Koulukiusaamisen vähättely ja uhrien syyllistäminen " sä olet aikuinen, et voi syyttää mennyttä ongelmistasi"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Minuakin kiusattiin, mutta en jättäytynyt pois kaikesta. Skitsofrenia ei puhkea kiusaamisella, muutenhan se olisi kaikilla kiusatuilla.

Minuakin kiusattiin ja selvitin itselleni kaksikin yliopistotutkintoa. Minä ihmettelen näitä rahanvaatijoita muutenkin. Mistä ihmeestä teille pitäisi maksaa ja kenen. Ja hinnoitellaanko teot jotenkin. Jos kuutosluokalla joku sanoo läskiksi niin maksaako se x euroa? Ja turpaanveto kasiluokalla x euroa? Entäs jos se, jota sanottiin läskiksi veti turpaan kostoksi, kuka maksaa? Minusta suht lapsellista ja typerää tällaiset rahavaateet tai muutkaan sanktioinnit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Siskollani on skitsofrenia vaikka häntä ei ole koskaan koulukiusattu ja oli suosittu oppilas.

Pahoittelut degeneroituneesta suvustasi.

Minun suvussani ei ole lainkaan mielisairauksia. Itselläni on piilevä skitsofrenia eli psykoosipiirteinen persoonallisuus - ei varsinaista skitsofreniaa - mutta sain silti sen perusteella pysyvän eläkkeen.

Kouluväkivalta on ainoa syy sairastumiseeni, missään muualla minua ei kohdeltu törkeästi, laiminlyöty, hakattu, viety ruokia pois ruokalassa, vangittu komeroon,

soiteltu ja uhkailtu, kukaan muu kuin koulukiusaaja ei antanut rahaa ystävilleni, jotta nämä eivät olisi enää minun kanssani. Tiedän, koska ne kaverit, jotka eivät huolineet minusta rahaa, tulivat kertomaan, mitä koulukiusaaja oikein puuhaa.

Sairauteni puhkesi suoraan törkeän koulukiusaamisen yhteydessä, ettei syy voi olla mikään sattuman oikku,

kuten Sinä yrität selitellä.

Joskus ne omat pahat teot olisi syytä myöntää ja koettaa hyvittää rikoksensa. Mikäli kiusaaja ei muuhun kykene, hän voisi olla edes hiljaa ja antaa kouluväkivallan uhrien vihdoinkin puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Minuakin kiusattiin, mutta en jättäytynyt pois kaikesta. Skitsofrenia ei puhkea kiusaamisella, muutenhan se olisi kaikilla kiusatuilla.

Minä ihmettelen näitä rahanvaatijoita. Mistä ihmeestä teille pitäisi maksaa. Jos kuutosluokalla joku sanoo läskiksi niin maksaako se x euroa? Ja turpaanveto kasiluokalla x euroa? Entäs jos se, jota sanottiin läskiksi veti turpaan kostoksi, kuka maksaa? Minusta suht lapsellista ja typerää tällaiset rahavaateet tai muutkaan sanktioinnit.

Entisten kiusaajien kiukuttelu vielä kouluajan jälkeenkin on lapsellista:

"Ei saa puhua kiusaamisesta!

Se oli leikkiä vaan. Minuakin kiusattiin! Se vain paransi koulumenestystäni ja selvitin 7 yliopistotutkintoa. Olkaa hiljaa, koulukiusatut! Me emme halua kuulla mitään."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Skitsofrenia ei puhkea kiusaamisella, muutenhan se olisi kaikilla.

Koska minä en sairastunut, kukaan muukaan ei voi olla sairas!

Aukoton logiikka......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ja nuorena luodaan peruskäsitys siitä kuka olet ihmisenä ja mihin kuulut maailmassa. Jos saat kuulla olevasi arvoton, niin sitä käsitystä ei yleensä pysty enää jälkeenpäin muuttamaan. 

Silloin pitää myös itselleen myöntää ettei itse pysty sitä muuttamaan eikä syyttää muita läpi elämän.

Fakta on joka tapauksessa se, että se on muiden (kiusaajien) syytä. He ansaitsevatkin tulla syytetyksi teoistaan ja toivottavasti tajuavat katua. 

Syytökset pitääkin silloin kohdistaa kiusaajilleen eikä muille ihmisille. Eivät muut ihmiset ole vastuussa siitä, mitä sinua kiusannut on joskus tehnyt. 

