Mies tuli sitten vasta aamulla kotiin. V*ttu mikä vitsi tästä elämästä tuli. Luulin että näitä käy vain urbaanilegendoissa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä mietin, että kun itsekseni olen kotona perjantaina, että vastaanko itse yhteenkään viestiin itse, jos sattus jotain siippa itse laittamaan, koska täytyyhän mun olla rauhassa saada olla kotonani, kun haluaa itse rauhassa juhlia ilman häiriötä ;)

Jos synnytys sattus käynnistymään tuolloin, niin kannattaako edes ilmoittaa, kun vasta seuraavana päivänä, että;

"Osastolla ollaan ja muksu pukattu pihalle, en viitsinyt vaivata sinua, kun halusit rauhassa pitää hauskaa pikkujouluissa ja noudatin toivettasi ja en ollut häiriöksi. Jos viitsit niin hoida koira, mä en nyt pääse passaamaan, kun olen sattumoisin nyt estynyt tulemaan kotiin hetkeen" :D

Koska jos laittasin mitään viestiä tai koittaisin soittaa, olisi juhlat pilalla ja olisin hullu stalkkerivaimo, sitähän se viestin laittaminen tai soittaminen automaattisesti tarkoittaisi, vai mitä sanoo av:n raati tähän? ;)

Asiat tärkeysjärjestykseen katsokaas.

Kyllä ne miesten tarpeet ovat niin kallisarvoisen tärkeitä.

Mies kun haluaa osallistua synnytykseen joten suonko sille tämän ilon aiheen vai en?

Voisinko olla ilkeä ja jättää miehen vuorostaan kokonaan ulkopuolelle?

Kuten minutkin jätetään jatkuvasti kaiken ulkopuolelle -.-

Aikuinen kirjoitti:

Yhtä asiaa en käsitä... miksi se puoliso on niin kauhea, ettei hänelle voi vastata, informoida tms. Mistä lähtien parisuhde on ollut sotatanner, missä on kaksi puolta ja toinen on vihollinen? Jos parisuhteissa oltaisiin tasavertaisina kumppaneina, ja molemmat haluaisivat toisilleen hyvää ja kunnioittaisivat, ei toisen puheluun vastaaminen tai viestin laittaminen, jos ilta venähtää, olisi niin mahdoton juttu. Myöskään se illan venähtäminen ei olisi niin hirveä juttu, kun molemminpuolinen kommunikointi ja luottamus toimii.

Jos mieheni soittaisi, kun olen juhlimassa, ei se mielestäni olisi maailman kamalin asia. Voi olla, etten heti puhelua huomaisi, mutta soittaisin toki takaisin. Miksi en soittaisi? Onhan kyseessä puolisoni, jota kunnioitan ja rakastan. Ei se puhelu tai viesti myöskään iltaani pilaisi, miksi pilaisi? 

Jos känni on selitys sille, että järki katoaa tai ettei enää puolison tunteet kiinnosta, voi myös miettiä onko oikeasti järkeä vetää pää sellaiseen kuntoon, ettei kykene enää minkäänlaiseen aivotoimintaan. 

No juuri tämä! Miten se puolison soitto tai viesti pilaa iltaa sen kummemmin kuin kaverinkaan viesti? Ihmeellisillä motiiveilla olette parisuhteissa, jos tunnelma latistuu, kun muistat, että sinulla on puoliso.

Nämä "en ehdi millään vastailemaan viesteihin kun on niin hauskaa" -ihmiset varmaan kusevatkin alleen, kun eivät malta mennä vessaan, ettei hauskanpito nyt vain keskeytyisi. Niin omituisia selityksiä täällä kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen kirjoitti:

Yhtä asiaa en käsitä... miksi se puoliso on niin kauhea, ettei hänelle voi vastata, informoida tms. Mistä lähtien parisuhde on ollut sotatanner, missä on kaksi puolta ja toinen on vihollinen? Jos parisuhteissa oltaisiin tasavertaisina kumppaneina, ja molemmat haluaisivat toisilleen hyvää ja kunnioittaisivat, ei toisen puheluun vastaaminen tai viestin laittaminen, jos ilta venähtää, olisi niin mahdoton juttu. Myöskään se illan venähtäminen ei olisi niin hirveä juttu, kun molemminpuolinen kommunikointi ja luottamus toimii.

Jos mieheni soittaisi, kun olen juhlimassa, ei se mielestäni olisi maailman kamalin asia. Voi olla, etten heti puhelua huomaisi, mutta soittaisin toki takaisin. Miksi en soittaisi? Onhan kyseessä puolisoni, jota kunnioitan ja rakastan. Ei se puhelu tai viesti myöskään iltaani pilaisi, miksi pilaisi? 

Jos känni on selitys sille, että järki katoaa tai ettei enää puolison tunteet kiinnosta, voi myös miettiä onko oikeasti järkeä vetää pää sellaiseen kuntoon, ettei kykene enää minkäänlaiseen aivotoimintaan. 

No juuri tämä! Miten se puolison soitto tai viesti pilaa iltaa sen kummemmin kuin kaverinkaan viesti? Ihmeellisillä motiiveilla olette parisuhteissa, jos tunnelma latistuu, kun muistat, että sinulla on puoliso.

Nämä "en ehdi millään vastailemaan viesteihin kun on niin hauskaa" -ihmiset varmaan kusevatkin alleen, kun eivät malta mennä vessaan, ettei hauskanpito nyt vain keskeytyisi. Niin omituisia selityksiä täällä kyllä. 

No niinpä.

