Lue keskustelun säännöt.
Mikä on "vaikein" kirja jonka olet lukenut?
Kommentit (878)
Voi sentään, William Faulkner on oma suosikkini, aloitin Kylä, Kaupunki ja Kartano trilogiasta aikoinaan ja rakastuin itse tarinoihin ja myös hänen tosi pitkiin lauseisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko, toivo ja raskaus. Yhdellä sanalla kamala.
Alaston lounas/William s.Burroughs sinnittelin loppuun viimeiselle sivulle,vuosi oli 1979 kun luin.
Bret Easton Ellis : Amerikan psyko. Oli vielä iljettävämpi mitä luulin sen olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin sanon nyt sitten Raamattu, vaikka oon lukenut tota kaunokirjallisuutta laidasta laitaan ja opiskellutkin. Mutta Raamattu on edelleen vaikein ja rakkain. Siinä on monenlaista vaikeutta. Loukkaavia kohtia, kohtuuttomalta tuntuvia vaatimuksia, vaikeita vertauksia, yliluonnollisia ihmeitä, ärsyttäviä ihmisiä, näkyjä ja profetioita, jotka ei ole tästä maailmasta, hirveää pahuutta, joka on niin tästä maailmasta, päätä pyörryttäviä ajatuksia. Toisaalta se on ihan helppoa tekstiä, mutta niin mielettömän vaikea hyväksyä.
Tulin vaan katsomaan monesko sanoo Raamattu. Yllättävän pitkälle päästiin ja vastuksessa on jopa jonkinlaista ajatusta eikä pelkkää hyvmistelyä.
Vierailija kirjoitti:
GRAVITATION
Kirjoittajan nimi on Nainan K. Varghese. GRAVITATION on jatkoa hänen kirjalleen Hypothesis on MATTER.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
aapinen
Tavutettu! Hirveää lukuprosessin rai-ska-us-ta.
Kalevalaa koulussa luettiin. Onneksi vähän. En vaan pysty lukemaan sitä. Kamalaa, raskasta vääntämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kantin Puhtaan järjen kritiikki.
Päättymätön riemu on ollut varmasti vaikeatajuisin, mutta ei se kuitenkaan raskaslukuinen ollut. Kuuntelin sen tarkemmin sanoen äänikirjana ja päätin että tajuan sen minkä tajuan. Pinnalta katsoenhan se on vain leppoisaa asuntolaelämäkuvausta ja henkilöt on sympaattisia. Jos haluaa tajuta nimihenkilön eli "Päättymätön riemu" -moduulin matkan kädestä käteen niin sitten se on kyllä vaikea teos.
Karamazovin veljekset yritin lukea joskus 10(!) -vuotiaana, pääsin yli puolenvälin mutta sitten jäi kesken. Oli kyllä erittäin raskas. Jostain syystä Rikos ja rangaistus ei jäänyt mieleen mitenkään raskaana lukukokemuksena. Sodan ja rauhan kuuntelin äänikirjana ja siinähän tuo meni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Floydin Digital Fundamentals. Piti opiskeluaikoina ostaa ja tankata digitaalitekniikan perusteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin juuri Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicuksen ja pitää nyt jäädä tätäkin pohtimaan. Juuri tajusin jotain Kantista ja nyt sitten taas pitää kelata. Kai tämäkin nyt sitten oli "vaikea".
Taru sormusten herrasta. Enkä todellakaan lukenut loppuun.
Rakennus- ja kunnallislaki. Silmät menivät väkisin kiinni ennenkuin ehdin ensimmäisen sivun alalaitaan.
Taru sormusten herrasta. Sama juttu.
Humiseva harju. Edelleen sama.
Tässä kärkikolmikko. Muita kirjoja olen kyllä lukenut tuhansittain ja kirjahyllyni ovat ähkytäynnä lempikirjojani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Platon - Valtio
Käsiteltavät aiheet on aika vaikeita jo itsessään. Kirja on kirjoitettu antiikin aikaan joten se on nykymittapuun mukaan todella sekava on hankala ymmärtää. Kirjallisuus on kehittynyt valtavasti parin tuhannen vuoden aikana.
Jotenkin kirjoittajan koko ajatusmaailma on niin erilainen kuin itsellä. Mikä on ymmärrettävää kun on täysin eri ajassa ja kulttuurissa elänyt.
Itse koin sen melko helpoksi :p
Teokset pitää tietenkin lukea alkukielisinä - Platonin kohdalla siis kreikaksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
aapinen
Tavutettu! Hirveää lukuprosessin rai-ska-us-ta.
Et osaa tavata.
Vierailija kirjoitti:
Alaston lounas/William s.Burroughs sinnittelin loppuun viimeiselle sivulle,vuosi oli 1979 kun luin.
Luin joskus lapsena/teininä alastoman lounaan ja muitakin kypsemmille lukijoille tarkoitettuja kirjoja ja aika paljon jäi tajuamatta, kun oli enemmän vuosia ja kokemusta nämä nuorena luetut kirjat aukesivat ihan eri tavalla.
aapinen