Mitkä syytökset? Kiusattu on henkisesti vammautunut ihan samalla tavalla kuin ruumiinvamman saanut. Tämä henkinen vamma ei näy niin helposti kuin vaikka jalattomuus tms. Se vaikuttaa elämään ja vaikka toki sen kanssa voi elää, jopa hyvää ja ihanaa elämää, niin se ei silti häviä pois. Ei kukaan Sinua syytä, että kaveriasi on joku muu kiusannut, ihan niin kuin ei silloinkaan kun kaverisi on onnettomuudessa menettänyt jalkansa. Syy ei ole sinun, silti joudut ottamaan huomioon erilaisuuden. 

En joudu, koska kohtelen kaikkia neutraalisti. En kohtele kiusattuja eri tavalla kuin ei-kiusattuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisuus tarkoittaa sitä että on vastuussa itsestään, vähintään, usein myös muista ihmisistä.

Niin pussissa ei yksikään koulukiusattu ole kasvanut ettei ole kuullut mielenterveyspalveluista, jos vielä 40v syyttää koulukiusaamista omasta pahasta olosta, kun olisi voinut yli 20v aikuisena käsitellä ongelmaa.

Läheiseni on tälläinen mielensä pahoittaja, varmasti pahasti masentunut, kiukkuinen ja itkuinen, elämänsä on ollut vaikeaa, en kiistä, mutta kun yrittää ehdottaa avun hakemista saa kauheat haukut, pidät minua hulluna, en hulluna vaan onnettomana, HAE APUA, äläkä työnnä kaikkia pois läheltäsi kauhealla käytökselläsi.

Hae apua 😂? Opiskelen alaa, jossa törmään tavalla tai toisella kaltoinkohdelluihin ihmisiin joilla on mt ongelmia ja itsetuhoisuutta. Arvaa mitä päivystyksessä tehdään, jos henkilö menee sinne ranteet viillettynä tai otettuaan hengenvaarallisen yliannostuksen? Haavat putsataan ja ihminen saatetaan takaisin elävien kirjoihin, mutta sen jälkeen potkitaan ilman mitään jatkolähetettä tai apua ulos liukuhuhnamalliin. Yksi tuttu hommasi itsensä hengenvaaralliseen onnettomuuteen ja oli menehtyä siinä, kun ennen sitä kävi rukoilemassa psykologit ja kaikki että saisi apua. Traumatisoituneille lääkäri kirjoittaa, ettei tarvetta terapiaan, vaikka henkilö näkisi harhoja. Ei myöskään oteta osastolle. Tervetuloa todellisuuteen.

Ensiapu nyt ei varmasti ole se paikka mistä apua saa vuosien pahaan oloon, johan sen sanoo paikan nimi, ensiapu, siellä hoidetaan juuri sitä hengissä pitoa juuri sillä hetkellä.

Tv sarjoista saa väärän kuvan sairaanhoidosta, jossa lääkäri lähtee kotoa hakemaan myrkytyksen lähdettä ja istuu potilaan vierellä kädestä pitämässä.

Mutta tiedän kyllä ihan terveyskeskuksen ja työterveyden kautta niin osastohoitoon kuin terapiaan päässeitä, kun ihminen on sitä tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mistä tiedät,että juuri koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian? Siskollani on skitsofrenia.

Mikäli siskollasi on noin vakava mielisairaus, on sinullakin 80%:n riski saada se, lapsillasi on myös korkea sairastumisriski,

mikäli puolisosikin suvussa on mielisairautta.

Vastoin luuloasi vaikeat traumat lisäävät skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä: kuten keskosena syntyminen, aivovauriot, laiminlyönti, väkivalta, insesti ja koulukiusaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä = koulukiusaaja katkaisee ensin uhrilta siivet, jonka jälkeen hänelle tiuskitaan koko loppuelämä: "Mikset sinä lennä!"

ihmiset menevät eteenpäin elämässä ja yrittävät olla positiivisia. Ihmiset jotka ovat kokeneet kidutuksia,sodan kauhuja,raakaa väkivaltaa..

Myös koulukiusattu on kokenut kidutuksia, kauhuja ja raakaa väkivaltaa.

