Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Finlandia-palkitulta Juha Hurmeelta hätkähdyttävä lopetus palkintopuheelle: ”Opetelkaa ruotsia, juntit”
29.11.2017 |
Puheensa loppuosan Hurme piti ruotsiksi. Hän mainitsi esikuvikseen Elmer Diktoniuksen, Edith Södergranin, Gunnar Björlingin, Runar Schildtin ja Lars Huldénin.
– De här finlandssvenska författarna har lärt mig allt som man bör veta för att vinna Finlandia-priset i skönlitteratur (nämä suomenruotsalaiset kirjailijat ovat opettaneet minulle kaiken, mitä pitää tietää voittaakseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon), hän sanoi.
Hurme lopetti puheensa sanomalla, että För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.
-------------------------------------
Totta joka sana. Suomalaisen kulttuurin ovat rakentaneet ruotsinkieliset ihmiset. Liekö Aleksis Kivi ainoa, jolla kunnollinen suomalainen nimi.
Kommentit (126)
Luen kirjoja jonkin verran vuosittain, mutta Hurmeen kirjoja ei ole tullut luettua. Ja pidän jatkossa huolen, että moisen viiraajan kirjoja ei meille tulekaan.
Suomenruotsalaiset eivät ole 200 vuodessa vieläkään oppineet suomea vaan vieläkin pitää olla palveluita ruotsiksi. Jessus, mitä megajuntteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei taida tulla tekeleestä joulun myyntihittiä.
Näin todella toivon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kanustava lausahdus meille junteille. Tällaiselle approbaturin ko. kielellä kirjoittaneelle olisikin hyväksi opetella lisää. Ranska kylläkin meni paremmin, mutta silti junttina kuolen.
Onneksi on nämä ylempää katsovat kulttuurihenkilöt, jotka jäävät jälkeeni kannustamaan hienovaraisesti lukemaan sitä toista kotimaista.
Eläköön korkeakulttuuri ja sen ansiokkaat edustajat!
Eipä ole äidinkielentaidossasikaan kehumista. Mitä siitä voi päätellä?
Olen juntti, enkä maisteri, mutta omillani pärjään. Se riittää minulle. Entäs sulle? Pärjääkö äidinkielenopettajan palkalla? Vai olikos se äidinkielen taito, vai äidinkielentaito? Kumpi onkaan oikein?
En ole opettaja enkä virheetön. Äidinkielentaidon voi kirjoittaa yhteen kuten lukutaidon, laskutaidon tai vittuiluosaamisen. Viimeksi mainittu on junttien heiniä: kun argumentit loppuvat, alkaa asiattomuus ja aggressio.
Synnyin ja kävin kouluni Keski-Suomessa pienessä suomenkielisessä kunnassa. En koskaan ajatellut, että tätä tai tuota taitoa en ikinä tule tarvitsemaan. Muutin Helsinkiin ja keskellä syvintä lamaa työllistyin asiakaspalvelutehtävään, jossa monipuolinen kielitaito mukaanlukien ruotsi oli tarpeen. Ostin ensiasunnoksi ok-talon, joten kaipa pärjään. Laina maksettu. Opiskelen edelleen. Ei ole tarvinnut työttömänä olla.
Junttiutta pidän vastenmielisenä, asioita poissulkevana ja ajattelua kutistavana piirteenä. Ei se lisää vuorovaikutusta, edistä oppimista, laajenna maailmankuvaa eikä suojele vastoinkäymisiltä.
Mitä joustamattomampi, sitä helpommin menee rikki jopa netissä.
Ilman kuvitellut rajat ylittävää yhteistyötä ihminen ei selviä. Välillä tuntuu, että ei olisi väliksikään, mutta sitten luen taas hyvän kirjan, ei väliä millä kielellä.
Junt-ti kirjoitti:
En opette.
