Lue keskustelun säännöt.
En tajua niitä, jotka tyhmänä ihmettelevät, miksi nuoria ei kiinnosta ruotsin opiskelu
26.11.2017 |
Tätähän mediassa päivitellään lähes päivittäin ja ehdotellaan ratkaisuksi pakkoruotsin aikaistamista ja lisäämistä.
Noh, mietitäänpä. Ruotsin kieltä ei tarvita arjessa mihinkään ja nuorille kerrottu perustelu pakko-opinnoille on se, että velvollisuutesi on palvella ruotsinkielisiä!
Ei kai ole mikään ihme, jos tällaisen aineen opiskelu ei kiinnosta?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsiin töihin muuttaneena nyt ehtii toivoa, että olisi nuorena kiinnittänyt huomiota enemmän kyseisen kielen opiskeluun. Sillä taidolla pärjäisi samaan syssyyn Norjassa ja Tanskassakin. Parantaa myös huomattavasti mahdollisuuksia opiskelu- tai työpaikan hankkimiseen. Sisäänpääsyprosentit taitaa aina olla suurempia ruotsinkielisillä aloilla.
Jenkkeihin muuttaneena nyt ehtii toivoa, että olisi nuorena voinut opiskella ruotsin sijaan espanjaa... Kun tein ruotsalaisten kanssa kauppaa, kaikki käyttivät englantia.
Mutta toki jokaisen yksilölliset olosuhteet vaihtelevat. Ihmettelen vain miksi pienen kielialueen jäsenet pakotetaan opiskelemaan globaalissa skaalassa täysin marginaalista kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan riittäisi pelkät alkeet ruotsin kielestä. Ja sitten vapaaehtoisena lukiossa yms.
Ei ruotsin kielen opiskelussa järkeä ole.
Kuinka paljon kieliä ylipäätään opiskellaan Euroopassa?
Itsellä huono kielipää joten yhtä pakkopullaa kaikki kielet.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 10v sitten yläasteella perusteltiin sillä, että kun Suomi on joskus ollut Ruotsin vallan alla. Olisinpa silloin tajunnut kiljua jotain sjw-paskaa.
Minun yläasteaikanani kun joku kysyi ruotsinopettajan kantaa pakkoruotsiin, hän vastasi että hänen tehtävä on opettaa ruotsia eikä päättää sen pakollisuudesta. Nyt jälkikäteen tulee aika vahvasti mieleen Eichmannin puolustelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt jo pidempään miksi 4lk poikani ruotsin opiskelut alkaa vastaa kuudennella luokalla? Mikä järki tässä on jos englanti on voitu aloittaa jo tokalla? En näe mitään syytä miksei molempia kieliä voisi opiskella samanaikaisesti. Toisaalta en ole myöskään minkään pakkoruotsin kannattaja. Venäjästä ja saksasta olisi paljon enemmän hyötyä.
Minun lapseni aloitti nyt 2.kielen ja otti espanjan. On siis neljännellä. Luulin että kaikki 4. luokkalaiset aloittavat toisen kielen?
A2-kielet on monelta ala-asteelta lopetettu pakkoruotsin aikaistamisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 10v sitten yläasteella perusteltiin sillä, että kun Suomi on joskus ollut Ruotsin vallan alla. Olisinpa silloin tajunnut kiljua jotain sjw-paskaa.
Minun yläasteaikanani kun joku kysyi ruotsinopettajan kantaa pakkoruotsiin, hän vastasi että hänen tehtävä on opettaa ruotsia eikä päättää sen pakollisuudesta. Nyt jälkikäteen tulee aika vahvasti mieleen Eichmannin puolustelut.
Minun tuntemani ruotsinopettaja opettaisi mieluummin valinnaista ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt jo pidempään miksi 4lk poikani ruotsin opiskelut alkaa vastaa kuudennella luokalla? Mikä järki tässä on jos englanti on voitu aloittaa jo tokalla? En näe mitään syytä miksei molempia kieliä voisi opiskella samanaikaisesti. Toisaalta en ole myöskään minkään pakkoruotsin kannattaja. Venäjästä ja saksasta olisi paljon enemmän hyötyä.
Eikö teillä ollut edes mahdollisuutta valita A2 -kieltä? Se alkaa 4. luokalla.
Ryhmiähän noihin en enää nykyään oikestaan tule, koska pakkoruotsi aikaistui 6.luokalle.
Mun lapsella alkoi 4. luokalla ranska. Nyt 6. luokalla alkoi ruotsi, eli kolmas vieras kieli.