Kaikki eivät selviä, moni keskitysleirilläkin murtui ja nääntyi kuoliaaksi ja vaikka olisi fyysisesti selvinnytkin, ei koskaan toipunut: esim. kirjailija Imre Kertez.

Kaikki eivät ole yhtä vahvoja.

Mikäli kotiolot eivät ole vakaat, voi kouluväkivalta katkaista sen viimeisenkin säikeen kiusatun terveydessä.

Niin,mutta jos joku ei toivu koskaan ikinä milloinkaan koulukiusaamisesta,syy tuskin on kiusaajissa?

Toivoisit kovasti, että koulukiusaamisen eli kouluväkivallan piinaamat ihmiset - eli entiset koulukiusatut teeskentelisivät, ettei mitään ole tapahtunut.

Se ei ole oikea tapa ratkaista asioita, sillä tavalla ei ainakaan korjata vääryyksiä.

Minusta ei koulukiusaajat ole lainkaan puhuneet, mutta kiusatut on kertoneet tarinoitaan niinkauan kuin muistan.

Miksi ei kysytä mikä saa jonkun kiusaamaan, sillähän se kiusaaminen saataisiin loppumaan, ei sillä että sanotaan, ei saa kiusata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Minuakin kiusattiin, mutta en jättäytynyt pois kaikesta. Skitsofrenia ei puhkea kiusaamisella, muutenhan se olisi kaikilla kiusatuilla.

Minuakin kiusattiin ja selvitin itselleni kaksikin yliopistotutkintoa. Minä ihmettelen näitä rahanvaatijoita muutenkin. Mistä ihmeestä teille pitäisi maksaa ja kenen. Ja hinnoitellaanko teot jotenkin. Jos kuutosluokalla joku sanoo läskiksi niin maksaako se x euroa? Ja turpaanveto kasiluokalla x euroa? Entäs jos se, jota sanottiin läskiksi veti turpaan kostoksi, kuka maksaa? Minusta suht lapsellista ja typerää tällaiset rahavaateet tai muutkaan sanktioinnit.

Tässä tulee esille se kiusattujen itsekyys. Ikään kuin heille pitäisi hyvittää se kiusaaminen läpi elämän antamalla kaikki hyvä ilman todellista vastuuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuisuus tarkoittaa sitä että on vastuussa itsestään, vähintään, usein myös muista ihmisistä.

Niin pussissa ei yksikään koulukiusattu ole kasvanut ettei ole kuullut mielenterveyspalveluista, jos vielä 40v syyttää koulukiusaamista omasta pahasta olosta, kun olisi voinut yli 20v aikuisena käsitellä ongelmaa.

Läheiseni on tälläinen mielensä pahoittaja, varmasti pahasti masentunut, kiukkuinen ja itkuinen, elämänsä on ollut vaikeaa, en kiistä, mutta kun yrittää ehdottaa avun hakemista saa kauheat haukut, pidät minua hulluna, en hulluna vaan onnettomana, HAE APUA, äläkä työnnä kaikkia pois läheltäsi kauhealla käytökselläsi.

Hae apua 😂? Opiskelen alaa, jossa törmään tavalla tai toisella kaltoinkohdelluihin ihmisiin joilla on mt ongelmia ja itsetuhoisuutta. Arvaa mitä päivystyksessä tehdään, jos henkilö menee sinne ranteet viillettynä tai otettuaan hengenvaarallisen yliannostuksen? Haavat putsataan ja ihminen saatetaan takaisin elävien kirjoihin, mutta sen jälkeen potkitaan ilman mitään jatkolähetettä tai apua ulos liukuhuhnamalliin. Yksi tuttu hommasi itsensä hengenvaaralliseen onnettomuuteen ja oli menehtyä siinä, kun ennen sitä kävi rukoilemassa psykologit ja kaikki että saisi apua. Traumatisoituneille lääkäri kirjoittaa, ettei tarvetta terapiaan, vaikka henkilö näkisi harhoja. Ei myöskään oteta osastolle. Tervetuloa todellisuuteen.

Muista, että ne sinun kokemukset ei ole koko totuus asiasta. 

En ole ikinä uhriutunut taustani takia. En, vaikka olen läpikäynyt koulukiusaamisen lisäksi myös paljon muuta, kaiken ennen täysi-ikäisyyttä. Ja vielä täysi-ikäisyyden jälkeenkin olen joutunut kestämään kiusaamista omien vanhempien taholta. Tiedän, kuulostaa typerältä ja epätodelliselta, mutta niin se vain on mennyt. 

