Miten ihminen voi nykyaikana kasvaa henkisesti, kun jokainen väärä teko johtaa välien katkaisemiseen?

Jotkut teot ovat lähtökohtaisesti anteeksiantamattomia ja ylittävät vastenmielisyydellään tekijän positiiviset ominaisuudet ja häntä kohtaan tunnetun kiintymyksen,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa se sitten on miettiä tekojensa seurauksia etukäteen?

Sehän on aika mahdotonta, koska ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä ei loukkaa yhtä, loukkaa toista, ja päinvastoin.

Silloinhan välien katkaisu on ainoa järkevä teko. Miksi pitäisin yhteyttä ihmiseen, joka ei tajua mikä minua loukkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa se sitten on miettiä tekojensa seurauksia etukäteen?

Sehän on aika mahdotonta, koska ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä ei loukkaa yhtä, loukkaa toista, ja päinvastoin.

Silloinhan välien katkaisu on ainoa järkevä teko. Miksi pitäisin yhteyttä ihmiseen, joka ei tajua mikä minua loukkaa?

Miksi se pitäisi noin vain "tajuta"? Sinun tehtäväsi on se heille opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut teot ovat lähtökohtaisesti anteeksiantamattomia ja ylittävät vastenmielisyydellään tekijän positiiviset ominaisuudet ja häntä kohtaan tunnetun kiintymyksen,

Samat itsellesikin sitten vaan. Tuskin kohtaat tuolla asenteella ehdotonta rakkautta koskaan.

ihme proosaa

Ihmiset vain kasvatetaan yrittämään olla niin mauttomia, hajuttomia, kohteliaita sun muuta pskaa, joka toimiessaan on hieno juttu, mutta toimimattomana pinnallistaa vain kaiken. Ja heikkoitsetuntoisten mukaan pitää mennä, ja niskojen nakkelijoilta pyytää anteeksi. Vaatii paljon uskaltaa olla ei-miellyttäjä ja silti uskoa kelpaavansa muille.

Vierailija kirjoitti:

Ap, eivät ne välit ekasta mokasta katkea vaan silloin kun mitta on täysi, joten sikäli olet pahasti hakoteillä.

Henkinen kasvu tarkoittaa sitä että se mokaaja miettii ihan omilla aivoillaan niitä seurauksia joita sen teolla tai sanomisilla oli ja päättää ettei jatkossa enää toimi niin.

Oliko tässä jotain epäselvää?

Minusta tuo kommenttisi on aika ufo.

Oikeassa tosielämässä ihmiset yleensä pyrkivät toimimaan "oikein" ja saamaan hyväksyntää, ainakin ystäviltään ja perheenjäseniltään. Eivät ihmiset tahallaan mokaile, vaan yleensä tietämättään, tyhmyyttään tai vahingossa.

Osa ristiriidoista on myös väärinymmärryksiä. Vastapuoli ei ole ymmärtänyt toisen sanomisia ja tulkitsee ne negatiivisesti. Tai kuulee joltakulta muulta valheita tai väärinymmärryksiä.

Jos joku pistää selittämättä välit poikki, miten siinä voi se ihminen "ihan omilla aivoillaan miettiä" seurauksia, kun ei edes tiedä, mistä toinen on vetänyt herneen hajuelimiinsä!

Joku vihjailu, välttely tms. ei nimittäin asioita selvennä, vaan hämmentää. 

Sanokaa siis suoraan  ja kertokaa suoraan, mistä loukkaannutte - ja kuunnelkaa toisen kanta, siis aidosti kuunnelkaa. 

Ja vasta sitten, jos JO OLETTE yrittäneet korjata toisen toimintaa, mutta ilman tuloksia, sitten on ok pistää välit poikki.

Kynnysmatoksi tai hyväksikäytetyksi tietysti ei pidä suostua, mutta puhun nyt ns. normaaleista ihmisistä ja kiistoista, joista täällä av-palstalla yleensä on kyse. En puhu mistään narsistinen-ihmishirviö-juokse-niin-lujaa-kuin-kykenet -tyyppisistä tapauksista, joita normaalisti ihmiset tapaavat hyvin, hyvin harvoin.

No, näin minä ainakin toimin ja asian näen, koska minusta ystävyyssuhteiden eteen kannattaa nähdä vaivaa ihan kuten parisuhteenkin. Ainakaan näin keski-ikäisenä ei enää vaihda sosiaalisia ympyröitä kovinkaan usein ja uusien ystävien hankkiminen on hidasta ja hankalaa.