Peruskoulu-uudistuksen yksi päätavoite oli monipuolistaa kielten opiskelua. RKP:n narsistisuuden vuoksi kävikin päinvastoin: A2-kielten opiskelu on vähentynyt RKP:n vaatiman pakkoruotsin aikaistamisen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kaksikielinen (suomi-ruotsi) ja vastustan pakkoruotsia. Olen käynyt kouluni ja yliopiston suomeksi, enkä nykyään työssäni käytä ruotsia oikeastaan koskaan, vaikka olen yrityksemme ruotsin kielen asiantuntija. Ruotsinkielisiä asiakkaita on hyvin vähän, sen sijaan käytän paljon englantia ja saksaa. Olisi hyvä osata myös kiinaa.
Suomessa pitäisi lisätä mm. kiinan, espanjan, saksan, ranskan ja venäjän osaamista. Ruotsia ei tarvita. Pohjoismaiseen yhteistyöhön vetoaminen on typerää, pohjoismaisissa tapaamisissa käytetään nykyään ainakin yritysmaailmassa englantia.
Ei oppilaille kyllä ole painotettu niitä konkreettisia etuja kunnolla.Ei ainakaan tuossa vuosikymmen sitten.
Näitä hyötynäkökohtia voisi painottaa enenmmän:
- Onko todennäköistä että aiot työllistyä vahvasti ruotsinkieliselle alueelle?
- Onko todennäköistä että aito työskennellä kansainväliselle yritykselle, jolloin kielitaito on suuri etu.
- Onko todennäköistä että työskentelet muissa Pohjoismaissa?
- Onko todennäköistä että opiskelet yliopistossa? (virkaruotsi)
- Onko todennäköistä että tulet työskentelemään alalla jossa kaksikielisyys on ehdoton vaatimus?
Näillä ja monilla muilla kysymyksillä saataisiin hyötynäkökulman kautta motivaatiota, ei pakolla. Ja on useita ammatteja, joista jokaiseen noista voi vastata suoraan EI, koska ruotsinkieltä ei todella tarvita. Näin on jaoteltu lapset helposti ruotsintunneille osallistuviin ja niihin jotka kieltä eivät opi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei oppilaille kyllä ole painotettu niitä konkreettisia etuja kunnolla.Ei ainakaan tuossa vuosikymmen sitten.
Näitä hyötynäkökohtia voisi painottaa enenmmän:
- Onko todennäköistä että aiot työllistyä vahvasti ruotsinkieliselle alueelle?
- Onko todennäköistä että aito työskennellä kansainväliselle yritykselle, jolloin kielitaito on suuri etu.- Onko todennäköistä että työskentelet muissa Pohjoismaissa?
- Onko todennäköistä että opiskelet yliopistossa? (virkaruotsi)
- Onko todennäköistä että tulet työskentelemään alalla jossa kaksikielisyys on ehdoton vaatimus?
Näillä ja monilla muilla kysymyksillä saataisiin hyötynäkökulman kautta motivaatiota, ei pakolla. Ja on useita ammatteja, joista jokaiseen noista voi vastata suoraan EI, koska ruotsinkieltä ei todella tarvita. Näin on jaoteltu lapset helposti ruotsintunneille osallistuviin ja niihin jotka kieltä eivät opi.[/quota]
Suurin osa ruotsin vaatimuksista on täysin keinotekoisia ja niistä voidaan luopua samalla kuin pakkoruotsistakin. Esim. yliopistojen pakkovirkaruotsi on varsin nuori keksintö (ja ylläri ylläri, RKP:läisen opetusministerin junailema), eikä sen poistamiselle ole mitään varsinaisia laillisia esteitä.
Suurin osa ruotsin vaatimuksista on täysin keinotekoisia ja niistä voidaan luopua samalla kuin pakkoruotsistakin. Esim. yliopistojen pakkovirkaruotsi on varsin nuori keksintö (ja ylläri ylläri, RKP:läisen opetusministerin junailema), eikä sen poistamiselle ole mitään varsinaisia laillisia esteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kun sitä ei tiedä, missä asuu" on suosittu hokema. Kaikki tietysti muuttavat sankoin joukoin ruotsinkielisille alueille. Jos muuttaa vaikka Moskovaan tai Sanghaihin, paljonko ruotsista on hyötyä?
"Muita kieliä ehtii oppia myöhemmin, jos tarvitsee" Miksei tämä päde ruotsiin? Miksi se on pakko opetella tarvitsi tai ei?
Astrid Thors lanseerasi "hyötyruotsin". Hyötyruotsin vastakohta on haittaruotsi eikä kukaan ole sellaisesta puhunut. Pakkoruotsin vastakohta on vapaaehtoinen ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän teinejä ei kiinnosta minkään kielen opiskelu sen vertaa, että yläasteelle saataisiin 8. luokalle valinnainen kielten ryhmä. Lastani kiinnostaisi, mutta ryhmää ei muodosteta, jos ei löydy 10 opiskelijaa.