Etpä tietenkään, kun ei suomikaan suju :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se ruotsinkieli sitten laajentaa sitä maailmankuvaa? Olen ilmeisesti se juntti, kun osaan vain ruotsinkielen perusteet, joten kaipaisin tähän arvauksia siitä mitä kirjailija tällä tarkoittaa.
Silti näin junttinakaan en ole kokenut ongelmaksi löytää materiaalia jota tutkia, jos haluan perehtyä laajaltikin Suomeen, suomalaisuuteen, kulttuuriin, historiaan jne. Oikeastaan olen toistaiseksi löytänyt kaiken tarvitsemani tiedon turvautuen vain äidinkieleeni suomeen tai englantiin.
Joten kertokaas nyt sivistyneistö, että mitä kaltaiseni metsäläinen nyt on menettänyt vaillinaisen ruotsinkielentaitoni vuoksi?
Osoittiko sanansa prinssi Williamille vai jollekin toiselle juntille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten Suomessa asuvien ihmisten kielen opetteleminen avartaa maailmankuvaa? Osaan itse mm. ranskaa ja saksaa, eikä ruotsi todella ole avartanut tai tuonut tietoa uusista kulttuurisista tavoista. Vähän höpinän puolelle meni, en arvosta.
Ehdotan, että tehtäisiin tv-sarja "Juha Hurme maailmalla", jossa Juha seikkailisi ympär mualimoo ja suostuisi puhumaan vain ruotsia! Ruotsi on vissiin jokin ihmiskunnan alkukieli, jolla pärjää yhä nykyäänkin, mikäli Juhaa on uskominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taida tulla tekeleestä joulun myyntihittiä.
Näin todella toivon.
Lipposet tilaa molemmille omansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kanustava lausahdus meille junteille. Tällaiselle approbaturin ko. kielellä kirjoittaneelle olisikin hyväksi opetella lisää. Ranska kylläkin meni paremmin, mutta silti junttina kuolen.
Onneksi on nämä ylempää katsovat kulttuurihenkilöt, jotka jäävät jälkeeni kannustamaan hienovaraisesti lukemaan sitä toista kotimaista.
Eläköön korkeakulttuuri ja sen ansiokkaat edustajat!
Eipä ole äidinkielentaidossasikaan kehumista. Mitä siitä voi päätellä?
Olen juntti, enkä maisteri, mutta omillani pärjään. Se riittää minulle. Entäs sulle? Pärjääkö äidinkielenopettajan palkalla? Vai olikos se äidinkielen taito, vai äidinkielentaito? Kumpi onkaan oikein?
En ole opettaja enkä virheetön. Äidinkielentaidon voi kirjoittaa yhteen kuten lukutaidon, laskutaidon tai vittuiluosaamisen. Viimeksi mainittu on junttien heiniä: kun argumentit loppuvat, alkaa asiattomuus ja aggressio.
Synnyin ja kävin kouluni Keski-Suomessa pienessä suomenkielisessä kunnassa. En koskaan ajatellut, että tätä tai tuota taitoa en ikinä tule tarvitsemaan. Muutin Helsinkiin ja keskellä syvintä lamaa työllistyin asiakaspalvelutehtävään, jossa monipuolinen kielitaito mukaanlukien ruotsi oli tarpeen. Ostin ensiasunnoksi ok-talon, joten kaipa pärjään. Laina maksettu. Opiskelen edelleen. Ei ole tarvinnut työttömänä olla.
Junttiutta pidän vastenmielisenä, asioita poissulkevana ja ajattelua kutistavana piirteenä. Ei se lisää vuorovaikutusta, edistä oppimista, laajenna maailmankuvaa eikä suojele vastoinkäymisiltä.
Mitä joustamattomampi, sitä helpommin menee rikki jopa netissä.Ilman kuvitellut rajat ylittävää yhteistyötä ihminen ei selviä. Välillä tuntuu, että ei olisi väliksikään, mutta sitten luen taas hyvän kirjan, ei väliä millä kielellä.