Siksi jo olemassaolevista kannattaa pitää kiinni.

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa se sitten on miettiä tekojensa seurauksia etukäteen?

Sehän on aika mahdotonta, koska ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä ei loukkaa yhtä, loukkaa toista, ja päinvastoin.

Silloinhan välien katkaisu on ainoa järkevä teko. Miksi pitäisin yhteyttä ihmiseen, joka ei tajua mikä minua loukkaa?

Miksi se pitäisi noin vain "tajuta"? Sinun tehtäväsi on se heille opettaa.

Eli hänen ei tarvitse oppia tuntemaan ajatusmaailmaani ja hän saa möläytellä mitä haluaa? Kunnes kiellän häntä tekemästä jotakin. Sitten hän möläyttää jotain muuta ja taas opetan. Mitä teen tuollaisella sosiaalisesti kyvyttömällä ihmisellä?

Tietenkin sinun pitää kertoa mistä loukkaannuit. Jokaisen loukkaantuminen on täysin henkilökohtainen kokemus ja kaikki loukkaantuvat eri asioista. Se joka sua on loukannut eu voi olla ajatustenlukija ja tietää mistä juuri sinä mielesi pahoitat, ellet sitä hänelle kerro.

Ja jos et kerro niin asiaa ei saada koskaan käsiteltyä ja kertoo vain siitä ettei ko.ihmissuhde ollut sinulle tärkeä alunalkaenkaan.

Vain lapsen tasolle tunne-elämältään jääneet viettävät mykkäkoulua eivätkä kerro mikä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, eivät ne välit ekasta mokasta katkea vaan silloin kun mitta on täysi, joten sikäli olet pahasti hakoteillä.

Henkinen kasvu tarkoittaa sitä että se mokaaja miettii ihan omilla aivoillaan niitä seurauksia joita sen teolla tai sanomisilla oli ja päättää ettei jatkossa enää toimi niin.

Oliko tässä jotain epäselvää?

Minusta tuo kommenttisi on aika ufo.

Oikeassa tosielämässä ihmiset yleensä pyrkivät toimimaan "oikein" ja saamaan hyväksyntää, ainakin ystäviltään ja perheenjäseniltään. Eivät ihmiset tahallaan mokaile, vaan yleensä tietämättään, tyhmyyttään tai vahingossa.

Osa ristiriidoista on myös väärinymmärryksiä. Vastapuoli ei ole ymmärtänyt toisen sanomisia ja tulkitsee ne negatiivisesti. Tai kuulee joltakulta muulta valheita tai väärinymmärryksiä.

Jos joku pistää selittämättä välit poikki, miten siinä voi se ihminen "ihan omilla aivoillaan miettiä" seurauksia, kun ei edes tiedä, mistä toinen on vetänyt herneen hajuelimiinsä!

Joku vihjailu, välttely tms. ei nimittäin asioita selvennä, vaan hämmentää. 

Sanokaa siis suoraan  ja kertokaa suoraan, mistä loukkaannutte - ja kuunnelkaa toisen kanta, siis aidosti kuunnelkaa. 

Ja vasta sitten, jos JO OLETTE yrittäneet korjata toisen toimintaa, mutta ilman tuloksia, sitten on ok pistää välit poikki.

Kynnysmatoksi tai hyväksikäytetyksi tietysti ei pidä suostua, mutta puhun nyt ns. normaaleista ihmisistä ja kiistoista, joista täällä av-palstalla yleensä on kyse. En puhu mistään narsistinen-ihmishirviö-juokse-niin-lujaa-kuin-kykenet -tyyppisistä tapauksista, joita normaalisti ihmiset tapaavat hyvin, hyvin harvoin.

No, näin minä ainakin toimin ja asian näen, koska minusta ystävyyssuhteiden eteen kannattaa nähdä vaivaa ihan kuten parisuhteenkin. Ainakaan näin keski-ikäisenä ei enää vaihda sosiaalisia ympyröitä kovinkaan usein ja uusien ystävien hankkiminen on hidasta ja hankalaa.

Siksi jo olemassaolevista kannattaa pitää kiinni.

N50

Muistan kun täällä neuvottiin 18-vuotiasta tyttöä kertomaan selvästi äidilleen, että ei ole OK huoritella tätä tyttöä. En tiedä, mikä oli noiden neuvojien ongelma.

Jokainen tekee joskus virheitä ja päästää sammakoita suustaan. Se on eri asia kuin systemaattinen ilkeys. Jälkimmäisen kohdalla lopetan ihmissuhteen.

