Lapsensa saa tappaa/tapattaa ennen syntymää - Pietarsaarelainen

Mutta kuinka hyväksyttävää on " normaalin" naisen tappaa lapsensa?

Ihme narkkarirasisti säkin oot...

nyt on kyse lapsista, joiden elämä on jo valmiiksi tuhottu äidin juomisella tai huumeidenkäytöllä.

että abortteja tehdään liikaa mukavuussyistä. Ja etenkin nuoret. Mutta vahinkoraskaudelle ei voi mitään ehkäisyn pettäessä, ja silloin naisella on oikeus päättää. Järkevä nainen ottaa huomioon kaikki mahd. seikat.

Nautin siitä kun hän käy lapsettomuushoidoissa´uuden tyttöystävänsä kanssa (naisen hyvä ystävä on myös minun tuttavia häneltä kuulin). Onneksi nainen saa päättää tekeekö abortin

katumuspilleri. jos on sata varma ettei missään tapauksessa haluu lasta niin voi käyttää kahta erii ehkäsyy. se on vaan niin helppoa toisille nykyään hankkiutua eroon " siitä limaklöntistä" . ottakaa vastuuta hyvät ihmiset!



-nro16-

Mulla petti Yasminit, kaksi pientä lasta jo ennestään.. Ei sitä ehkäisyä turhaan käytetä, haloo! Sitä käytetään nimenomaan silloin, kun ei haluta lasta, siitä ei voida huolehtia tms. Minun tapauksessani abortti tehtiin alle rv 6, jolloin se oli vielä alkio, ei edes sikiö.



Vastasyntyneen tappaminen ja abortti ovat kaksi eri asiaa. Luojan kiitos laissa kielletään MURHA ja sallitaan abortti. Abortti ei koskaan ole helppo vaihtoehto, mutta joskus ainoa - esim. kun äidin henki on vaarassa.

Jos varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa havaitaan poikeeava löydös, josta johtuen äiti menee yhditelmäseulaan, jonka tuloksena havaitaan varmasti, että lapsella on erittäin paha kehityshäiriö, josta johtuen hän ei pysty elämään syntymänsä jälkeen ilman tehohoitoa, laitteissa kiinni olemista ja voimakkaita kipuja, joihin edes lääkkeet eivät tehoa, ja elinennuste on erittäin lyhyt ja menehtyminen varmaa muutaman viikon iässä, niin onko sinusta edelleenkin parempi vauhtoehto se, että vanhemmat eivät keskeytä raskautta, vaan antavat sen jatkua luonnollisesti loppuun asti?



Onko siis parempi synnyttää hyvin sairas lapsi, jonka lyhyt elämä on pelkkää kipua ja tuskaa, vaiko päätyä aborttiin, jolloin lapsi en tunne minkään laista kipua koko elinaikanaan sikiönä, vaan saisi lääkärin käden kautta siirtyä ikuiseen uneen?



Onko oikein että vanhemmilla on oikeus siirtää vastuu itseltää, ja antaa ns. luonnon päättää. Raskauden jatkamisella vanhemmat kyllä saavat itselleen hyvän oman tunnon, sillä kun eivät päätyneet aborttiin vaan synnyttivät sairaan ja kovia kipuja tuntevan lapsen, joka vain kärsii. Tällöinhän " he toimivat oikein" . Vai toimivatko? Onko oikein antaa lapsen kärsiä, jos tietää että mahdollisuus olisi päästä lapsesta hyvissä ajoin irti, ja antaa hänen nukkua pois?



Mikseivät vanhemmat voisi kantaa vastuuta, ja tehdä sen raskaan päätöksen, ja antaa keskeyttää raskauden. Vaikka päätös on rankka, ja sitä tulee varmasti kantamaan harteillaan koko loppu elämänsä, niin ainakin syntymätön lapsi on saanut elää lyhyen elämänsä kohdussa tuntematta kipua. Tässä siis voimme puntaroida, mikä on oikein ja mikä väärin.



Ajatelkaa, kun vanhemmat synnyttävät itsekkäästi hyvin sairaan lapsen, joka ei ole elinkelpoinen, vaan tuntee pelkästää päättymätöntä kipua, niin jopa Pietarsaaren vauvasurman uhri (viaton lapsi) joutui kärsimään vähemmän, kuin nämä sairaat lapset, joita venhemmat haluavat pitää väkisin hengissä. Ja täällä te sitten saman aikaisesti jeesustelette siitä, että kuinka julmia epäihimisiä nämä vanhemmat (Pietarsaari) olivat, kun surmasivat lapsensa, kun samaan hengenvetoon ette hyväksi aborttia edes sairaan lapsen kohdalla.



