Miten ihminen voi nykyaikana kasvaa henkisesti, kun jokainen väärä teko johtaa välien katkaisemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä ettei hyväsytä toisten ihmisten virheitä. Niin kauan ollaan hyviä kavereita kuin toinen ei millään lailla sano poikkipuolista sanaa. Jos erehtyy jotain sanomaan niin on heti narsisti ja paska ihminen josta pitää alkaa puhumaan takanapäin ja välit poikki tietysti ensin mutta tämäkin vain niin että ei enää vastata yhteydenottoihin. Reilusti ei voida sanoa asiaa koska hommaa ei haluta sopia kun "prinsessan" herkkää itsetuntoa on niin loukattu.

Tämän päälle sitten terapiaan saamaan lohtua kuinka kaverit ja maailma on niin kurjaa:(

Pitäis kai saada joku esimerkkitilanne. Harvoin kai vedetään välejä poikki ihan onnettomista syistä, mutta systemaattista vittuilua ei esim. jaksa loputtomiin kuunnella. Ja aika iso merkitys on myös sillä, ovatko sanomiset joitain yksittäisiä lipsautuksia, koska yleensä ne eivät sitä todellakaan ole ja kiusaaja kyllä tietää mitä tekee.

Tässäkin herää kysymys, että miksi välien poikki pistäjä on kuunnellut ns. systemaattista vittuilua? Miksei ole sanonut, että tuollaisia juttuja en halua kuulla? Ihmisillä on erilaisia tyylejä puhua ja jotkut saattavat loukkaantua jo siitä. On sitten ikävää molempien kannalta, kun asiaan ei tartuta ajoissa, vaan vasta kupin mennessä nurin räjähdetään. (Yks tuttavani loukkaantui kerran aivan suunnattomasti käytettyäni sanaa rätti jostain vaatteesta. Ei sisältänyt puoleltani arvolatausta. Tässä yksi esim.)

Niin, miksiköhän? En tiedä systemaattisesta vittuilusta, mutta itse ainakin kuuntelin systemaattista lyttäämistä. Jos asiasta erehtyi sanomaan, henkilö lyttäsi lisää ja kehui itseään. Eli suomeksi sanottuna: ei mennyt viesti perille. Enkä minäkään nyt niin virheetön ole, ettäkö voisin noin vain toista opettaa, ja loukata, kun ei tee mitään oikein. Katsoin parhaimmaksi feidata koko ihmisen. Emme todellakaan sopineet yhteen, ellen minä ollut samaa mieltä kaikesta. Muuten sain tuntea olevani ihan lytätty. Sitä ihmistä ei ole ikävä.

Olen katkaissut välit pariin tyyppiin ilman sen kummempia selityksiä ja odotusta näiden henkisestä kasvusta. Yksi varasti henkkarini kun oli luonanu kylässä ja yritti ostaa nimissäni vaikka mitä ja toinen ahdisteli puolisoani (kähmi jalkovälistä, yritti suudella väkisin, ehdotteli seksiä jne ja näin itse mitä tapahtui). Minusta nämä ovat sellaisia asioita joiden vääryys on itsestäänselvää eikä tällaisia ihmisiä minun tarvitse jäädä kouluttamaan ja kasvattamaan.

En kovin dramaattisesti ole koskaan katkaissut välejä.

Enemmänkin on ollut erilleen ajautumista, esim. railakas päihteisen tai huumeiden käyttö on saanut minut ottamaan etäisyyttä ja yhteydenpito on usein sitten vaan jäänyt.

Täällä on nyt jotku todella katkera ihminen kun on joutunut hylätyksi. Kai jotain kasvamista on tapahtunut koska mietit asiaa näin paljon. Nyt sitten elämässä eteenpäin, ja olet jatkossa ihmisille mukava niin samaa ei käy vastaisuudessa. Tsemii ja sellasta!

Ja muista: ihmisillä ei ole velvollisuutta kasvattaa muita epäkypsiä aikuisia. Ihan järjetöntä että tuollaista joutuu selittämäänkään jollekin. Ota vastuu omasta elämästä.

välien katkaisu on ihan normaalia ja jopa suotavaa monessa tilanteessa. kaikkea ei ole pakko sietää. kypsymätön ihminen voi sitten harjoitella seuraavien ihmisten kanssa... ehkä jossain vaiheessa kypsyy sitten riittävästi, että joku sietää häntä pidemmällä tähtäimellä. Ihmeellinen ajatus, että voisi käyttäytyä miten sattuu, ja kaiken voi aina kuitata "sori siitä"... Avioliitossa, lasten kanssa, töissä, kaverisuhteissa jne  --> väkivaltaa, työpaikkakiusaamista, lasten laiminlyöntiä, kaverin alistamista, rahallista/henkistä/fyysistä hyväksikäyttöä jne jne..

