Lue keskustelun säännöt.
Perintöasiaa. Uuden ja vanhan liiton lapset eriarvoisessa asemassa?
Vieras
29.11.2017 |
Oletetaan että varakas mies on kertaalleen ollut naimisissa ja eronnut, siitä liitosta on yksi lapsi. Mies menee uusiin naimisiin ja saa toisen lapsen siinä liitossa.
Miehen kuollessahan esikoinen perii 1/4, ja kuopus lopulta äitinsä kautta 3/4 isän varoista.
Voiko asian jotenkin ratkaista niin että lapset olisivat isänsä kuoleman jälkeen samanarvoisia perinnönjaossa?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vieras kirjoitti:
Oletetaan että varakas mies on kertaalleen ollut naimisissa ja eronnut, siitä liitosta on yksi lapsi. Mies menee uusiin naimisiin ja saa toisen lapsen siinä liitossa.
Miehen kuollessahan esikoinen perii 1/4, ja kuopus lopulta äitinsä kautta 3/4 isän varoista.
Voiko asian jotenkin ratkaista niin että lapset olisivat isänsä kuoleman jälkeen samanarvoisia perinnönjaossa?
Tuolla logiikallahan myös ex-vaimo olisi saanut miehen rahoja avioerossa ja ensimmäisen liiton lapsi perisi myös niitä äitinsä kautta. Reilua siis.
No just näin. Oletettavasti ei siinä ensimmäisessä avioliitossakaan ole ollut avioehtoa, jolloin silloinkin on tehty ositus ja ex-vaimo on saanut osansa (ollen oletettavasti miestään varattomampi). Tämän osuuden perii sitten esikoinen aikanaan. Sama asia toisen avioliiton kanssa, osituksessa vaimo saa osansa (jos on miestään varattomampi) ja loput perivät lapset. Ja toinen lapsi saa perii aikanaan äitinsä. Kumpikin siis perii äitinsä, joka on saanut osituksessa oman osuutensa avioliiton aikaisesta yhteenlasketusta omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rouva x kirjoitti:
Hmm. Pari asiaa tuli mieleen:
Jos uusi vaimo voisi adoptoida entisen liiton lapsen omakseen, eikö silloin mene loppujakokin tasan?entä testamentin käyttö?
En kyllä tiedä miten tarkalleen, mutta voisiko joku viisaampi kertoa, että jos mies testamenttaa koko omaisuuden ensimmäiselle lapselleen, niin puoliso saa siitä vain lakiosan, samoin toinen lapsi. Eikö sitten mene 50-50 lopussa, kun toinen lapsi perii äitinsä.
Riski on se että äiti laittaa omaisuuden sileeksi.
Ei puoliso saa lakiosaa. Ei saa edes perintöä ilman testamenttia. Tasinkoa voi saada, jos ei ole avioehtoa ja hänen oma omaisuutensa on pienempi kuin vainajan.
PUOLISO EI PERI. Miksi tämä on niin mahdottoman vaikea käsittää? Ei saa edes tasinkoa yhtään äyriä, jos hänen oma omaisuutensa on suurempi kuin vainajan tai heillä on avioehto.
Varsinkin monille vanhoilla maaseudulla asuvilla pareilla on keskinäinen hallintaoikeustestamentti, jolla on turvattu esimerkiksi maatilan jatkaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäpä jos se kakkosvaimo vielä miestäänkin varakkaampi? Tai on avioehto?
Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa
Vainajaa varakkaamman lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle, ks. tasinkorivilegi. Onhan sekin mahdollista, että varaton äiti kuolee ensin. Silloin lapsi ei perisi yhtään mitään äitinsä kautta, ja mahdollisesti isä menisi viedä uudestaan naimisiin seuraavan varattoman rouvan kanssa, jolle menisi sitten tasinkona puolet omaisuudesta.
Mihin perustuu av-mammojen käsitys, että se on aina vaimo, joka on täysin varaton ja saa miehen kuollessa puolet hänen omaisuudestaan.
Miksi se nainen ei voisi olla varakas ja tehnyt lapsia köyhille pummeille? Eiku...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuopus perii heti isän kuoleman jälkeen 1/4 kun vaimo saa 2/4. Ja kuopus saa äitinsä kuoleman jälkeen nuo 2/4 eli lopulta 3/4. Eikö?
