitä kautta eri ammateista. On ihan eri asia kuulla toisen kertovan sukulaisen ammatista ja mitä hän on niistä saanut selville, kuin opon listausta pelkistä ammattinimikkeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama tehtävä. Paljon täällä Helsingissä pienikokoinen tyttö on valitsemassa maanviljelijän ammattia, joka on sekä minun että miehen isovanhempien ammattia. Mitä lie hyötyä listata se sinne.
No mun akateemisesti koulutettu ystävä, pienikokoinen nainen, lähti nimenomaan jatkamaana isovanhempiensa tilaa, muutti kaupungista maalle. Mitä tuo koko asiaan liittyy, koneethan tekee raskaat työt...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama tehtävä. Paljon täällä Helsingissä pienikokoinen tyttö on valitsemassa maanviljelijän ammattia, joka on sekä minun että miehen isovanhempien ammattia. Mitä lie hyötyä listata se sinne.
No mun akateemisesti koulutettu ystävä, pienikokoinen nainen, lähti nimenomaan jatkamaana isovanhempiensa tilaa, muutti kaupungista maalle. Mitä tuo koko asiaan liittyy, koneethan tekee raskaat työt...?
No kyllä sieltä on hyvä olla vähän voimaakin. Tää mun tyttöni on oikeesti hento. Meillä ei kummallakaan ole myöskään mitään sukutilaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko nyt ihan pikkaisen ylitulkintaa tässä ap:llä? Kuten moni onkin jo todennut, tehtävän tarkoituksena on todennäköisesti aloittaa eri ammatteihin ja ammattialoihin tutustuminen ja laajentaa pikkuhiljaa yläasteikäisten "poliisi, palomies, lääkäri"- näkemyksiä olemassaolevista ammateista.
T: tuleva opo
Kannattaa listata alat mitä voisi kokeilla helpolla edes muutaman päivän. Auttaa opintojen suunnittelussa kun on oppinut mitä haluaa.
Tuntemieni maanviljelijöiden vanhemmat ovat kaikki viljelleet maata, osa tosin sivutoimisesti.
Taksikuskien lapsista moni ajaa taksia, bussia ,kuorma-autoa, poliisien pojista osa on poliiseja.
Kauppiaat, myyjät, lääkärit, sairaanhoitajat, monilla sukulaisia samalla alalla.
Kesätöihin on helpompi päästä jos on sukulainen alalla, huomaa ainakin pitääkö hommasta.
Viittä hommaa jossa en tiedä sukulaisteni työskennelleen kokeilin, kuutta joissa tiedän sukulaisteni toimineen. Päädyin kuitenkin lopulta työhön jota tein ensimmäisessä kesätyöpaikassani, jos en olisi kokeillut muita voisin luulla että viihtyisin niissä paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko tossa ajatuksena ihan niinkin viaton juttu että lapsen on helpompi hahmotta amitä kaikkia ammatteja onkaan kun miettii ensin lähipiiriään. Ehkä ajatus on että ottaa selvää mitä suvun ammatit vaatii, mitä koouluja niihin on käytäv ja millaisia asioita niiss pääsee tekemään. Sitten tehtävä varmaan laajenee siihen että siitä kerrotaan muille luokassa. Ja sitten opitaan näin uusia aloja - jollain voi olla sukulainen ammatissa josta muu luokka ei ole kuullutkaan.
Meillä ysiluokkalainen ei oo iknä ees tavannut isovanhempiaan tai isoisovqnhempiaan. Eikä näiden ammatteja voi täällä edes harjoittaa. Joten en tajua miten tää nyt auttaa mitään hahmottamaan.😂
Ono sukunne niin pieni että siihen kuuluu vain isovanhemmat ja isoisovanhemmat? Minulla ainakin siihen kuuluu tätejä, setiä, serkkuja, pikkuserkkuja... siitä kasasta saa jo toista kymmentä ammattia helposti kasaan joista aloittaa.
Ja jos oma suku on niin pieni ettei ammatteja lapselle ole mallina siellä yhtään, niin ehä luokkalaisten suvusta löytyy hyviä, lasta kiinnostavia esierkkejä ja hän kuulee sitä kautta eri ammateista. On ihan eri asia kuulla toisen kertovan sukulaisen ammatista ja mitä hän on niistä saanut selville, kuin opon listausta pelkistä ammattinimikkeistä.
Ei siellä tehtävän purussa sen kummemmin oltu päästy ammattinimikkeitä pidemmälle. Ihan hölmö tehtävä, oikeesti.
Meillä tekee kebabbia koko suku. Mites opo neuvois tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys oli ilmeisesti osa isompaa kokonaisuutta, joten eiköhän tuo ole vain sellainen "nice to know". Se on sitten oma asia, että mitä sillä tiedolla tekee. Haistattaako "paskat", ryhtyykö seuraamaan perinnettä vai kokeeko suvun historian oikeasti kannustavana. Miksi faktat pitäisi kieltää tai salata lapselta?
Kun minä olin lapsi, tuo kysymys olisi varmasti ollut "isän ja äidin ammatti". Että miettikää vähän. Sana "suku" ei määritä sukupuolta tai että kuinka läheisen piirin ihminen kyseessä. Aika monella lapsella on SUKU vaikkei perinteistä heterovanhempien ydinperhettä olisikaan. Adoptiolapsikin on suvun perijä.
Naurettavaa loukkaantumista.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli ilmeisesti osa isompaa kokonaisuutta, joten eiköhän tuo ole vain sellainen "nice to know". Se on sitten oma asia, että mitä sillä tiedolla tekee. Haistattaako "paskat", ryhtyykö seuraamaan perinnettä vai kokeeko suvun historian oikeasti kannustavana. Miksi faktat pitäisi kieltää tai salata lapselta?