Omalla käytöksellä on todellakin väliä.

Jos on esim. sellanen tyyppi ,et puhuu pahaa lähes jokaisesta ja yritättää saada muiden välit keskenään huonoiksi. Se huomataan. Ei kukaan halua olla kieron ja ilkeän ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa se sitten on miettiä tekojensa seurauksia etukäteen?

Sehän on aika mahdotonta, koska ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä ei loukkaa yhtä, loukkaa toista, ja päinvastoin.

Silloinhan välien katkaisu on ainoa järkevä teko. Miksi pitäisin yhteyttä ihmiseen, joka ei tajua mikä minua loukkaa?

Miksi se pitäisi noin vain "tajuta"? Sinun tehtäväsi on se heille opettaa.

Eli hänen ei tarvitse oppia tuntemaan ajatusmaailmaani ja hän saa möläytellä mitä haluaa? Kunnes kiellän häntä tekemästä jotakin. Sitten hän möläyttää jotain muuta ja taas opetan. Mitä teen tuollaisella sosiaalisesti kyvyttömällä ihmisellä?

Miten opit toisen ihmisen ajatusmaailmaa, jos hän ei siitä kerro? Tai panee heti oikoseltaan eka virheestä suhteen poikki vain, koska ei tykkää mielipiteestäsi tai jostakin tavastasi? Ilman, että antaa sen mahdollisuuden korjata asiaa.

Ei kuulosta reilulta alkuunkaan. 

Minusta kenelläkään ei ole velvollisuutta opettaa muita, mutta se kannattaa, koska jos jokaisen ystävyyssuhteen panee herkästi poikki, on pian aika yksinäinen. Mikä tietysti saattaa olla tavoitteenakin, jolloin se tietysti on ok, mutta ainakaan ei kannata sitten itkeä jälkeenpäin ihmisten kamaluutta ja omaa yksinäisyyttään.

N50

Todellakin voi kasvaa henkisesti vaikka oma teko johtaisi välien katkaisuun. Silloinhan sitä voi miettiä mitä on tehnyt väärin ja mitä ensi kerralla voi tehdä eri tavalla. Joskus on jopa mahdollisuus välien paikkaamiseen jos osoittaa oppineensa teoistaan.

En ymmärrä miten nämä kaksi asiaa edes liittyvät toisiinsa. Haluatko mieluummin opettaa lapsille että muilta pitää kestää x määrä huonoa kohtelua ennen kuin asialla voi tehdä mitään?

Vierailija kirjoitti:

Omalla käytöksellä on todellakin väliä.

Jos on esim. sellanen tyyppi ,et puhuu pahaa lähes jokaisesta ja yritättää saada muiden välit keskenään huonoiksi. Se huomataan. Ei kukaan halua olla kieron ja ilkeän ystävä.

Joo ei, ja tuollaista ihmisen perusluonnetta ei varmasti koulitakaan.

Mutta ap puhui siitä, miksi jotkut jo EKASTA erimielisyydestä tai tulkitsemastaan vittuilusta (siis tulkitsemastaan=muut eivät välttämättä edes koe sitä siksi) panevat välit poikki, yrittämättä nostaa kissaa pöydälle.

Kyse ei siis kaiketi - näin tulkitsen - ollut alkaa päällekään siitä, pitäisikö koulukiusaajiin ja psykopaatteihin väkisin pitää ystävyyttä yllä.

N50

Mykkäkoulun pitäjät ovat kieroja manipulaattoreita. Henkisellä väkivalla painostamalla yrittävät saada muut taipumaan tahtoonsa. Joku kehitysvaihe jäänyt heillä välistä ihmissuhdetaitojen osalta.

Vaikeita, raskaita ihmisiä. Niiden kanssa oleminen on kuin kananmunankuorilla kävelemistä, saa olla varuillaan koko ajan eikä koskaan oma itsensä, kun ei koskaan tiedä milloin toisella herne menee nenään ja seuraa taas puolenvuoden selittämätön mökötys ja hiljaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa se sitten on miettiä tekojensa seurauksia etukäteen?

Sehän on aika mahdotonta, koska ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä ei loukkaa yhtä, loukkaa toista, ja päinvastoin.

Silloinhan välien katkaisu on ainoa järkevä teko. Miksi pitäisin yhteyttä ihmiseen, joka ei tajua mikä minua loukkaa?

Miksi se pitäisi noin vain "tajuta"? Sinun tehtäväsi on se heille opettaa.