Ja ihan kamala lukea kommentteja joissa puolisoa kielletään laittamasta viestiä ettei mene ilta pilalle :O

Meillä onnellinen perhe-elämä kaatui siihen kun olin yön poissa kotoa, mutta laitoin viestiä vaimolleni. Aamulla vaimo soitteli suoraan kaverille ja kyseli olenko minä sielä.

Kaveri kertoi että juu. 22 avioliittovuotta meni hetkessä, kun vaimo kuuli että olin kokeillut kannabista ja käynyt nukkumaan jo 21 aikaan.

Vaimolle kannabis ja kaikki muu paitsi alkoholi on äärimmäisen pahaa ja pelottavaa. Hän on uhri ja minäkin olen uhri.

Mitään muuta ei siis ollut tapahtunut. Aikaisemmin nuorempana olin ollut kaksikin päivää ryyppyreissuilla ja kotona vain sain taputuksia olalle ja naureskelua rajusta kännäilystä. Exän isäkin usein otti rajusti ja sellaisia miehet kuulemma välillä on. Vähintään juhannuksena pitää juoda sellaiset kännit että aivosoluja tuhoutuu kunnolla ja herätään aamulla paskat housussa lasten pumpattavasta uima-altaasta.

Suomi on täynnä huumeilla peloteltua porukkaa. Vaimo luuli että tästä se narkkarin alamäki alkoi. No löysin nuoremman naisen ja nyt on lisää lapsiakin.

Terveiset vaan exälle, jota en koskaan lopettanut rakastamasta.

Pikkujoulut ovat miesten keksimä nimitys firman ryyppäjäisille, että pääsevät juomaan itsensä tukkihymumalaan ja panemaan sihteeriä perseseen siivouskomeroon.

Muuta tarkoitusta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulut ovat miesten keksimä nimitys firman ryyppäjäisille, että pääsevät juomaan itsensä tukkihymumalaan ja panemaan sihteeriä perseseen siivouskomeroon.

Muuta tarkoitusta ei ole.

Kovastippa ne sihteeritkin sielä heiluu perseensä kans.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulut ovat miesten keksimä nimitys firman ryyppäjäisille, että pääsevät juomaan itsensä tukkihymumalaan ja panemaan sihteeriä perseseen siivouskomeroon.

Muuta tarkoitusta ei ole.

Kovastippa ne sihteeritkin sielä heiluu perseensä kans.

Tiedän firman jossa on sihteeri käynyt firman miehet läpi joka pikkujouluissa.

Viime vuonna naimisissa oleva tuttuni repsahti.

Mieheni kielsi laittelemasta viestejä kun hänellä on pikkujoulut ja hauskaa luvassa. En eilenkään juuri mitään vastaillut viesteihin enkä laitellut mitään muutenkaan niin johan oli ihmetystä herättänyt miksen ole laitellut viestiä. En laita tänäänkään. Etten vaan häiritse hauskanpitoa.

Jospa olisi tuuria matkassa niin lukekoot muksun syntyneen facebookista kuten moni muukin. Viestiä en laita. Enkä edes soita. Ettei mene hauskanpito pilalle.

Ainoa vaan ettei pääse synnytykseen mukaan kuten on halunnut.

Vierailija kirjoitti:

“Se ilta voi mennä pilalle, jos on sellainen vaimo/tyttöystävä, että vastauksen jälkeen tulee lisää ja lisää viestejä, joihin vaaditaan vastausta.”

No mutta ethän sinä voi vastaamatta tietää, tuleeko niitä jatkokysymyksiä. Täysi reagoimattomuus on kuitenkin tylyä.  

“Tai sitten voi myös käydä niin, että puhelin on takin taskussa tms. ja sitä ei kuule. Ja hauskaa pitäessä itseltä se viestin lähettäminen saattaa unohtua.”

Ei mene läpi, koska kukaan ei nykyään jätä puhelintaan takin taskuun. Senhän pitää olla nenän alla koko ajan :) 

“Missä kohtaa muuten täyttyy nuo sikamaisuuden ja/tai pettämisen rajat? Se nyt näyttää olevan selvää, että aamun asti meno on anteeksi antamatonta. Entä jos sanoo tulevansa puolilta öin ja menee kahteen? Tai jos kasilta lähtee käymään nopeasti yhdellä ja tuleekin vasta puolilta öin? Ihan vaan, että tiedän pitääkö vaimo potkasta pihalle.”

Kukaan ei juo “nopeasti yhtä” neljää tuntia, joten siinä kohtaa on kyllä harkintakyky pettänyt ja pahasti. Muutenkin järjen käyttö on sallittua. Vaikuttaisi vähän siltä, että olet jo valmiiksi lukinnut vastauksen “ei vois vähempää kiinnostaa eukkojen kotkotukset”, etkä edes odota saavasi järkeviä vastauksia.

Niin uskomatonta kuin se onkin, vieläkin on ihmisiä, joilla on elämää myös somen ulkopuolella. Kyllä minä tiedän miehiä, joilla puhelin on ihan oikeasti takin taskussa. Ja kai sitä nyt puolisoaan sen verran tuntee, että tietää loppuvatko ne kysymykset yhteen vai ei. Tylyähän se vastaamatta jättäminen on, mutta ei se jatkuva viesteillä valvominenkaan hyvää käytöstä ole.

Kyllä minä tiedän, ettei yhteen tuntiakaan saa menemään. Mutta tiedän myös sen, että joskus kavereiden kanssa sitä juttua riittää ja menee toinen tai viideskin. Pointtini olikin muistuttaa niistä itse kunkin tekemistä virheistä ennen toisen lynkkaamista. Se, että suunnitelman muutoksista ei kerrota on epäkohteliasta, mutta ei vielä tarkoita pettämistä tai parisuhteen päättymistä.

Up