En itse jaksa syyttää enää ketään, mutta en myöskään suostu astumaan siihen rooliin tai muottiin, että olisin jollain tavalla ansainnut kohtaloni. En myöskään suostu kuuntelemaan mitään selityksiä sille miksi minut hakattiin ja miksi syrjittiin ja miksi vanhempani hylkäsivät. Olin lapsi, en ollut paha ihminen. Olin sinnikäs, ja fiksu, kasvatin itse itseni sen verran mitä pystyin kirjoja lukemalla ja muita seuraamalla. Ainoa taho, jota kritisoin edelleen on "yhteiskunta": koululaitos, lastensuojelu, psykiatran hoitotaso. Alaikäisestä ei kukaan ottanut koppia, annettiin alisuoriutua läpi peruskoulun. 

Ja olenhan minä ottanut vastuun itsestäni, läpikäynyt asioita. Siihen on vain mennyt elämästäni se toinen puoli, siihen pelkkään selviytymiseen. Nyt kun alan rämpiä ihmisten ilmoilla on vastassa jälleen uusi muuri, jollaista ei olisi jos olisin saanut aikoinaan ansaitsemani avun: nyt olen liian vanha nainen, liian vanha opiskelemaan, liian vanha tulemaan ummikkona työelämään. Uusi kiusaaminen alkaa: olen vääränlainen yhteiskunnan täysipainoikseksi jäseneksi. 

No, ihan kiusallani opiskelen yhteiskunnan rahoilla niin pitkälle kuin rahkeet riittää, vaikka kaksi kertaa jos siltä tuntuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Siskollani on skitsofrenia vaikka häntä ei ole koskaan koulukiusattu ja oli suosittu oppilas.

Pahoittelut degeneroituneesta suvustasi.

Minun suvussani ei ole lainkaan mielisairauksia. Itselläni on piilevä skitsofrenia eli psykoosipiirteinen persoonallisuus - ei varsinaista skitsofreniaa - mutta sain silti sen perusteella pysyvän eläkkeen.

Kouluväkivalta on ainoa syy sairastumiseeni, missään muualla minua ei kohdeltu törkeästi, laiminlyöty, hakattu, viety ruokia pois ruokalassa, vangittu komeroon,

soiteltu ja uhkailtu, kukaan muu kuin koulukiusaaja ei antanut rahaa ystävilleni, jotta nämä eivät olisi enää minun kanssani. Tiedän, koska ne kaverit, jotka eivät huolineet minusta rahaa, tulivat kertomaan, mitä koulukiusaaja oikein puuhaa.

Sairauteni puhkesi suoraan törkeän koulukiusaamisen yhteydessä, ettei syy voi olla mikään sattuman oikku,

kuten Sinä yrität selitellä.

Joskus ne omat pahat teot olisi syytä myöntää ja koettaa hyvittää rikoksensa. Mikäli kiusaaja ei muuhun kykene, hän voisi olla edes hiljaa ja antaa kouluväkivallan uhrien vihdoinkin puhua.

Aplodeja. Antakaa kiusattujen uhriutua ja pilata oma elämänsä vellomalla itsesäälissä ja toivoa pahaa kaikkia heitä kohtaan, jotka on heitä vastaan rikkoneen. Näin he elävät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei koulukiusaajat ole lainkaan puhuneet, mutta kiusatut on kertoneet tarinoitaan niinkauan kuin muistan.

Miksi ei kysytä mikä saa jonkun kiusaamaan, sillähän se kiusaaminen saataisiin loppumaan, ei sillä että sanotaan, ei saa kiusata.

Kiusaako sellainen lapsi, jolla on terve itsetunto ja hyvät olot kotona (eikä tarvitse olla rikas koti)? Ei kiusaa. Kiusaako sellainen aikuinen, jolla on terve itsetunto ja realistisen optimistinen asenne elämään? Ei kiusaa. 

Ei sitä kovin syvälle tarvitse pohtia, miksi joku kiusaa. Sitä voikin sitten jo joutua pohtimaan, mikä aiheuttaa sivustakatsojaefektin kiusaamistilanteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.
Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.
Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.
Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Skitsofrenia ei puhkea kiusaamisella, muutenhan se olisi kaikilla.