Voisit edes yrittää: Kun yhdyssanan ensimmäinen sana on nominatiivissa eli perusmuodossa, kirjoitetaan sanat yhteen, tai
Muistamista saattaa auttaa, jos sijoittaa adjektiivin tai liitepartikkelin -kin sanojen väliin. Jos sanat kuulostavat hassuilta, kun niiden väliin sijoittaa jommankumman yllä mainituista, kyseessä on todennäköisesti yhdyssana. Esimerkiksi:
Hyvältä kuulostava: Nopea tietokone
Huonolta kuulostava: Tieto nopea kone
https://blog.qruiser.com/illusia/144177/Pikaopas+yhdyssanoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä nyt juntit otti itseensä tuollaisen puoliksi läpällä heitetyn kommentin. Olisitte ostaneet Black Fridayna uuden itsetunnon niin ei tarvis nyt itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taida tulla tekeleestä joulun myyntihittiä.
Näin todella toivon.
Kulttuuri ei ole junttien heiniä, mutta fiksumpaa väkeä on todella paljon. Kirjakauppaliiton tilastoihin tulee yleensä piikki pelkästä Finlandia-ehdokkuudesta, minkä näette ensi viikolla julkaistavasta tilastosta. Voitto tekee uuden piikin, se näkyy joulukuun tilastosta tammikuussa 2018.
Aika paljastavia nuo teidän kommenttinne. Onko ne ymmärrettävä niin, että puhe kielitaidottomista, omaa historiaansa hylkivistä apinoista osui ja sattui? Onko vauva.fi ainut kirjallinen harrastuksenne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä nyt juntit otti itseensä tuollaisen puoliksi läpällä heitetyn kommentin. Olisitte ostaneet Black Fridayna uuden itsetunnon niin ei tarvis nyt itkeä.
No nyt oli kyllä heikko. :D Toivottavasti et kauaa tuota valmistellut. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ja Ruotsissa on aina voinut tehdä hyvää uraa haukkumalla suomalaisia. Esim. Mark Levengood, Mikael Niemi ym. ja nyt Juha Hurme.
Eivät ole haukkuneet suomalaisia vaan typeriä juntteja. Kehua ja ylistääkö tolloja pitäisi??? Kyllä teille pitäisi olla jokin hoitomuoto, tahdosta riippumaton ja klassiseen ehdollistamiseen perustuva, jotta oppisitte edes perusasiat, kuten luetun tekstin ymmärtäminen. Se on tietenkin vaikeaa, jos sanavarasto on 200 sanaa.
Ketä muita pilkkaat? Vammaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ja Ruotsissa on aina voinut tehdä hyvää uraa haukkumalla suomalaisia. Esim. Mark Levengood, Mikael Niemi ym. ja nyt Juha Hurme.
Eivät ole haukkuneet suomalaisia vaan typeriä juntteja. Kehua ja ylistääkö tolloja pitäisi??? Kyllä teille pitäisi olla jokin hoitomuoto, tahdosta riippumaton ja klassiseen ehdollistamiseen perustuva, jotta oppisitte edes perusasiat, kuten luetun tekstin ymmärtäminen. Se on tietenkin vaikeaa, jos sanavarasto on 200 sanaa.
Ketä muita pilkkaat? Vammaisia?
Yritä ymmärtää. Suvaisevaiset ovat aina tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kanustava lausahdus meille junteille. Tällaiselle approbaturin ko. kielellä kirjoittaneelle olisikin hyväksi opetella lisää. Ranska kylläkin meni paremmin, mutta silti junttina kuolen.
Onneksi on nämä ylempää katsovat kulttuurihenkilöt, jotka jäävät jälkeeni kannustamaan hienovaraisesti lukemaan sitä toista kotimaista.
Eläköön korkeakulttuuri ja sen ansiokkaat edustajat!
Eipä ole äidinkielentaidossasikaan kehumista. Mitä siitä voi päätellä?
Olen juntti, enkä maisteri, mutta omillani pärjään. Se riittää minulle. Entäs sulle? Pärjääkö äidinkielenopettajan palkalla? Vai olikos se äidinkielen taito, vai äidinkielentaito? Kumpi onkaan oikein?
