Pääsin vaikealle alalle opiskelemaan, mutta olen olevani huono koulussa! :(

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa miten noloa ja ahdistavaa olla haavepaikassa lahjakkaiden keskellä ja olla huono niissä töissään...

Ap

No, siihen tottuu. Itse menin opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä. En ollut koskaan ollut hyvä koulussa, eikä varsinkaan logiikka eikä matematiikka ollut vahvuuksiani. Minulla oli lyhyt matematiikka lukiossa ja muutenkin ihan paska todistus. Pääsin kuitenkin sisään opiskelemaan sillä perusteella, että sinne yliopistoon otettiin 15 parhaiten pääsykokeissa menestynyttä suoraan sisään vaikka muut kriteerit ei täyttyisi. Pääsykokeeseen taas piti lukea yksi simppeli kirja vaan ja muistaa sen asiat. 

En ollut lisäksi ikinä käyttänyt tietokoneita enkä ollut kiinnostunut niistä. Olihan siinä aika tyhmä olo kun menin sinne pikkupojasta asti koodailleiden ja koneiden kanssa touhunneiden sekaan opiskelemaan. Olin lisäksi ainoa naisopiskelija, mikä vaikeutti asiaa lisää. Nörtit ei olleet järin kohteliaita vaan ihan suoraan nauroivat minua ryhmänä ja osoittivat mielipiteensä että minua ei haluta ryhmätöissä samaan ryhmään koska en osaa mitään. Minulta kyseltiin suoraan, miten kuvittelen pärjääväni alalla koskaan. Kun jouduin käymään matematiikan peruskurssin kolmeen kertaan, se lisäsi tyhmyydelleni nauramista lisää. 

Mutta minä olin päättänyt että valmistun, ja niin tein. Työelämään kun menin niin siellä rimakauhu iski uudestaan. Ei apua, opinnoista sentään aina jotenkin selvisi pänttäämällä, ja kokeissa riitti että osaa pari helpointa tehtävää niin pääsee rimaa hipoen läpi. Mutta nyt olin itsenäinen asiantuntija jonka uskottiin hoitavan vaikeita kokonaisuuksia itse. Huomasin myös että koulussa opetetut asiat ei mitenkään korreloineet työn vaatiman osaamisen kanssa, joten jouduin taas opettelemaan asioita alusta. Ja kuten aina ennenkin, se oli minulle helvetin vaikeaa ja aiheutta tyhmyyden pelkoa, vaikeutta tarttua haasteisiin, vitkuttelua aloittamiseen - ja toistuvia epäonnistumisia. Taas olin tilanteessa jossa minulle avoimesti naurettiin. Kaikki tiesivät että olen huono ja osaamaton työntekijä, ja minulle alettiin antaa vain yksinkertaisia töitä. Piirtele nyt vaikka jotain ikoneita käyttöliittymiin tai kirjoita dokumentaatiota.

Mutta erikoisinta on se, että jossain 35-vuotiaana minusta tuli yhtäkkiä hyvä. Aloin nimittäin muuttaa uskomuksiani kyvyistäni ja lahjakkuudesta yleensä. Minä olin aina uskonut että olen tyhmä, nolo ja osaamaton. Nyt aloin uskoa että olen ihan keskitasoisesti älykäs, eikä minua estä oppimasta mikään muu kuin huono itseluottamukseni, joka johtaa tosissaan yrittämisen puutteeseen. Kaikista vaikeista tekniikoista sanoin itselleni: ne on tehty tavallisen ihmisen käytettäväksi, niistä ei olisi koskaan tullut suosittuja alalla jos niitä voisi käyttää vain poikkeukselliset nerot. Ja askel kerrallaan aloin opetella kaiken mitä eteeni tuli. Vaihdoin työpaikkaa, koska entisessä minulle ei enää annettu mitään haasteita. EI kovin kauaa (muutaman vuoden) kestänyt kun minua pidettiin huippuna ja esimies laittoi minut arkkitehdin pestiin. 

Harmittaa vaan että hukkasin lähes koko kouluaikani ja 15 ekaa vuotta työelämästäni siihen itseni vähättelyyn ja vetkutteluun ja alistumiseen siihen itseopittuun mantraan että "olen tyhmä, en osaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko oikeasti huono vai totuitko vain koulussa siihen, että kaikki oli helppoa. Nyt sitten pitäisi oikeasti tehdä töitä, kun opiskelet yhtä lahjakkaiden joukossa.

