Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko lemmikeillenne "äiti" ja "isä" puhuessanne niille?
29.11.2017 |
Te joilla on lemmikkejä, kun puhutte niille (oletan että puhutte) niin kuinka viittaatte itseenne? Oletteko "äiti" ja "isä" tai muotoja niistä? Vai etunimillä?' Vai minä-muodossa?
Kun kissamme tulivat meille, olin etukäteen miettinyt että käytän etunimiä itsestäni ja miehestäni. Muutaman päivän jälkeen tajusin että ei se vaan toimi. Väkisin lipsahti siihen että "äiti antaa ruokaa", "äidin kulta" yms. Viittaan mieheeni sanalla "isi" kun puhun hänestä kissoille.
Mietin vaan että onkohan tämä kuinkakin outoa? Minulle varmaan tarttunut lapsuudenkodista, jossa meillä oli koiria, ja äitini oli nillle puhuessaan aina "äiti".
Vaikuttaakohan tähän myös se, onko lapsia vai ei? Meillä ei ole.
Kommentit (90)
En voisi koskaan kutsua lemmikkejäni lapsikseni tai itseäni niiden äidiksi ki/mammaksi/mamiksi. Minulla ei ole omasta toiveestani lapsia eikä rakkaat lemmikkini ole mitään lapsenkorvikkeita, vaan paljon tärkeämpiä. Olen lemmikeilleni uskollinen palvelija, huoltaja ja viihdyttäjä. Lemmikkini ja muiden lemmikit (etenkin kissat) ovat silmissäni ylimystöä, jumalallisia olentoja. Itseäni kutsun sana minä. Esim. voin sanoa rakkalle lemmikilleni "minun kulta/minun rakas" tms. Ei mikään äidin kulta todellakaan, yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisystävä on emo tai äiti, minä olen setä. Lässytän kissalle tyyliin: "No niin pikku paskiainen, setä tekee sinusta patakintaan" ja paijaan sitä samalla. Kissan retale nauttii selvästi saamastaan huomiosta. Ruokaa antaessa tai kissan pyytäessä ulos tituleeraan ötökkää termeillä "teidän korkeutenne" tai muulle kuin kissalle puhuessa "hänen majesteettinsa". Muitakin termejä käytän, mutta ne ovat melkolailla painokelvottomia.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään niin oksettavaa kuin olla jollekkin äiti. Olen lemmikkini OMISTAJA ja korjaan kyllä aina jos joku erehtyy kutsumaan mua koirani ÄIDIKSI. Hyi vittu.
No, se vähän riippuu, millä tavalla puhut koirallesi. Jos kommunikointinne on lähinnä tyyliä "Paikka!!", "Istu!!", "Musti! Ruokaa!" "Hiljaa!", niin kuulostaisi naurettavalta, jos vielä kutsuisit itseäsi eläimesi äidiksi.
Minä sen sijaan lässytän kissavanhukselleni, joten on vain luontevaa, että olen sille "mamma", koska kuulostaisi vielä pöljemmältä kutsua itseäni omistajaksi näin: "Jooo, mitä pikku raksupoksu kissimirriäinen tahtoo? Onko mirrukalla asiaa Omistajalle? Onko? Voi ettien että, tahtooko pikku naksunsyöjäkissimirriäinen Omistajalta naksuja? Antaako Omistaja pikkukissalle naksuja? Antaa Omistaja naksuja niin pikku pörröturkki saa pikku massun täyteen. Omistaja rakastaa pikku kissimirrikultua, juu, rakastaa Omistaja ihan tosi paljon!!"
Yleensä en puhu koirille oikein mitään itsestäni. Siis sanon tyyliin "Musti odottaa nyt nätisti" tai "Joo, Musti pääsee mukaan". Hellittelyt on sellaisia "No mikäs hyttynen se siiinä, niinh pikkuinen hyttynen juuu" en silloinkaan osaisi kutsua koiraa kullakseni tai rakkaakseni, ne ilmaisut on varattu miehelle ja lapsille. Tosin kerran yksi pikkumies tituleerasi minua koiranäidiksi, kun ei muistanut nimeäni. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään niin oksettavaa kuin olla jollekkin äiti. Olen lemmikkini OMISTAJA ja korjaan kyllä aina jos joku erehtyy kutsumaan mua koirani ÄIDIKSI. Hyi vittu.
No, se vähän riippuu, millä tavalla puhut koirallesi. Jos kommunikointinne on lähinnä tyyliä "Paikka!!", "Istu!!", "Musti! Ruokaa!" "Hiljaa!", niin kuulostaisi naurettavalta, jos vielä kutsuisit itseäsi eläimesi äidiksi.
Minä sen sijaan lässytän kissavanhukselleni, joten on vain luontevaa, että olen sille "mamma", koska kuulostaisi vielä pöljemmältä kutsua itseäni omistajaksi näin: "Jooo, mitä pikku raksupoksu kissimirriäinen tahtoo? Onko mirrukalla asiaa Omistajalle? Onko? Voi ettien että, tahtooko pikku naksunsyöjäkissimirriäinen Omistajalta naksuja? Antaako Omistaja pikkukissalle naksuja? Antaa Omistaja naksuja niin pikku pörröturkki saa pikku massun täyteen. Omistaja rakastaa pikku kissimirrikultua, juu, rakastaa Omistaja ihan tosi paljon!!"
Minä voisin olla koiralle Rehtori. Koiralle voisi antaa nimen Virtanen. Hienoa kun isäntä tulee kotiin ja emäntä sanoo: "Virtanen, Rehtori tulee!" ja elukka menee sekaisin kuin seinäkello.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisesti ottaen sanon koiralle tyyliin "mä annan sulle ruuan" tai "veisköhän tuo Janne sut ulos?" eli ei äitejä ja isejä. Saatan silti rakkaudenpuuskassa kutsua koiraani "mamman mussukaksi", mutta muussa yhteydessä olen kyllä ihan vain minä enkä mamma.
