En tajua niitä, jotka tyhmänä ihmettelevät, miksi nuoria ei kiinnosta ruotsin opiskelu
Tätähän mediassa päivitellään lähes päivittäin ja ehdotellaan ratkaisuksi pakkoruotsin aikaistamista ja lisäämistä.
Noh, mietitäänpä. Ruotsin kieltä ei tarvita arjessa mihinkään ja nuorille kerrottu perustelu pakko-opinnoille on se, että velvollisuutesi on palvella ruotsinkielisiä!
Ei kai ole mikään ihme, jos tällaisen aineen opiskelu ei kiinnosta?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt jo pidempään miksi 4lk poikani ruotsin opiskelut alkaa vastaa kuudennella luokalla? Mikä järki tässä on jos englanti on voitu aloittaa jo tokalla? En näe mitään syytä miksei molempia kieliä voisi opiskella samanaikaisesti. Toisaalta en ole myöskään minkään pakkoruotsin kannattaja. Venäjästä ja saksasta olisi paljon enemmän hyötyä.
Minun lapseni aloitti nyt 2.kielen ja otti espanjan. On siis neljännellä. Luulin että kaikki 4. luokkalaiset aloittavat toisen kielen?
Lapsesi sitten pian lopettaa viimeistään seitsemännellä espanjan kun pakkoruotsi on alkanut kuudennella.
Yrittäkää nauttia siihen asti.
Vierailija kirjoitti:
"Kun sitä ei tiedä, missä asuu" on suosittu hokema. Kaikki tietysti muuttavat sankoin joukoin ruotsinkielisille alueille. Jos muuttaa vaikka Moskovaan tai Sanghaihin, paljonko ruotsista on hyötyä?
"Muita kieliä ehtii oppia myöhemmin, jos tarvitsee" Miksei tämä päde ruotsiin? Miksi se on pakko opetella tarvitsi tai ei?
Astrid Thors lanseerasi "hyötyruotsin". Hyötyruotsin vastakohta on haittaruotsi eikä kukaan ole sellaisesta puhunut. Pakkoruotsin vastakohta on vapaaehtoinen ruotsi.
Väitteessä että ei tiedä mitä kieliä tarvitsee tai mihin muuttaa, on ongelma. Kenenkään ei tarvitse opiskella ruotsia sen takia että ei muka tiedä mihin muuttaa. Jokainen suuntautuu sinne mitä on opiskellut.
Jos on opiskellut saksaa niin ei hakeudu ranskaan. Siksi ei ole pakko opiskella pakkoruotsia koska kukaan ei muuta ruotsinkieliselle rannikolle jos kokee että siellä pitäisi osata ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin ruotsia tarvitsee. Suuri osa asiakkaista puhuu ruotsia.
Tässä juuri kiteytyy tämä ongelma. Sinä tarvitset päivittäin, itse en ole kolmeenkymmeneen vuoteen tarvinnut kerran kertaa. Päivittäin käytän kyllä englantia, saksaa tai venäjää. Onneksi itselle kielten opiskelu oli helppoa.
Suurimmassa osassa Suomea voi elää ikänsä niin, ettei joudu ruotsinkielen kanssa minkäänlaiseen kosketukseen. Tässä kohtaa on ihan turha lässyttämään kulttuuriperinnöstä ja sivistyksestä muksuille. Niitä ei vois vähempää kiinostaa.
Kotona meillä on tilanne, jossa kolme teiniä on lukenut 2-6 vuotta ruotsia. Käytössä on ollut mielestäni noin kymmenen kertaa mielenkiintoisemmat oppikirjat kuin itsellä aikanaan, on käytössä kaikenmaailman digimateriaalit ja pelit ja silti se opiskelu on tosi vastahakoista. Tästä on sit se seuraus, että näiden ruotsinkielen taito on aivan olemattomalla tasolla jopa sillä teinillä, jolla aina on se kymppi ollut todistuksessa. Wanhaan hywään aikaan ruotsia opiskelleella miehelläni on päättötodistuksrssa ruotsi kuuton ja hakkaa nämä nykynuoret niin puhetaidossa kuin kieliopissa mennen tullen.
Kaikki meidän lapset ovat lukeneet kolmantena kielenä saksaa. Tämä on heidän oma valintansa ja innostus on ihan toista luokkaa ja saksa taittuu paremmin kuin ruotsi, vaikka yhtä vähän sitä kotioloissa joutuu kuulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun sitä ei tiedä, missä asuu" on suosittu hokema. Kaikki tietysti muuttavat sankoin joukoin ruotsinkielisille alueille. Jos muuttaa vaikka Moskovaan tai Sanghaihin, paljonko ruotsista on hyötyä?