Eli onko teillä oikeus päättä, missä tapauksissa lapsi saa kärsiä viattomana, ja missä ei?



(Tässä kohtaan mainitsen, etten voi hyväksyä missään olosuhteissä Pietarsaaren vauvasurmaa. Ja tämä tarkennukseksi siksi, ettei nyt joku välkky keksi väittää minua sen asian puolustelijaksi.)



Vanhemmuuteen kuuluu vastuu, ja minusta se käsittää myös sen, ettei lasta saa tahallisesti rääkätä. Joissakin tapauksissa abortti on hyvä ratkaisu, vaikkin vanhemmille vaikea. Opetelkaa ajattelemaan ensisijaisesti lapsenne parasta, ja vasta itsenne.



...jos abortti on murha ja ns. " jonkun suuremman kädenjälkeen puuttumista" , niin tulen kysymään teiltä samaa asiaa uudestaan, jos joskus sairastutte syöpään. Tuskinpa silloin kieltäytyisitte syöpähoidoista, vaikka siinäkin kyllä puututaan siihen " jumalan kädenjälkeen" .



Antakaa hyvin sairaiden lasten nukkua kivuttomasti pois, ja suuntakaa mieluummin energianne niihin lapsiin, jotka kärsivät elinaikanaan täällä maan päällä aikuisten takia; perheväkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö, laiminlyönti jne... heitä tulee joka vuosi tuhansia, ja taas tuhansia lisää.





p.s: mitä tulee ap:n testiin, niin yksikään terveydenhuollon ammattilainen ei suosittele aborttia jonkun np-ultran poikkeavan löydöksen jälkeen, sillä kyseessä on sikiöseulonta, joka EI ole pakollinen, ja jonka antama tulos (poikkeava) on alle 10%:ttia varma. Poikkeavan löydöksen jälkeen kerrotaan mahdollisuudesta jatkotutkimuksiin, jotka edelleenkään EIVÄT ole pakollisia.



Aborttia suositellaan vasta siinä tapauksessa, kun sikiön poikkeavuus on VARMAA ja kyseessä on hyvin vakava poikkeavuus. Tällöin nimittäin odottavan äidinkin terveydentila on vaakalaudalla.



Suomessa on nyt lähivuosina ollut pari esimerkkitapausta näistä sikiöseuloista, jotka vanhemmat käsittävät täysin väärin. Kyseessä on kaksi tapausta, joissa sikiöseula antoi hyvät lukemat, eli niskaturvotus oli alle riskiryhmän, ja vanhemmat olivat iloisia kuullessaan, että heidän sikiöllä ei mitä todennäköisemmin ole mitään vammaa. Mutta vanhemmathan kuulivat asian niin, että heidän sikiöllään EI ole MITÄÄN vammaa tai kehityshäiriötä, ja nostivatkin sitten syytteen, kun synnyttivät kehitysvammaisen lapsen (Downin oireyhtymä).

Eli päinvastaisissakin tapauksissa, kun löydetään poikkeavuus, ja kun heille kerrotaan MAHDOLLISUUDESTA osallistua lisäkokeisiin, niin vanhemmat kuulevat asian niin, että heitä kehoitettiin tekemään abortti.



Jos terveydenhuollon ammattilaiset muka kehottaa aborttiin, niin miksiköhän he samaan aikaan ovat suruissaan siitä, kun nykyään ei meinaa enää syntyä Downin oireyhtymäisiä lapsia, sillä suurin osa vanhemmista nykyään keskeyttävät näissä tapauksissa heti raskauden.



Mutta, todettakoon lopuksi, mitä tulee teihin suurisuisiin abortinvastustajiin, niin eipä ole tainnut teidät kohdalle tulla poikkeavaa löydöstä sikiöseuloissa. Se on nimittäin niin, että vasta siperia opettaa.

Kyllä se lapsi on sama lapsi ihan sikiämisestä alkaen. Sillä ei ole merkitystä, missä välissä lapsen murhaa, oliko se ennen syntymää tai sen jälkeen. Joka tapauksessa siinä otetaan lapselta pois henki ja lopetetaan elämä. Abortti ei ole missään tapauksessa oikein. Ihmisen pahuus näkyy siinä, että se hyväksytään niin yleisesti. Mm. oman mukavuuden tai moraalittoman toiminnan seurauksena teetetään abortti.