Koska minä en sairastunut, kukaan muukaan ei voi olla sairas!
Aukoton logiikka......

Aukottomampi kuin sinun logiikkasi. Ei kukaan sanonut, ettei kukaan voi sairastua, kuka tahansa voi sairastua. Olipa kiusattu tai ei.

Mutta kun edes enemmistö kiusatuista ei sairastu, niin mistä tiedät että sinun sairastumisesi ei voisi johtua mistä tahansa muustakin. Mekanismia ei tunneta, tilastollisesti tietyt asiat lisäävät riskiä, mutta ei ole mitään sellaista suoraa syy-seuraus suhdetta, joka olisi tutkimuksella todistettu.

Noi rahavaatimukset on erikoisen lapsellisia. Oletko koskaan miettinyt, että se kiusaaja on ollut lapsi, kaikintavoin keskeneräinen ja mahdollisesti itsekin laiminlyöty, pahoinpidelty kotona tms. Että lapsena tehdyistä tyhmyyksistä pitäisi jo armahtaa, tappokin rikoksena vanhenee 10 vuodessa, mutta jostakin lapsena tehdystä tyhmyydestä pitäisi muka rangaista, vaikka alle 15 vuotiaana tehdystä murhastakaan ei rangaista. Tai että kiusaaja itsekin on voinut olla avun tarpeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan älytöntä sanoa, että menneestä pitäisi päästää irti. Miten kuvittelette, että ihminen jolla on sos. tilanteiden pelko (hyvin yleistä kiusatuilla) kykenee vaikuttamaan autonomiseen hermostoon kun se on yksinkertaisesti mahdotonta tahdonvoimalla. Jos menet paniikkitilaan yli 10 vuoden jälkeen koulukiusaamisesta kun joudut olemaan humion keskipisteenä, niin se valitettavasti _hieman_ hankaloittaa ihmissuhteiden luomista. Niiltä jotka ylenkatsovasti toteavat, että pitäisi keskittyä tulevaan voisi vertauskuvallisesti katkoa jalat ja kädet ja sanoa että keskity nyt vain siihen ompelemiseen. Se on yksinkertaisesti sula mahdottomuus pahoilla traumoilla. En kykenisi elämään itseni kanssa, jos minun takia joku olisi a) lopettanut opinnot b) erakoitunut c) menettänyt mahdollisuuden perheeseen, mahdollisiin lapsiin ja ystäviin. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua heti. Syy ei kovin usein ole se, että opettajat eivät olisi asiasta tietoisia.

Kiitos.

Järkipuhetta tässä sadistien ja koulukiusaajien synninpäästö-kommenttiketjussa.

Kiusaajat kuriin ja kunnon rahallinen korvaus kiusatuille! Maksajina ovat tietysti ne sadistit, jotka olivat parempien oppilaiden kimpussa kaikki koulupäivät.

Itselleni kouluväkivalta aiheutti satojentuhansien tulonmenetyksen; olin luokan paras, mutta koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian puhkeamisen, joten jäin kokonaan pois yliopistosta ja siirryin sen sijaan jo nuorena suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mistä tiedät,että juuri koulukiusaaminen aiheutti skitsofrenian? Siskollani on skitsofrenia.

Mikäli siskollasi on noin vakava mielisairaus, on sinullakin 80%:n riski saada se, lapsillasi on myös korkea sairastumisriski,

mikäli puolisosikin suvussa on mielisairautta.

Vastoin luuloasi vaikeat traumat lisäävät skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön riskiä: kuten keskosena syntyminen, aivovauriot, laiminlyönti, väkivalta, insesti ja koulukiusaaminen.

Oliko tarkoituksesi pelotella vai mitä ihmettä? Olen jo sen ikäinen että tuskin skitsofreniaan sairastun. Lasten kohdalta ei tietenkään voi muutakuin toivoa parasta ja pyrkiä antamaan mahdollisimman tasapainoisen lapsuuden. En kuitenkaan jätä elämää elämättä siskoni sairauden vuoksi.