Inhoan tapaa, miten meillä tarhoissa ja kouluissa ns. pitää aina antaa anteeksi. Sovittelu ja kiva koulu (tm) on sitä, että toinen törkkää tahallaan täysillä haarukalla päähän tai silmään  ja sitten tulee psykologi joka sanoo "no niin pyydetäänpäs nyt anteeksi"

oppilas toiselle: "okei, sori hei siitä, se oli ihan vahinko"

psykologi: "Nyt sun pitää antaa anteeksi, kun pyydetään

toinen oppilas: "joo saat anteeksi"

psykologi: "kiva, nyt te ootte kavereita, me ollaan kiva kulu"

Case closed.

Järkyttävää. Mun mielestä ei ole mitään tarvetta antaa anteeksi tai olla kaveri tyypin kanssa joka pahoinpitelee. Ap:n ajatus on tällainen infantiili kuvio, että aina tulee joku opettaja tai psykologi ja maalaa mustan valkoiseksi. Saa ap toki antaa itsensä olla sekopäiden harjoittelukappale, itse en aio olla enkä alistaa lapsiani sellaiseen. 

No siinä käy niin, että hyvinvoivat ihmiset poimivat ystävikseen muita hyvinvoivia ja vähemmän hyvinvoivat joutuvat pärjäilemään keskenään. Sitten poliitikot vääntelevät käsiään ja ihmettelevät, että miksi ihmiset syrjäytyvät, yhteisöllisyyttä ei enää ole ja pahoinvointi kasvaa.

Oletkohan se narsistipiirteinen? Jos se tyyppi jota haukuit katkaisi välit? Samanlaista tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se ihmisen henkinen kehitys muka lakkaa välien katkaisemiseen?

Et anna sille toiselle oppia, kun et osaa kertoa, missä tämä teki väärin.

Aha.... eli väärin kohdellun pitää kädestä pitäen opastaa mitä toinen teki väärin. Ei hemmetti... kaikkea sitä kuulee. Joku jo sanoikin että se on kaltoinkohtelijan homma funtsia mikä meni vikaan.

Narsistit ei osaa funtsia mikä meni vikaan, koska itsessä ei ole mitään vikaa. Helpompi syyttää sitä toista hylkäämisestä.

Hylkääjän on helpompaa syyttää muita narsisteiksi, kuin osoittaa heille kaapin paikan itsensä suhteen, eli miten itseä tulee kohdella. Vauvoja ovat, epäkypsiä.

koskaan en ketään nimittele narsistiksi, en edessä enkä takana, koska inhoan ko. sanaa ja pseudodiagnooseja ylipäänsä. Mutta todellakin valitsen ihmiset, joiden kanssa haluan olla tekemisissä. Sama oikeus on kaikilla suhteessa minuun. Toki töissä pitää olla asiallinen jokaiselle, mutta vapaa-aikani ihmissuhteet valitsen.  Edes vihkikaavassa en halunnut luvata "kunnes kuolema erottaa", koska ihmisillä pitää olla oikeus kasvaa myös eri suuntiin, niin minulla kuin miehellänikin. Eli sellaista lööperiä ei pappi lausunut hääpäivänämme.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on nyt jotku todella katkera ihminen kun on joutunut hylätyksi. Kai jotain kasvamista on tapahtunut koska mietit asiaa näin paljon. Nyt sitten elämässä eteenpäin, ja olet jatkossa ihmisille mukava niin samaa ei käy vastaisuudessa. Tsemii ja sellasta!

Ja muista: ihmisillä ei ole velvollisuutta kasvattaa muita epäkypsiä aikuisia. Ihan järjetöntä että tuollaista joutuu selittämäänkään jollekin. Ota vastuu omasta elämästä.

Lisäksi, ei sellainen "kasvattaminen" useinkaan edes onnistu. Nämä ei-niin-mukavat tuppaavat olemaan niitä, jotka eivät palautetta ota vastaan. Asiat menevätaina vain enemmän solmuun. Joten turhaa valitettavasti on edes yrittää. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on nyt jotku todella katkera ihminen kun on joutunut hylätyksi. Kai jotain kasvamista on tapahtunut koska mietit asiaa näin paljon. Nyt sitten elämässä eteenpäin, ja olet jatkossa ihmisille mukava niin samaa ei käy vastaisuudessa. Tsemii ja sellasta!

Ja muista: ihmisillä ei ole velvollisuutta kasvattaa muita epäkypsiä aikuisia. Ihan järjetöntä että tuollaista joutuu selittämäänkään jollekin. Ota vastuu omasta elämästä.

Kypsää juuri olisi kasvattaa muita. Sillä ottaa vastuun omasta elämästään, koska sillä lailla ei koe tarvetta arvostella ja haukkua muita, eikä nousta heidän yläpuolelleen, kun he eroavat sinusta.