Jos ihmiset eläisivät niin kuin kuuluu eli raittiina, ei olisi narkkareitten lapsiakaan. Onneksi nämä kaikki hankaliin oloihin syntyvät vauvat yleensä saavat hyvän kodin adoption kautta. Suomessa annetaan niin vähän lapsia adopitoon, että lapsettomien on oikeastaan turha edes haaveilla suomalaisesta adoptiolapsesta.

Olen itse ollut ihan abortin kynnyksellä saadessani tietää raskaudestani viikoilla 18+. Aikakin oli jo varattu - jätin kuitenkin menemättä.

Tunnustan kuitenkin ajoittain katuneeni. Uskomaton mullistus joka pisti elämän sekaisin monella tapaa - niin hyvässä kuin pahassa.

Adoptiotakaan en varauksetta suosittelisi. Se ei aina ole niin auvoisaa kun kuvitellaan...

ja näin saatte yhteiskunnan hyväksynnän julmalle teollenne.



Niistä sikiöaikaisista tutkimuksista sen verran että nuorimmaiseni piti olla kehityshäiriöinen mutta terveenä tuossa tepastelee.



Lisäksi se on tullut esiin että helposti tuota aborttivaihtoehtoa tarjotaan niin tarjottiin minullekin.



Lisäksi abortin saa niin helposti esim. aina voi vedota taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin ja tämä jo on riittävä abortin peruste.



Suurimmalla osalla väestöstä on elintaso matala mutta siitä huolimatta halutaan lisääntyä ei lasten teko ole rikkaiden yksinoikeus.



Narkomaanien lapset ovat pieni marginaaliryhmä syntyneistä lapsista.

Abortin syyt ovat todennäköisemmin muut kuin päihdeongelmat. Tässäkin ketjussa on äiti jolla vain kaksi lasta ja se kolmas oli sitten liikaa.



Jos vanhanajan ihmisiltä menis kysymään (silloin ei ollut ehkäisyvälineitä) minkä noista jälkeläisistään ei olisi halunnut syntyvän löytyisikö yhtään äitiä joka pystyis sanomaan tuo kolmas olis saanu jäädä syntymättä ja kaikki sen jälkeen kun oli jo viisi lasta.



Nykyään on mahdollista ehkäistä monilla eri tavoilla ja kaikille löytyy jotain mitä voi käyttää ja jos siitä huolimatta tulisi raskaaksi näkisin niin että se lalpsi oli tarkoitettu syntyväksi.



Jotkut pärjää kymmenenkin ja yli lapsen kanssa mutta jotkut hienohelmat ovat ihan loppu jo kahden jälkeen, aikana jolloin on kaikki mukavuudet. Ei tarvitse pestä pyykkiä käsin, kantaa vesiä, pilkkoa puita yms.



Suuri jaksamattomuuden syy on liian helppo elämä joka on johtanut suunnattomaan itsekkyyteen.



Väitän ettei ennen ole ehditty sairastua kun on ollut aina jotain touhua. Nykyinen elämänmuoto on johtanut tähän itsensä ylikorostamiseen ja sen kautta seuraa nämä raskausmasennukset yms.



Ei osata nauttia vauva-ajasta ja äitinä olemisesta asettaahan se itsen taka-alalle ja pitää pystyä ajattelemaan pienokaisen parasta ja se sattuu niin paljon tähän narsistiseen ajattelu- ja käytösmalliin mihin on opittu.

Muutenkin olen eutanasian kannalla, mun mielestä on käsittämätöntä, että sitä ei ole sallittu, vaikka abortti on.



PS: En ole aborttia keneltäkään kieltämässä, mun mielestä senkin pitää olla naiselle mahdollista, mutta kamala tekohan se on. Varmaan yksi anteeksiantamattomimmista.

Mutta pidän sitä murhana ja karseana tekona. Näissä aborttikeskusteluissa lähdetään aina ruotimaan ääritapauksia, siis just narkkareita, vaikeavammaisia sikiöitä, raiskattuja teinejä jne. vaikka tosiasiassa yli 90% aborteista tehdään ihan terveille äideille ja niissä tapetaan ihan terveitä sikiöitä. Se on käsittämätöntä ja ahdistavaa, siis että niin moni on valmis tappamaan oman lapsensa esim. taloudellisista syistä.