Sekä että :(

Ap

Mikäs sinussa on niin ihmeellistä että sun pitäisi aina olla paras? Usko pois että jos tuolla asenteella lähdet opiskelemaan ja töihin niin susta ei kovin kummosta työssäsi tule. Pointti ei ole olla paras vaan käyttää omia vahvuuksia ja tehdä työt hyvin. Tollanen perfektionistitie ei johda mihinkään muuhun kuin loppuun palamiseen. Yritä oppia uusi asenne opintojen aikana.

Njaa, kyllä moni menestyy taas silläkin, että pistää riman huippukorkealle. Kyllä itse olen psyykannut itseäni paljonkin sillä että "olen paras, olen guru, olen absoluuttista huippua". Olen tiennyt kyllä että se ei ehkä vielä ole täysin realisoitunut, mutta se on se mihin pyrin. Ei ole ollut mitään loppuun palamisia ja tuo haaste on tuottanut minulle mielihyvää ja jännitystä.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa miten noloa ja ahdistavaa olla haavepaikassa lahjakkaiden keskellä ja olla huono niissä töissään...

Ap

Mitenkä minulle tuli tästä mieleen, että olet taiteellisella alalla? Sibelius-Akatemiassa ehkä, tai jossain kuvataide/kuvanveistopuolella?

Voin hyvinkin helposti kuvitella tuon kuvailemasi tunteen...

Mikä ala?

Taiteellinen ala juurikin kyseessä. Ehkä siinä sitten korostuu jokin oma ylpeys/häpeä verrattuna muihin aloihin?

Ap

Niin ja siis en ole teknisesti kovin hyvä, mikä olisi aika törkeää tuolla koulussa

Ap

"olen olevani"

Olet olevinasi vai koet olevasi?

Jos se on vaikea ala, esimerkiksi lääkkis, niin läpäisy riittää, ei sieltä tarvi saada hyviä arvosanoja.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa miten noloa ja ahdistavaa olla haavepaikassa lahjakkaiden keskellä ja olla huono niissä töissään...

Ap

No höpö höö. Olet päässyt sisälle hankalaan paikkaan opiskelemaan. Selviät kyllä opinnoista. Alku on hankalaa, ei ainoastaan sinulle, seuraapa sivusilmällä muita. Kerää sisua, luet enemmän ja luota vaan itseesi. Jos sinulla on hyvä suhde äitiisi niin valita hänelle asiasta, me äidit kuunnellaan ja tsempataan. Oma tyttäreni märehti viime vuonna aivan kuin sinä, tuntui ettei mikään onnistu. Kunnes rauhottui, huomasi, että monet muutkin pyristelivät. Ja kun rauhottui alkoi opinnotkin edetä, ei menny aivot enää lukkoon. Muista nyt, että hirmu moni kadehtii sinua, pääsit sinälle hei ei, osasit pääsykokeissa, varmasti osaat opinnoissakin.

Mulla oli aivan samoja mietteitä, kun opiskelin taidealalla. Pääsin sisään varasijalta. Toiset osasi piirtää, maalata, tehdä koneella hienoja malkinnuksia yms. Itse sain aikaiseksi lähinnä lapsentasoisia töherryksiä eikä ollut mielenkiintoa istua illat pitkät tietokoneella. Oma osaaminen löytyi viimeisenä vuonna, se ei ollut niin näkyvää osaamista kuin muilla, vaa kokonaiskuvan hahmottamista yms. Nyt olen yrittäjänä. Perustin yrityksen vuosi sitten harrastukseni pohjalta ja lisäksi laajensin juuri palveluitani "omalle alalleni", kun sitä minulta erikseen ison yhtiön puolelta pyydettiin.

Taideala ei ole vaikea ala. Se vaan on tosiasia, että sieltä ei helposti työllisty vaikka olisi kuinka lahjakas.

Koitappa jotakin oikeasti vaikeaa alaa, esim DI opinnot ja tule sitten sanomaan taiteilun vaikeudesta.

Mikä on Suomen vaikein paikka opiskella?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on Suomen vaikein paikka opiskella?

Varmaan joku DI-ala valmistumisprosentteihin nähden.

Vierailija kirjoitti:

Taideala ei ole vaikea ala. Se vaan on tosiasia, että sieltä ei helposti työllisty vaikka olisi kuinka lahjakas.

Koitappa jotakin oikeasti vaikeaa alaa, esim DI opinnot ja tule sitten sanomaan taiteilun vaikeudesta.