En ole opettaja enkä virheetön. Äidinkielentaidon voi kirjoittaa yhteen kuten lukutaidon, laskutaidon tai vittuiluosaamisen. Viimeksi mainittu on junttien heiniä: kun argumentit loppuvat, alkaa asiattomuus ja aggressio.
Synnyin ja kävin kouluni Keski-Suomessa pienessä suomenkielisessä kunnassa. En koskaan ajatellut, että tätä tai tuota taitoa en ikinä tule tarvitsemaan. Muutin Helsinkiin ja keskellä syvintä lamaa työllistyin asiakaspalvelutehtävään, jossa monipuolinen kielitaito mukaanlukien ruotsi oli tarpeen. Ostin ensiasunnoksi ok-talon, joten kaipa pärjään. Laina maksettu. Opiskelen edelleen. Ei ole tarvinnut työttömänä olla.
Junttiutta pidän vastenmielisenä, asioita poissulkevana ja ajattelua kutistavana piirteenä. Ei se lisää vuorovaikutusta, edistä oppimista, laajenna maailmankuvaa eikä suojele vastoinkäymisiltä.
Mitä joustamattomampi, sitä helpommin menee rikki jopa netissä.Ilman kuvitellut rajat ylittävää yhteistyötä ihminen ei selviä. Välillä tuntuu, että ei olisi väliksikään, mutta sitten luen taas hyvän kirjan, ei väliä millä kielellä.
Voisit edes yrittää: Kun yhdyssanan ensimmäinen sana on nominatiivissa eli perusmuodossa, kirjoitetaan sanat yhteen, tai
Muistamista saattaa auttaa, jos sijoittaa adjektiivin tai liitepartikkelin -kin sanojen väliin. Jos sanat kuulostavat hassuilta, kun niiden väliin sijoittaa jommankumman yllä mainituista, kyseessä on todennäköisesti yhdyssana. Esimerkiksi:Hyvältä kuulostava: Nopea tietokone
Huonolta kuulostava: Tieto nopea kone
https://blog.qruiser.com/illusia/144177/Pikaopas+yhdyssanoista
Ja mitä sitten? Haluatko opettaa tietosi pilkunnussinnasta?
Vierailija kirjoitti:
Puheensa loppuosan Hurme piti ruotsiksi. Hän mainitsi esikuvikseen Elmer Diktoniuksen, Edith Södergranin, Gunnar Björlingin, Runar Schildtin ja Lars Huldénin.
– De här finlandssvenska författarna har lärt mig allt som man bör veta för att vinna Finlandia-priset i skönlitteratur (nämä suomenruotsalaiset kirjailijat ovat opettaneet minulle kaiken, mitä pitää tietää voittaakseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon), hän sanoi.
Hurme lopetti puheensa sanomalla, että För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti.
-------------------------------------Totta joka sana. Suomalaisen kulttuurin ovat rakentaneet ruotsinkieliset ihmiset. Liekö Aleksis Kivi ainoa, jolla kunnollinen suomalainen nimi.
Aleksis Kivi on syntymänimeltään Alexis Stenvall. Hän oli suomenruotsalainen sekä fennomaani.
Vierailija kirjoitti:
Kai hän sitten kirjoittaa ruotsiksi? Olen lukenut hänen teoksensa Hullu. Oli aika sekavaa tekstiä.
Miksi suomenkielisen pitäisi kirjoittaa ruotsiksi?
Alue: Aihe vapaa
Tämä. Ruotsalainen Bonnier konserni on kaikessa hiljaisuudessa kahminut itselleen valtavan osuuden Suomen kustantamoista ja kirjamarkkinoista. Se on ostanut mm. Tammen, WSOYn, Akateemisen kirjakaupan ja Pocketshop -ketjun. Kait sitä kannattaa mielistellä sitä tahoa, joka palkan maksaa. Eli ei mitään uutta auringon alla.