Kun minä olin lapsi, tuo kysymys olisi varmasti ollut "isän ja äidin ammatti". Että miettikää vähän. Sana "suku" ei määritä sukupuolta tai että kuinka läheisen piirin ihminen kyseessä. Aika monella lapsella on SUKU vaikkei perinteistä heterovanhempien ydinperhettä olisikaan. Adoptiolapsikin on suvun perijä.
Naurettavaa loukkaantumista.
Mitä ihmettä tää tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä päädyin täysin erilaiselle alalle kuin kukaan suvustani. Hyvä niin. Muutenkin minä ja sisarukseni olemme korkeammin koulutettuja kuin kukaan muu suvussamme. Ei ole paljoa koulunkäyntiin kannustettu... Toisaalta esimerkiksi serkkuni joka päätyi samalle duunarialalle kuin isänsä tuntuu olevan hyvin onnellinen ammatissaan, ja miksei olisi! Kuitenkin yläasteikäisenä en olisi ikinä voinut kuvitellakaan että päädyn tälle alalle ja onneksi pidin pääni ja menin lukioon, vaikka minua kovasti yritettiin ammattikouluun painostaa.
Kyllä osa niistä nuorista jotka haaveilevat pääsevät siihen kouluun johon otetaan vain pieni prosentti hakijoista. Älkää tappako nuorten innostusta liian aikaisin. Kova työ palkitaan jos on valmis sen kovan työn tekemään. Ja jos ei koskaan pääse sitä unelma-alaansa opiskelemaan, niin kyllä siitäkin jotain oppii, ehkä löytää jotain ihan uutta mitä elämällään tehdä. Kyllä duunareidenkin lapsi voi päästä teakiin tai alkaa tutkijaksi.
Kyllä meidän perheessä kerrottiin paljon tarinoita siitä, mitä sukulaiset ovat tehneet työkseen. Jopa edesmenneet isoisovanhemmat käytiin läpi ja oli mielenkiintoista teininä kuunnella niitä tarinoita. Myös juteltiin siitä mitä eri ammatteja omat vanhemmat on kokeillut ja opiskellut, jopa ne ns. turhat hairahdukset :) Aion itsekin kertoa omille lapsilleni yhtä värikkäästi omia ja sukuni tarinoita.
Mielestäni oppilaan sukulaisten asiat on yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia eikä niitä tarvitse opettajalle kertoa. Etenkin jos on joku omituinen ammatti, niin vaatii opettajalta luonteenlujuutta ettei paljasta sitä koko luokan edessä jossakin yhteydessä. Vaikka vain esimerkin kertoakseen.
Samaa sarjaa hieman, kuin mitä liikunnan opettaja kysyy syyslukukauden alussa että kuka harrastaa ja mitä liikuntaa. Kekä tunnustaa ettei harrasta mitään liikuntaa vapaa-ajallaan, ei sitten voi odottaa kovin hyvää liikuntanumeroa siitä huolimatta vaikka tunnilla aktiivisesti osallistuisi liikuntatunnin aktiviteetteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys oli ilmeisesti osa isompaa kokonaisuutta, joten eiköhän tuo ole vain sellainen "nice to know". Se on sitten oma asia, että mitä sillä tiedolla tekee. Haistattaako "paskat", ryhtyykö seuraamaan perinnettä vai kokeeko suvun historian oikeasti kannustavana. Miksi faktat pitäisi kieltää tai salata lapselta?
Kun minä olin lapsi, tuo kysymys olisi varmasti ollut "isän ja äidin ammatti". Että miettikää vähän. Sana "suku" ei määritä sukupuolta tai että kuinka läheisen piirin ihminen kyseessä. Aika monella lapsella on SUKU vaikkei perinteistä heterovanhempien ydinperhettä olisikaan. Adoptiolapsikin on suvun perijä.
Naurettavaa loukkaantumista.
Mitä ihmettä tää tarkoittaa?
Kysytkö vähän tarkemmin?
- tehtävä oli osa isompaa kokonaisuutta eli tarkoituksena ei ollut mikään piikittely tai määrääminen, kuka mitäkin "saa" tai joutuu tekemään isona.
- joku tai jotkut olivat ilmaisseet huolensa lapsista, joilla ei ole tavanomaista lähipiiriä. Kerroin, että huoli on turha ja koskettaa hyvin marginaalista joukkoa. Yleensä ihmisellä on SUKU, että hän ylipäänsä on olemassa.
- epäasiallisena voitaisiin pitää vanhanaikaista kysymyksen asettelua "Kerro isäsi ja äitisi ammatti". AP:n ja muutaman muun loukkaantumista kutsuin naurettavaksi.
Toivoisin opojen oikeesti pohtivan teinin kanssa tälle sopivia aloja. Toistaiseksi on tuputettu ammattikoulua, Lidlin ja Solin rekryesitteitä ja suvun ammatteja.
Ei saakeli. Hirveän järkyttävää. Opinto-ohjauksen lomakkessa mietittiin ammatinvalintaa ja kysyttiin suvun ammatteja, eli missä tutut ihmiset ovat opiskelleet tai olleet töissä. Siis ihan kauheaa! Kai sait kriisiapua?
Oisko tossa ajatuksena ihan niinkin viaton juttu että lapsen on helpompi hahmotta amitä kaikkia ammatteja onkaan kun miettii ensin lähipiiriään. Ehkä ajatus on että ottaa selvää mitä suvun ammatit vaatii, mitä koouluja niihin on käytäv ja millaisia asioita niiss pääsee tekemään. Sitten tehtävä varmaan laajenee siihen että siitä kerrotaan muille luokassa. Ja sitten opitaan näin uusia aloja - jollain voi olla sukulainen ammatissa josta muu luokka ei ole kuullutkaan.