"Muita kieliä ehtii oppia myöhemmin, jos tarvitsee" Miksei tämä päde ruotsiin? Miksi se on pakko opetella tarvitsi tai ei?
Astrid Thors lanseerasi "hyötyruotsin". Hyötyruotsin vastakohta on haittaruotsi eikä kukaan ole sellaisesta puhunut.
Jos on opiskellut saksaa niin ei hakeudu ranskaan. Siksi ei ole pakko opiskella pakkoruotsia koska kukaan ei muuta ruotsinkieliselle rannikolle jos kokee että siellä pitäisi osata ruotsia.
Mä ajattelen tästä niin, että jos elämä kuljettaa sut ympäristöön, jossa tarvitset ruotsia, on paljpn fiksumpaa käydä jokin tiivis kielikurssi siitä kuin se, että sulle on alkeet opetettu kaikenvatalta pakolla. Aikuisena se motivaatio on ihan jotain muuta.
Ruotsi on meidän toinen äidinkielemme vaikkemme sitä puhu/käytä nykyisin enää suuria määriä.
"En tajua niitä, jotka tyhmänä ihmettelevät"
Heh
Pakkoruotsi nyyh,itkettää sniif.
Hanki elämä pakkoruotsihullu!
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 10v sitten yläasteella perusteltiin sillä, että kun Suomi on joskus ollut Ruotsin vallan alla. Olisinpa silloin tajunnut kiljua jotain sjw-paskaa.
Mulle tasan 10v sitten yläasteella perusteltiin, että asiakaspalvelijan pitää osata ruotsia, että voi palvella suomenruotsalaisia ja eihän sitä tiiä jos löydätte Ruotsista kivan tytön tai pojan niin se kaatuu sitten jo kielimuuriin, kun et osaa treffeillä jutella. Ai koska ruotsalaiset ei osaa englantia?
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on meidän toinen äidinkielemme vaikkemme sitä puhu/käytä nykyisin enää suuria määriä.
No höpö, höpö.
Ruotsi ei todellakaan ole mun äidinkieli. Suomi on.
Ruotsi on Suomessa toinen virallinen kieli, äidinkielenä sitä puhuu pienen pieni vähemmistö. Heidän äidinkielensä on ruotsi, ei heillä ole toisena äidinkielenä suomea.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on meidän toinen äidinkielemme vaikkemme sitä puhu/käytä nykyisin enää suuria määriä.
Tää on hyvä. Mä tulen kyllä ihan suomenkielisestä suvusta. Äiti on kyllä koulussa lukenut ruotsia, mutta epäilen ettei ole ikinä puhunut sitä kellekkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kun sitä ei tiedä, missä asuu" on suosittu hokema. Kaikki tietysti muuttavat sankoin joukoin ruotsinkielisille alueille. Jos muuttaa vaikka Moskovaan tai Sanghaihin, paljonko ruotsista on hyötyä?
"Muita kieliä ehtii oppia myöhemmin, jos tarvitsee" Miksei tämä päde ruotsiin? Miksi se on pakko opetella tarvitsi tai ei?
Astrid Thors lanseerasi "hyötyruotsin". Hyötyruotsin vastakohta on haittaruotsi eikä kukaan ole sellaisesta puhunut.
Jos on opiskellut saksaa niin ei hakeudu ranskaan. Siksi ei ole pakko opiskella pakkoruotsia koska kukaan ei muuta ruotsinkieliselle rannikolle jos kokee että siellä pitäisi osata ruotsia.
Mä ajattelen tästä niin, että jos elämä kuljettaa sut ympäristöön, jossa tarvitset ruotsia, on paljpn fiksumpaa käydä jokin tiivis kielikurssi siitä kuin se, että sulle on alkeet opetettu kaikenvatalta pakolla. Aikuisena se motivaatio on ihan jotain muuta.
Mä olen tästä kyllä samaa mieltä. Nykynuorilla jää se ruotsin kielitaito yllättävän pinnalliseksi. Yksi syy siihen on se, että nuoret nykyisin ei viitsi päntätä sanoja ja niiden sukuja, koska ei viitsitä nähdä vaivaa. Englanti on siinä paremmassa asemassa, että sitä tulvii kaikkien arkeen tuutin täydeltä ja monet ns. E-urheilua harrastavat nuoret käytännössä puhuvat kaiken vapaa-aikansa englantia keskenää. Arvaappa, mikä on reaktio siihen kun ehdottaa että vois pelata ihan ruotsinkielellä ruotsia puhuvassa ryhmässä?