Monilta ala-asteilta loppui A2-kielten opiskelu, kun pakkoruotsi aikaistettiin alkanaan ala-asteella.
Jos poistettaisiin pakkoruotsi, mutta olisi silti pakko lukea kahta vierasta kieltä, tällöin syntyisi muidenkin kielten ryhmiä.
Olen itse lukenut englannin, ruotsin ja saksan ilman mitään ongelmia. Osa valitsi vielä lukiossa lisää.
Lapsen koulussa ei ollut edes mahdollista valita A2 kieltä. Lisäkieli tulisi 8. luokalla, mutta viime vuonna ei saatu ryhmää kasaan, rpäilen että tänä vuonna käy samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kun sitä ei tiedä, missä asuu" on suosittu hokema. Kaikki tietysti muuttavat sankoin joukoin ruotsinkielisille alueille. Jos muuttaa vaikka Moskovaan tai Sanghaihin, paljonko ruotsista on hyötyä?
"Muita kieliä ehtii oppia myöhemmin, jos tarvitsee" Miksei tämä päde ruotsiin? Miksi se on pakko opetella tarvitsi tai ei?
Astrid Thors lanseerasi "hyötyruotsin". Hyötyruotsin vastakohta on haittaruotsi eikä kukaan ole sellaisesta puhunut. Pakkoruotsin vastakohta on vapaaehtoinen ruotsi.
Itse en muuttanut, mutta yhtiön jossa työskentelen osti ruotsalainen yhtiö... maailma on ihmeellinen paikka 😂
Pakkoruotsi on jäänne Ruotsin-vallasta ja suomenruotsalaiselle eliitille oman valta-asemansa ylläpitämisen väline. Siitä olisi todellakin aika luopua, on aivan naurettava, että 90 prosentin suomenkielisen enemmistön pitää opetella ruotsia palvellakseen 6 prosentin vähemmistöä. Ei kai missään muussa maassa ole samanlaista kielipoliittista käytäntöä?
Suomalaisten on myös korkea aika lopettaa kaikki Ruotsin suuntaan nöyristeleminen, jollaista viimeksi harjoitti julkisesti Timo Soini. Suomenruotsalaisille nöyristelyssä on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta.
Ruotsissa ei puhuta ruotsia kymmenne vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt jo pidempään miksi 4lk poikani ruotsin opiskelut alkaa vastaa kuudennella luokalla? Mikä järki tässä on jos englanti on voitu aloittaa jo tokalla? En näe mitään syytä miksei molempia kieliä voisi opiskella samanaikaisesti. Toisaalta en ole myöskään minkään pakkoruotsin kannattaja. Venäjästä ja saksasta olisi paljon enemmän hyötyä.
Minun lapseni aloitti nyt 2.kielen ja otti espanjan. On siis neljännellä. Luulin että kaikki 4. luokkalaiset aloittavat toisen kielen?
A2-kielet on monelta ala-asteelta lopetettu pakkoruotsin aikaistamisen vuoksi.
Meillä ei niitä ollut ennen aikaistustakaan.
Meidän lukiolaispoika ainakin haluaa oppia ruotsia. Juuri kysyi, pääsisikö Ruotsiin vaihtoon.
Meillä on paljon pohjoismaalaisia tuttavia ja harrastus, jossa useat puhuvat ruotsia. Toki osaavat englantilakin, mutta usein kaikki muut osaavat ruotsia ja meidän perheen vuoksi puhutaan englantia.
Itse olisin tarvinnut elämässäni useinkin ruotsia, harmittaa, ettei ole tullut opeteltua.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lukiolaispoika ainakin haluaa oppia ruotsia. Juuri kysyi, pääsisikö Ruotsiin vaihtoon.
Meillä on paljon pohjoismaalaisia tuttavia ja harrastus, jossa useat puhuvat ruotsia. Toki osaavat englantilakin, mutta usein kaikki muut osaavat ruotsia ja meidän perheen vuoksi puhutaan englantia.
Itse olisin tarvinnut elämässäni useinkin ruotsia, harmittaa, ettei ole tullut opeteltua.
Meillä kaikilla on paljon pohjoismaalaisia tuttavia, nimittäin suomalaisia! Ja suomen kieli on yksi kieli muiden pohjoismaiden kielten joukossa. Ei suomalaisten pidä alistua opiskelemaan yhteistyötä varten ruotsia, kun eiväthän ruotsalaisetkaan opiskele suomea. Englanti on luonteva ja neutraali yhteistyökieli.
Minun lapseni aloitti nyt 2.kielen ja otti espanjan. On siis neljännellä. Luulin että kaikki 4. luokkalaiset aloittavat toisen kielen?