Tiedän kyllä mikä lisää skitsofreniaan sairastumisen riskiä. Tiedän myös että usein on nähtävissä monia laukaisevia tekijöitä eikä satavarmasti osata sanoa miksi joku sairastuu ja toinen ei. Pointtini oli se,että turha syyllistää kiusaajia sairastumisesta kun ei voi tietää olisiko sairastunut sittenkin. Minuakin on kiusattu mutta en sairastunut, en tiedä miksi. Siihen on varmasti monia eri tekijöitä ja sattumallakin osuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei koulukiusaajat ole lainkaan puhuneet, mutta kiusatut on kertoneet tarinoitaan niinkauan kuin muistan.

Miksi ei kysytä mikä saa jonkun kiusaamaan, sillähän se kiusaaminen saataisiin loppumaan, ei sillä että sanotaan, ei saa kiusata.

Kiusatut haluaa itsekäinä omia kaiken surun itselleen. Eikä he halua myöntään, että se kiusaajakin on rikkinäinen ihminen. 

Vierailija kirjoitti:

Voit tietysti kieriskellä uhrina lopun ikäsi tai päättää jatkaa eteenpäin. Ihan miten haluat.

No anna kunnon neuvoja äläkä tuota iänikuista paskaa "jatkaa eteenpäin."

Jokainen jatkaisi satavarmasti eteenpäin, jos tietäisi, mistä aloittaa.

Vittu.

Just get over it you fucking cunts. Nothing to see here! Move along!

Vierailija kirjoitti:

Prototyyppi kirjoitti:

Kyllä tuollainen vuosien kiusatuksi tuleminen muokkaa ihmistä ja jättää jälkensä, vaikka kuinka elämä jatkuu ja eteenpäin mennään.

Älytöntä sanoa kiusatulle, että unohda menneet ja mene elämässäsi eteenpäin. Ei sillä, että kiusatun olisi hyvä rypeä itsesäälissä vielä aikuisenakin, mutta koetut traumat eivät lakkaa olemasta käskystä. Pahimmillaan kiusaaja(t) kiusaavat hengiltä tai musertavat kiusatun mielenterveyden. Tuosta ei niin vain yli pääsekään ja monesti asian läpikäyminen vaatii vuosien terapiat ja mahdollisesti siihen rinnalle vielä jonkun lääkityksen. Kiusaamalla tuhottu ihminen ei välttämättä helposti eheydy.

Näin on.

Elämässä toki voi - ja pitääkin - mennä eteenpäin eikä jäädä rypemään menneisiin, mutta ikävä kyllä kiusatuille annetaan usein heikommat eväät normaaliin tulevaisuuteen. Vaikka ei rypisi menneissä, ne ovat silti osa nykyhetkeä ja tulevaisuuttakin. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta sehän se ongelma juuri onkin. Pahat muistot, jopa traumat seuraavat mukana ja niiden vuoksi voi olla todella vaikeaa tai lähes mahdotonta muodostaa terveitä ihmissuhteita tai luottaa kehenkään.

On helppoa sanoa ex-kiusatulle, että elämässä pitää mennä eteenpäin, mutta unohdetaan se tosiasia että ihmisen mieli ja henkinen terveys kärsivät kun kiusataan, eikä ihmismieli noin vain unohda tuollaisia asioita. Yleensä nämä huutelijat eivät ole kovin hyviä asettumaan toisten asemaan eivätkä välttämättä ymmärrä paljoakaan ihmisen mielestä ja sen toimivuudesta. 

Upea kirjoitus, kiitos!

Täällä on pelottavan paljon epäempaattisia ihmisiä, joilla selvästi on elämä lähtenyt hyvin käyntiin eikä ole koskaan esim. tarvinnut pelätä, että kun avaa suunsa, että nauretaanko mulle ym. Koska kun sitä jatkuu koko ala- ja yläasteen ajan ja myöhemminkään missään kukaan ei huomaa/välitä, onko sinulla kaikki hyvin (vanhemmat, hah!), niin se vain muokkaa ajattelua vääristyneeseen suuntaan ja sitä ei noin vain muuteta päättämällä "hei, enpäs haluakaan enää rypeä, naps, paranin". 

Yrittäkää epäempaattiset edes ymmärtää, miltä tuntuu, kun olet yksinäinen, ujo, arka, henkisesti kylmä koti. Tiedät olevasi jotenkin outo, mutta kukaan ei auta lasta ymmärtämään, mitä pitäisi tehdä, että homma lähtisi oikeaan suuntaan.