Kappas, ei vielä yhtään pomoa.
Lapsille olen äiti ja koirille pomo. Koiriamme komennetaan 64n esittämään tyyliin, mutta yhtä paljon niille myös lässytetään.
Pentuna koiruutta paapotaan ja koulutetaan sopivassa suhteessa, joten perheenjäseneksihän SE aina muotoutuu.
Olen törkiö ja puhun myös muiden lemmikeistä se-sanaa käyttäen. Omaan korvaan kuulostaa omituiselta, jos joku kutsuu minua koiriemme äidiksi/mammaksi tai puhuu koirastamme hän-pronominilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kappas, ei vielä yhtään pomoa.
Lapsille olen äiti ja koirille pomo. Koiriamme komennetaan 64n esittämään tyyliin, mutta yhtä paljon niille myös lässytetään.
Pentuna koiruutta paapotaan ja koulutetaan sopivassa suhteessa, joten perheenjäseneksihän SE aina muotoutuu.
Olen törkiö ja puhun myös muiden lemmikeistä se-sanaa käyttäen. Omaan korvaan kuulostaa omituiselta, jos joku kutsuu minua koiriemme äidiksi/mammaksi tai puhuu koirastamme hän-pronominilla.
Törkiö? Taidan olla sitten itsekin. Ei tulisi mieleenkään vakavissaan puhua elukasta hän-pronomilla. Pidän tosissaan hänettelijöitä hieman pimeinä.
Ollaan kissoillemme äiti ja isä ja mun vanhemmat ovat kissoillemme mummo ja pappa (hoitavat paljon kisujamme). Myös miehen veljeä kutsutaan tyyliin Pekka-setä* ja hänen lemmikkinsä ovat serkkuja.
Lähipiirin ihmisiä, joilla ei ole läheistä suhdetta kisuihimme, kutsutaan sitten ihan vaan nimellä.
* Nimi muutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo kissojeni tai koirieni äiti tai mamma tai mami tai mikään muukaan sukulaisnainen. Eli en sano koskaan tyyliin " voi onkos ruoka loppu, no mamma antaa lisää", vaan "onkos ruoka loppu/onkos nälkä no annetaanpas lisää". Joskus tulee sanottua kissalle, että "mamman mussukka", mutta en tarkoita sillä sitä että tituleeraisin itseäni mammaksi, se vaan on sellainen yleismaailmallinen mamman mussukka, vähän kuin mammanpoika ihmispojasta puhuttaessa.
Äitini on koiralleni äiti (sain koiran 14v). Mut se tuntee etunimellä, joskus lässyttäessä kutsun itseä mamiksi. Jos pelleilen ja puhun koiran "puolesta", olen emäntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos juttelen koiralle niin olen äiti/äiskä, yleisesti käytän ilmaisua mamma kertoessani olevani lemmikin omistaja. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitään niin oksettavaa kuin olla jollekkin äiti. Olen lemmikkini OMISTAJA ja korjaan kyllä aina jos joku erehtyy kutsumaan mua koirani ÄIDIKSI. Hyi vittu.
No, se vähän riippuu, millä tavalla puhut koirallesi. Jos kommunikointinne on lähinnä tyyliä "Paikka!!", "Istu!!", "Musti! Ruokaa!" "Hiljaa!", niin kuulostaisi naurettavalta, jos vielä kutsuisit itseäsi eläimesi äidiksi.
Minä sen sijaan lässytän kissavanhukselleni, joten on vain luontevaa, että olen sille "mamma", koska kuulostaisi vielä pöljemmältä kutsua itseäni omistajaksi näin: "Jooo, mitä pikku raksupoksu kissimirriäinen tahtoo? Onko mirrukalla asiaa Omistajalle? Onko? Voi ettien että, tahtooko pikku naksunsyöjäkissimirriäinen Omistajalta naksuja? Antaako Omistaja pikkukissalle naksuja? Antaa Omistaja naksuja niin pikku pörröturkki saa pikku massun täyteen. Omistaja rakastaa pikku kissimirrikultua, juu, rakastaa Omistaja ihan tosi paljon!!"
Mä kyllä lässytän koiralleni jatkuvasti mutta en silti osaisi kutsua itseäni sille äidiksi tai mammaksi. En kyllä myöskään kutsu itseäni omistajaksi sille puhuessani.
No en helevetissä :D Ne on mun kavereita, kämppiksiä <3
Mä oon kissojen mamma. Lapselle äiti. Olisi hassua olla kissojen äiti, mutta onhan ne kuin pikkulapsia, koko ajan jaloissa ja kaikessa mukana, niin tuleehan niille lässytettyä ja sen takiahan lemmikkejä on.
Tule tänne mamin syykkyyn pikku pusulainen, tällasta järkkyä huubaa niille lässytän..
Ollaan kissoille mamma ja pappa, puhuttiin sitten ruotsia tai suomea. Jos joskus saadaan lapsia, menevät varmaan ihan sekaisin kun olen kissojen mamma ja lasten äiti, paitsi että isä viittaa minuun joka tapauksessa mammana ja itseensä pappana. Mies on ruotsalainen ja asutaan Ruotsissa.
Olen kanini isi, vaikka olen tietysti sitä myös lapselleni..
Pupusta käytän nimitystä "muumilapseni".
Alue: Aihe vapaa
Tuossa "mammalla kaikki hyvin" - on siinä pari muutakin elukoiden tärvelemää treffikeikkaa...
https://www.vauva.fi/keskustelu/2538648/kerrotaan_taas_kummallisiahirve…