Ei. Miehen kuoleman jälkeen suoritetaan avioliiton päättymisen johdosta ositus, jossa vaimo ilmeisesti köyhempänä puolisona saa tasinkoa siten, että miehen ja vaimon omaisuuksista tulee yhtä suuret. Tasinko on mitä todennäköisimmin paljon vähemmän kuin 2/4 miehen omaisuudesta, koska vaimon oma omaisuus vaikuttaa tasinkoa pienentävästi. Vain jos vaimo on täysin varaton, puolet miehen omaisuudesta maksetaan tasinkona.
Tämän jälkeen miehen jäljellejäävä omaisuus siirtyy perintönä lapsille. Puolet esikoiselle, puolet kuopukselle. Kumpikin perii myöhemmin myös oman äitinsä. Ei mitään epäreilua.
Siia nimenomaan jos vaimolla ei ole omaisuutta, ja hän saa tasinkoa 2/4 niin kuopushan ne aikanaan perii.
Niin kuopus perii oman äitinsä ja esikoinen oman äitinsä.
Mutta mies varmaan haluaa jakaa oman jäämistönsä lasten kesken tasan, koska hänen omaisuutensa on hankittu liittojen välillä ja esikoinen tulisi jäämään huomattavasti pienemmälle perinnölle tasingon jälkeen. Ilmeisesti avioehdolla asiaan voi vaikuttaa.
Miksi haluaisi?
Öö.. minäkin haluan että omat lapseni aikanaan perivät minut tasaosin.
Siinä tapauksessa
1. valitset puolison, joka on sinua varakkaampi, ettei kuolinpesäsi tarvitse maksaa leskellesi tasinkoa.
2. teet testamentin, jonka perusteella perintösi jaetaan tasan jokaiselle lapsellesi, vaikka niin se menisi ilman testamenttiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asian voi ratkaista avioehdolla, jossa suljetaan vaimon avio-oikeus kokonaan pois. Tämä vaatii vaimon suostumuksen.
Jos vaimo ei suostu avioehtoon (miksi suostuisi?), voidaan lasten perintöosuuksia tasata testamentilla siten, että uusi lapsi saa lakiosan ja aiemman liiton lapselle testamentataan loput isän perinnöstä. Tällöin omaisuusö jakautuisi laskennallisesti näin:
Isän omaisuus 200
avio-oikeuden nojalla vaimolle 100 (jos vaimo täysin varaton)
lasten perintö-osuus 100, josta
nuoremmalle lapselle lakiosa 25
vanhemmalle lapselle 75
Vaimon kuoltua nuorempi lapsi saa osuutensa äitinsä jäämistöstä.
Teoreettisesti siis nuorempi lapsi saa 125 ja vanhempi 75, olettaen että nuoremman äiti ei tuhlaa avio-osuuttaan eikä hänellä ole muita lapsia. Vanhempi lapsi saa toki perintöä omalta äidiltään, jossa voi olla mukana avio-oikeuden perusteella avioerossa saatua isän omaisuutta.
Parempi olisi olla menemättä uusiin naimisiin. Eikö silloin lapset peri tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on liian helppo erota. Ei kai tämä oikein mitään muutakaan voi olla.
Kun on meidän, teidän ja heidän lapsia ja aina se kulloinenkin nyksä vaatimassa juuri sille omalle kakaralleen parempaa asemaa ja kohtelua.
Mitä ihmettä? Periihän se esikoinenkin oman äitinsä. Miksi sen pitäs saada suurempi osa isänsä perinnöstä kuin toisen lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kuopus perii heti isän kuoleman jälkeen 1/4 kun vaimo saa 2/4. Ja kuopus saa äitinsä kuoleman jälkeen nuo 2/4 eli lopulta 3/4. Eikö?
Ja se ensimmäinen lapsi tahoillaan perii oman äitinsä. Eli kumpikin perii äitinsä osuuden + 1/2 isän osuudesta. Mikä oli epäoikeudenmukaista?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Periihän se esikoinenkin oman äitinsä. Miksi sen pitäs saada suurempi osa isänsä perinnöstä kuin toisen lapsen?
Tässä tarinassa naiset ovat persaukisia elättejä. Sen takia perintöä tulee vain isän puolelta.
Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa