Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko lemmikeillenne "äiti" ja "isä" puhuessanne niille?
29.11.2017 |
Te joilla on lemmikkejä, kun puhutte niille (oletan että puhutte) niin kuinka viittaatte itseenne? Oletteko "äiti" ja "isä" tai muotoja niistä? Vai etunimillä?' Vai minä-muodossa?
Kun kissamme tulivat meille, olin etukäteen miettinyt että käytän etunimiä itsestäni ja miehestäni. Muutaman päivän jälkeen tajusin että ei se vaan toimi. Väkisin lipsahti siihen että "äiti antaa ruokaa", "äidin kulta" yms. Viittaan mieheeni sanalla "isi" kun puhun hänestä kissoille.
Mietin vaan että onkohan tämä kuinkakin outoa? Minulle varmaan tarttunut lapsuudenkodista, jossa meillä oli koiria, ja äitini oli nillle puhuessaan aina "äiti".
Vaikuttaakohan tähän myös se, onko lapsia vai ei? Meillä ei ole.
Kommentit (90)
Olen koirani ihminen. En osaa kutsua itseäni sen äidiksi. Etunimelläkin kutsuminen tuntuisi epäluontevalta. Siksi olen sille ihan vaan ihminen. Sanon siis vaikka "oo kiltti poika, kun ihminen käy kaupassa". Koirallisten ystävien korvaan tuo varmaan kuulostaa hassulta, kun he kutsuvat kaikki itseään koiriensa äideiksi tai mammoiksi. Heillä on kaikilla myös omia lapsia ja minulla ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissoille puhuessani olen äiti ja mieheni isä, ja mieheni niille puhuessa olen mamma ja hän on pappa (mieheni on suomenruotsalainen). Hän puhuu muutenkin kissoille vain ja ainoastaan ruotsia; minä puhun suomen, englannin ja ruotsin sekasotkuhöpötystä johon lisään suuren määrän täysin merkityksettömiä tajunnanvirtasanoja jotka sattuvat tulemaan sillä hetkellä suuhuni. Siis ihan oikeasti jotenkin tähän suuntaan: "Äidin oma pumpulihumpuli pömpöli, tuupas tänne niin äiti harjaa."; "No hei äidin pupulupu, haluutko sä ulos? Juu äiti avaa."
Joskus otan sanoja jotka oikeasti merkitsevät jotain mutta en käytä sanoja niiden oikeassa merkityksessä. Jossain vaiheessa höpötin toiselle kissoista koko ajan jotain kummeliturskasta. Mieheni ymmärsi vasta viikkojen kuluttua että se oikeasti on olemassa oleva kala eikä joku keksimäni sävellys. :-)
Ollaan vapaaehtoisesti lapseton pariskunta, mutta koiralle silti mamma ja iskä tai ifkä. Koiralla onkin sitten miljoona ja yksi hellittelynimeä, ja sille puhutaan valtavasti. Joskus hätkähdän itsekin, miten paljon koira ymmärtää puhetta...
Koiralleni olen mamma. Hevostani, vanhaa tammaa, kutsun usein mummeliksi tai mammeliksi, mutta hevoselle puhuessani en itse ole mamma vaan ihan vaan minä.
No, kissaa tulee kutsuttua "isin pikku kullannupuksi" 😻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme äiti ja isi, mutta en osaa sanoa miten puhuttelisimme jos meillä ei olisi lapsia. Nyt äiti ja isi tulevat luonnollisesti, koska niillä nimillä meitä kutsutaan joka tapauksessa vähintään 95% ajasta koirien kuullen. En edes usko, että koirat voivat oppia yhdelle ihmiselle kovin montaa kutsumanimeä. Ja kyllä minä olen noiden karvalapsienkin äiti, olenhan heidät adoptoinut vauvoina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö koiraa hankita kaveriksi / ystäväksi? Minulla ei ole lemmikkiä, mutta jos olisi, se olisi varmaan sitä eikä mikään sukulainen.
Minä olen mami ja mamma kollikisulle.
Alue: Aihe vapaa
Olemme koirille äiti ja isä, mutta emme ehkä puhu itsestämme näillä sanoilla, vaan minä esim. kerron toiselle koirallemme, että "iskä vie ulos", kun koira pyytää minulta. Ja mies päinvastoin. Jos meillä ei olisi lapsia, niin olisimme varmasti jotain muuta. Mutta kun koirat ja lapset ovat sitä sama revohkaa, joille yhteisesti sanotaan "menkääs herättämään äiti", niin ne elukatkin yksinkertaisesti oppivat siitä, että ketä sanotaan äidiksi ja isäksi.
Mun äiti on siten myös koirille mamma, koska me perheenä "mennään mammalle" ja "mamma antaa ruokaa" jne... Äitini oli lapsuuskotini koirille matte ja isäni oli setä.