Naapurimaiden kieliä on hyvä osata edes alkeiden verran. Ehdotukseni on että sekä ruotsin että venäjän alkeet opetettaisiin peruskoulussa, vaikkapa vuosi kumpaakin, ei sen enempää. Siinäkin ajassa oppisi yleisimmät sanat ja sanonnat ja esim. venäjän aakkoset. Nämä kuuluu suomalaisen sivistykseen yhteisen historiankin takia. Jos asuu länsirannikolla ja tietää tarvitsevansa ruotsia tulevaisuudessa voi tietysti jatkaa opiskeluja.
Olen niin vanha, että pakkoruotsi-käsitettä ei ollut vielä lanseerattu. Meillä kotona olivat kovassa kurssissa ne, jotka olivat muuttaneet työn perässä Ruotsiin tai käyneet siellä kesätienisteissä. Ruotsi oli yhtä kuin elintaso.
Opiskelin yläasteella ja lukiossa ruotsinkielen kuten muutkin aineet. Se oli helppoa ja ihan mukavaa. Avarsi kummasti maailmaa, kun länsirannikolla asuessa sai kekkoslovakian ohjelmavalikoiman lisäksi kuuluviin yhden Ruotsin radiokanavan.
Pärjään asiakkaiden kanssa niin Suomessa kuin Ruotsissa. ”Pakkoruotsista” ei todellakaan ole haittaa eikä esimerkiksi ole vähentänyt muiden kielten osaamistani, päinvastoin. Työkieleni on englanti. Olen opetellut myös pikkuisen venäjää. Olisin todella tyytyväinen, jos senkin kieliruiskeen olisi saanut jo kouluiässä. Voisi venäjäkin sujua notkeammin.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on meidän toinen äidinkielemme vaikkemme sitä puhu/käytä nykyisin enää suuria määriä.
Miksei sitten saame ole meidän äidinkielemme? Ei olisi huolta saamenkielen säilymisestä jos meille kaikille opetettaisiin sitä koulussa ja olisi virkasaame vaatimuksena joka puolella Suomea.
Kerroit hyvän esimerkin siitä, miksi vapaa kielivalinta on ainoa oikea mahdollisuus. Jos SINÄ haluat opiskella ruotsia, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan. Miksi SINÄ haluat määrätä siitä, mitä kieliä minä opiskelen?
Onko nykyään sitten niin, ettei nuoria kiinnosta ruotsin opiskelu? Omista kouluajoista on jo 20 vuotta, mutta en muista että kukaan olisi silloin erityisesti valittanut ruotsin opiskelusta. Se oli oppiaine muiden joukossa ja varmaan kiinnosti ainakin niitä, jotka olivat kiinnostuneita kielten opiskelusta ylipäätään.
Se tahtoo olla niin, että jos osaa jotain kieltä, niin silloin sitä tulee myös käytettyä. Tietenkin jos en osaa esim. ruotsia, niin miksi ostaisin ruotsinkielisen lehden kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Onko nykyään sitten niin, ettei nuoria kiinnosta ruotsin opiskelu? Omista kouluajoista on jo 20 vuotta, mutta en muista että kukaan olisi silloin erityisesti valittanut ruotsin opiskelusta. Se oli oppiaine muiden joukossa ja varmaan kiinnosti ainakin niitä, jotka olivat kiinnostuneita kielten opiskelusta ylipäätään.
No omista kouluajoistani on 30 vuotta, eikä ruotsi kyllä silloin kiinnostanut niitä, jotka olivat kiinnostuneita kielistä ylipäätään. Siksi, koska muut kielet olivat huomattavasti mielenkiintoisempia.
Ja ei, nykyäänkään nuoria ei kiinnosta ruotsin opiskelu. Pakko johtaa harvoin hyvään. Olisiko jo korkea aika luopua tästä turhasta pakko-aineesta ja käyttää siitä säästyvä aika johonkin hyödyllisempään?
Minä osaan Espanjaa, italiaa, ranskaa, englantia, saksaa ja venäjää. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja opin niitä helposti. Ruotsin opiskelu taas ei ole koskaan kiinnostanut, koska Ruotsi maana on tylsä ja kielikin kuulostaa typerältä. Olen pärjännyt vallan mainiosti ilmankin.
Pakkoruotsi esti ja haittasi jo silloin ennen muiden kielten opiskelua.
Tämä on esimerkki kuinka pakkoruotsi on jo pitkään haitannut suomenkielisten opiskelua.