LIsäksi olen sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi muuttaa asenteitaan sellaisiksi, että lapsen synnyttämien ja antaminen adoptioon ei olisi mikään käsittämätön teko ja osoitus rakkaudettomuudesta. Mun mielestä se on ihan käsittämättömän suuri teko, siinä kuitenkin annetaan sille lapselle mahdollisuus elämään. Abortti on vain itsekkäistä syistä tehty murha.

Itse siis melkein päädyin aborttiin ja jo se vaivaa minua ajoittain.

Ymmärrän kuitenkin miksi joku päätyy (ja miksi olisin itse päätynyt) tuohon kipeään ratkaisuun.



Kauhistuttavaa olisi, jos abortti olisi laiton Suomessa. Kuinka paljon olisikaan puoskariabortoijia? Niitä, joissa kärsii sekä sikiö että äiti? Pahimmassa tapauksessa sellainen abortointiyritys epäonnistuu ja lapsi syntyy pahoin vammautuneena.

Raskauden keskeytyksiä on tehty aina. Milloin yrteillä ja milloin puoskaroinnilla.

Aborttikielto ei ole ratkaisu - ennaltaehkäisyn panostaminen on.

Etkä tiedä rakkaudesta yhtään mitään.

Vierailija:

Nautin siitä kun hän käy lapsettomuushoidoissa´uuden tyttöystävänsä kanssa (naisen hyvä ystävä on myös minun tuttavia häneltä kuulin). Onneksi nainen saa päättää tekeekö abortin

Mutta tosiasiassa yli 90% aborteista tehdään " sosiaalisista syistä" eli vauva ei ole siihen hetkeen oikein tervetullut. Tällainen on mielestäni uskomatonta! Ja mikä downin syndroomasta tekee niin kauhean ettei down-lapsi saisi syntyä? Itselläni on vammainen lapsi, jonka vamma todettiin vasta 3-vuotiaana. Kas kun kukaan ei silloin ehdottanut lapsen tappamista! Seulonnoissa tulee monesti myös vääriä hälytyksiä, jolloin abortoidaan täysin terve lapsi. Ja vaikka seulonnoissa löytyisikin jotain, syntyvä lapsi voi silti olla terve. Puistattaa tällaiset vanhemmat jotka ajattelevat että lapselle on parempi olla syntymättä jos sillä on downin syndrooma! Haloo! Lapsi voi vammautua monella tavoin myös syntymänsä jälkeen. Ihan turhaa selittää että on lapselle parempi olla syntymättä!

Abortti on jotenkin nykypäivänä niin normaalia, vaikka sen pitäisi olla väärin. Onko ees " äidillä" mitään kipuja? Ja olisi ihan oikein, että abortin tekijä ei saisi enää lapsia.

Mutta pisteitä saanet rehellisyydestä -silti olen onnellinen, etten ole tekemisissä kaltaistesi kanssa...Yök.

Morre:

Olen itse ollut ihan abortin kynnyksellä saadessani tietää raskaudestani viikoilla 18+. Aikakin oli jo varattu - jätin kuitenkin menemättä.

Tunnustan kuitenkin ajoittain katuneeni. Uskomaton mullistus joka pisti elämän sekaisin monella tapaa - niin hyvässä kuin pahassa.

Adoptiotakaan en varauksetta suosittelisi. Se ei aina ole niin auvoisaa kun kuvitellaan...

Oma tyttäreni on niin rakas, etten koskaan voisi tehdä aborttia. Olen nyt raskaana ja rakastan tätä pientä sikiöö nyt jo aivan uskomattoman paljon. Onko abortintekijät kykeneviä rakastamaan ketään muuta kuin itseensä?

Lapsi on nyt terhakka ja iloinen 2-vuotias. Ei välttämättä elä aikuiseksi mutta tällä hetkellä on tosi vaikea uskoa että sydämessä on vikaa. Pari leikkausta on takana ja jos seuraavasta selviää, ennuste on tosi hyvä. Miten joku voi sanoa että olisi parempi jos tätä lasta ei olisi syntynyt? Leikkauksen jälkeen on tietysti muutaman päivän kipeä mutta muuten ei kärsi sen kummemmin. Varmasti jos lapselta itseltään kysyttäisiin, nauttii tästä elämästä täysin siemauksin vaikka ei satavuotiaaksi elämää jaksaisikaan katsella.