Eli hänen ei tarvitse oppia tuntemaan ajatusmaailmaani ja hän saa möläytellä mitä haluaa? Kunnes kiellän häntä tekemästä jotakin. Sitten hän möläyttää jotain muuta ja taas opetan. Mitä teen tuollaisella sosiaalisesti kyvyttömällä ihmisellä?

Ööö eikös se juuri opeta ajatusmaailmaasi, kun kerrot toiselle, mikä sinua loukkaa? Ei se kieloilla etene.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin voi kasvaa henkisesti vaikka oma teko johtaisi välien katkaisuun. Silloinhan sitä voi miettiä mitä on tehnyt väärin ja mitä ensi kerralla voi tehdä eri tavalla. Joskus on jopa mahdollisuus välien paikkaamiseen jos osoittaa oppineensa teoistaan.

En ymmärrä miten nämä kaksi asiaa edes liittyvät toisiinsa. Haluatko mieluummin opettaa lapsille että muilta pitää kestää x määrä huonoa kohtelua ennen kuin asialla voi tehdä mitään?

Lapsistako tässä nyt oli kyse, minä ihan olin lukevinani ap:n aloituksesta, että aikuisista...

Totta kai voi oppia erehdyksistään, jos on oikeasti mokannut ja tietää, mistä välirikko johtuu. Ap taisi kumminkin juurikin selittää, että JOS ei tiedä, ei voi oppia. 

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten vaikeaa se sitten on miettiä tekojensa seurauksia etukäteen?

Sehän on aika mahdotonta, koska ihmiset ovat erilaisia. Se, mikä ei loukkaa yhtä, loukkaa toista, ja päinvastoin.

Silloinhan välien katkaisu on ainoa järkevä teko. Miksi pitäisin yhteyttä ihmiseen, joka ei tajua mikä minua loukkaa?

Miksi se pitäisi noin vain "tajuta"? Sinun tehtäväsi on se heille opettaa.

Eli hänen ei tarvitse oppia tuntemaan ajatusmaailmaani ja hän saa möläytellä mitä haluaa? Kunnes kiellän häntä tekemästä jotakin. Sitten hän möläyttää jotain muuta ja taas opetan. Mitä teen tuollaisella sosiaalisesti kyvyttömällä ihmisellä?

Miten opit toisen ihmisen ajatusmaailmaa, jos hän ei siitä kerro? Tai panee heti oikoseltaan eka virheestä suhteen poikki vain, koska ei tykkää mielipiteestäsi tai jostakin tavastasi? Ilman, että antaa sen mahdollisuuden korjata asiaa.

Ei kuulosta reilulta alkuunkaan. 

Minusta kenelläkään ei ole velvollisuutta opettaa muita, mutta se kannattaa, koska jos jokaisen ystävyyssuhteen panee herkästi poikki, on pian aika yksinäinen. Mikä tietysti saattaa olla tavoitteenakin, jolloin se tietysti on ok, mutta ainakaan ei kannata sitten itkeä jälkeenpäin ihmisten kamaluutta ja omaa yksinäisyyttään.

N50

ei kannata sitten itkeä jälkeenpäin ihmisten kamaluutta ja omaa yksinäisyyttään

Juuri näin. Sääliksihän se käy, kun joku kokee noin, mutta ainoa, joka asialle jotain voi on jokainen itse, joten miksi ei alkaisi opettaa muita? Ottaa vastaan vähän paskaa siitä, kun joku muka ei kestä, mutta entä sitten? Kyllä se myöhemmin on kiitollinen, että annoit hänen oppia, et hylännyt.

Mä en usko, että kovin moni pistää välit poikki yhdestä pienestä tai suurestakaan sosiaalisesta virheestä. Jos joku näin tekee niin hän on ehkä itse niin rikki/hauras että välien katkaiseminen on hänelle paras ratkaisu.

Itse en katkaisisi välejä yhdestä loukkauksesta, ja pitkäaikaisten ystävien ja läheisten sukulaisten kanssa selvittäisin asioita monienkin ongelmien jälkeen, mutta jos joku käyttäytyy jatkuvasti tavalla josta pahoitan mieleni, niin en välttämättä katkaise välejä, mutta etäännytän itseni henkisesti tästä ihmisestä. Kaikki eivät ole sellaisia, joille koen voivani kertoa loukkaantuneeni ilman pelkoa siitä, että avautumistani käytetään loukkaamaan minua vielä enemmän tms.