Sori mutta nyt on pakko sanoa, että itseasiassa vaihdoin tuontyyliseltä alalta tähän nykyiseen ja aiempi oli helpompi, ei tarvitse itse niin paljoa ajatella kun vastaukset on valmiina, tämä nyt on oma kokemukseni :D

ap

Vierailija kirjoitti:

Taiteellinen ala juurikin kyseessä. Ehkä siinä sitten korostuu jokin oma ylpeys/häpeä verrattuna muihin aloihin?

Ap

Yksi taidealan raskaista ominaisuuksista on se, että ihmisen  tekemiset nousevat niin voimakkaasti omasta sisimmästä. Tällöin kaikki todelliset tai kuvitellut epäonnistumiset tuntuvat uhkaavan ihmisen käsitystä itsestään, eivät vain osoita omien taitojen vaativan vielä kehittämistä, vaan että omat tunteet, ajatukset ja koko olemassaolo ovat jotenkin riittämättömiä ja huonoja.

Sellaisen kanssa on vain  opittava elämään, niin raskasta kuin se joskus onkin. Kannattaa hakeutua keskustelemaan oppilaitospsykologin tai opiskelijaterveydenhuollon ihmisten kanssa. Taidealojen opiskelijat ovat noiden palveluiden suurkäyttäjiä, ja todennäköisesti opiskelutoverisi ja opettajasikin ovat sellaisia palveluita käyttäneet tai tulevat käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taideala ei ole vaikea ala. Se vaan on tosiasia, että sieltä ei helposti työllisty vaikka olisi kuinka lahjakas.

Koitappa jotakin oikeasti vaikeaa alaa, esim DI opinnot ja tule sitten sanomaan taiteilun vaikeudesta.

Sori mutta nyt on pakko sanoa, että itseasiassa vaihdoin tuontyyliseltä alalta tähän nykyiseen ja aiempi oli helpompi, ei tarvitse itse niin paljoa ajatella kun vastaukset on valmiina, tämä nyt on oma kokemukseni :D

ap

DI-aloissa ei todellakaan ole vastaukset valmiina mitä pidemmälle edetään. Toki aluksi opiskellaan teoriapohjaa, mutta maisterivaiheessa tätä tulee soveltaa erilaisissa projekteissa ja todellakaan ei ole vain yhtä tapaa tehdä. Vaatii luovuutta ja taitoa sekä älyä pystyä tekemään uusia teknisiä innovaatioita. 

Taidealalla tarvitsee pelkkää luovuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Taideala ei ole vaikea ala. Se vaan on tosiasia, että sieltä ei helposti työllisty vaikka olisi kuinka lahjakas.

Koitappa jotakin oikeasti vaikeaa alaa, esim DI opinnot ja tule sitten sanomaan taiteilun vaikeudesta.

Tämähän riippuu täysin siitä, mihin on taipumuksia. Minä olen valmistunut DI:ksi erinomaisin arvosanoin TKK:lta teknillisestä fysiikasta. Ei se helppoa ollut, mutta silti minulle tuhat kertaa helpompaa kuin olisi ollut päästä edes opiskelemaan mitä tahansa taidealaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taideala ei ole vaikea ala. Se vaan on tosiasia, että sieltä ei helposti työllisty vaikka olisi kuinka lahjakas.

Koitappa jotakin oikeasti vaikeaa alaa, esim DI opinnot ja tule sitten sanomaan taiteilun vaikeudesta.

Tämähän riippuu täysin siitä, mihin on taipumuksia. Minä olen valmistunut DI:ksi erinomaisin arvosanoin TKK:lta teknillisestä fysiikasta. Ei se helppoa ollut, mutta silti minulle tuhat kertaa helpompaa kuin olisi ollut päästä edes opiskelemaan mitä tahansa taidealaa.

Mutta silloin jos pääsee opiskelemaan taidealaa niin opinnot ovat helppoja kun kerran jotain taipumusta taiteellisuuteen on. DI-aloille taas on ehkä helpompi päästä sisään, mutta kyllä sieltä väkeä tippuukin sitten ja vain osa valmistuu. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kai tavallaan lahjakas minkä vuoksi satuin pääsemään sisään, mutta tavallaan olen huono ja se huonoja näkyy sitten tehtävissä toisin kuin jollain muulla..

Ap

Kannattaa myös varmaan miettiä että jos mielestäsi olet huono taiteellisella alalla ja vain pieni osa saa töitä sieltä, niin kannattaisiko opiskella jotain muuta. Kuulostaa hukkaan heitetyltä ajalta..

Jos sun lähtötaso on alempi kuin muiden, niin sitten vaan joudut tekeen enemmän töitä että pysyt mukana. Tuskin oot kaikkein huonoin kuitenkaan.